Minä en näe enneunia mutta olen kuullut että toiset näkee ja tapahtuu myöskin jotain joka viittaa uneen, ja kuulee sanonnan että minä tiesin tuon, kun unesa näin sen etukäteen.
Siis onko uniin uskominen, ja onko jollakin mielessä oikein tapahtuma jonka voisi kertoa.
Siis onko uniin uskominen, ja onko jollakin mielessä oikein tapahtuma jonka voisi kertoa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä on, mutta vaikea tulkita.
Tunnelmat tärkeitä.
näkee, mutta puistan päätäni ja tahdonvoimalla haluan ne unohtaa samantien,,,
en halua nähdä enneunia,,,
en välttämättä usko enneuniin, mutta on jotain tapahtunu uneen viittaavaa,
siis sanoma on ollu aivan selkeä, ja asia on tapahtunu juuri niin kuin unessa oli,,
joten enemmänki pelkään enneunia, en halua niitä nähdä, tietoisesti koitan estää itseäni niitä näkemästä,
pienessämäärin annan itseni tietää tulevaa, mutta vain pienessä ja " kiltisä " määrässä, josta ei ole suurta vahinkoa kellekkää,
Kyllä uskon, lapsesta asti niitä olen nähnyt, ei vaan ole mukavaa kun tietää läheisten kuolemat etukäteen enneunen takia
Lapsesta lähtien olen myös minä nähnyt unia, joita voisi sanoa enneuniksi. Onneksi harvoin kuitenkin. Olin 11 vuotta ja halusin, että minullakin olisi rannekello. Näin unta, että mummoni istui meidän keittiössä ja hänellä oli käsilaukussaan kello. Kuinka ollakaan, mummo tuli meille ja nosti sieltä käsilaukusta minulle rannekellon, joka on vieläkin 60 vuoden jälkeen tallessa.
Mieheni kuoleman näin myös ollessani 40-vuotias. Onneksi kuitenkin vasta jälkeenpäin tajusin unen, vaikka se oli niin selkeästi elämääni riisuva. Tädin ja toisen mummon kuolemaa koskevat unet osasin tulkita heti nähtyäni. Toivon kuitenkin, että vain iloiset tapahtumat tulisivat uniin.
Miksi sellaisia unia nähdään? Miten voi nähdä tulevaisuuteen, vaikka se onkin jo parin viikon päästä! Onko jokin sellainen sisäinen tutka, että tulkitsemme sellaisia merkkejä, joita ei ole järjen mukaan. Mieheni oli täysin terve, kun hän kuoli autokolarissa. Ehkä se uni valmisti minua, ettei se olisi aivan ylitsepääsemätön hetki. Kyllä sinä pärjäät, sanoi joku unessa.
Jonkulainen etiäinen oli kysymyksessä kun luin yhtenä iltana
Mies Reenkolan kirjoittamaa kirjaa ja siinä hän kertoi Tullisaaressa olevasta muistomerkistä jossa on ainoastaan teksti.
"Elokuun 3. päivä 1901 - Den 3. August 1901"
Joku kätyri oli tullut kysymään 'mitä se tarkoittaa? he vastasivat, siinä on koira haudattuna.
Olipa hyvinkin koira haudattuna, kun se päivä oli Venäjän vastaisen Kagaalin muistopäivä siinä paikalla ja kivi sen muistokivi.
Seuraavana päivänä Hesarisa oli siitä kivestä valokuva ja kerrottuna sama tarina. Tästä tulin johtopäätökseen että Hesari sai etiäisen minusta ja täydensi lukemaani juttua.
En. Unet ovat toivetta, tapahtunutta, haavetta.
Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää, sanoo jo vanha kansa.
Meillä kulkee suvussa "enneunien näkemisen lahja". Mummoni kuoli kolme päivää sitten ja näin joulupyhien aikaan erittäin surullisen unen, josta tiesin/aavistin, että jotain "surua" on luvassa edessä, en silloin tosin tiennyt kenestä on kyse ja onko se totta (kerroin unesta miehelleni heti kun heräsin). Uni meni näin: ovikello soi meidän kodissa. Oven takana on pieni tuntematon nainen (nainen oli niin pieni, että se saattoi olla sekä tyttö että vanhus, tukka oli lyhyt ja kihara). Nainen oli todella pahoillaan jostakin ja ojensi minulle lohdutukseksi pienen kukkakimpun. Purskahdin unessa itkuun liikutuksesta (nainen /tyttö oli niin empaattinen ja pahoillaan) ja halasin häntä. Nainen/tyttö oli hyvin surullinen, tunsin, että hän tuli lohduttamaan minua. Kysyin häneltä: missä asut ja hän vastasi surullisena/häpeissään, en missään, ei minulla ole kotia. Tajusin myöhemmin, että mummoni oli surullinen siitä ja usein sanoi, että kun hänellä ei ole enää kotia (asui vanhainkodissa) :-(. Kävin aaton aattona katsomassa mummoa (en silloin tiennyt, että viimeistä kertaa), menin tämän jälkeen joulukirkkoon ja ostin kirkosta pienen enkelikuusenkoristeen. Nyt kun katsoin tuota enkelikoristetta, niin se näyttää aivan samalta kuin unessa se nainen/tyttö, hiuksetkin samanlaiset (karmivaa!). Ja arvatkaa mitä muuta joulun alla tapahtui? Tuo kuusi (joka oli jostain syystä tällä kertaa täynnä enkeleitä), meni koko ajan itsestään pois päältä ja valot rupesivat usein (monta kertaa) itsestään palamaan, kerran ne menivät itsestään päälle samalla hetkellä kun lapset halasivat toisiaan ja kerran kun lapset tulivat sisälle. Nauroimme koko joulun, että tämän täytyy olla sitä "joulun taikaa", mutta uskon tapahtuman jälkeen, että sillä kirkosta ostamalla enkelillä oli vaikutusta asiaan. Ehkä olen vain "herkkä", mutta vaistoan asiat usein etukäteen. Vaistoan ihmisestä aina, jos hän on kokenut jotain "traagista tai surullista", mutta enneunia en ole aiemmin mielestäni nähnyt.
Olet jo lapsena kuunnellut kun perheessänne on puhuttu noista enneunista ja selitetty niitä. Sitä on sitten ikäänkuin virittynyt näkemään noita merkityksiä.
Olen kuunnellut tuollaisia merkitysten selittelyjä, jotka ovat laajentuneet unien ulkopuolellekin ihan jokapäiväisiin sattumuksiin.
Eikö tuo ole hieman ahdistavaa, kun alkaa miettimään noita unien ennustuksia.
Helpompi ottaa tulevaisuutta vastaan toiveikkaana normaalisti. Kaikkea voi sattua ja tapahtua.
No varmistitko että kaikki lamput olivat hyvin kiinni, ja vielä paremmalla syyllä jos lamppusarjaa oli käytetty aiemmilla vuosillakin, se kannattaisi tehdä vieläkin, niin tulisi asiaan selvyys, siltä osin.
Onko sukusi ennakoinut muuta kuin kuoleman tapauksia???
Käytit sanontaa että kuusi meni niinkuin itsestään poispäin, mitä sillä tarkoitit????
Kerrompa minäkin tilanteeni,olin naimisisissa ja meillä 3lasta,näin unen olin hautaamassa miestäni. Sairaana ei oltu ,kaikki meni normaalisti,tietysti välähti uni mielessäin. Muutaman kuukauden kuluttua mieheni sairastui ammatti tautiin,senjälkeen ei hän töitä tehnyt.
))))))))))