Tunne useampiakin vastaavia ja huonompiakin tapauksia, mutta kerron esimerkkinä yhden.
Asumme rivitalossa. Naapurissa suu vielä toistaiseksi pariskunta, heillä pieni kolmio asuntona. Mies on joku 28v ja sen avopuoliso jotakin 20v -tyttönen. Heillä on yksi lapsi ja toinen tulossa. Naaraspuolinen ei ole kouluja käynyt. eikä töissäkään. Opiskellut kyllä on varmaan 5 vuotta,mutta ei näytä valmistuminen kiinnistavan ja työelämä. Mies kyllä on töissä.
Heillä siis pieni asunto ja naisella koulut kesken. Muutenkin tuo akka on mielestäni vätys ja outo. Nyt meille tuli lapsi, niin eiköhän näille kanssa, vaikka elämä kesken, pieni asunto ja kaikkea. Nyt ne joutuvat muuttamaan isompaan asuntoon ja sehän maksaa. Huono aika myydä asuntoa. Tottahan toki näytti heillä kesällä käyvän joku pariskunta jolla nainen oli raskaana ja siitäkin syystä varmaan heillä emäntä hurahti vauvakuumeeseen. Mutta sitä vain, että onko se ihan oikeasti näin niin kuin järjetöntä se laumakäyttäytyminen ja toisten apinointi, että jos joku hankkii lapsen niin hänen pitää myös vaikka elämä kesken, asunto pieni ja uuteen pitää ottaa velkaa, ikää ei hällä ole liikaa lykätä asiaa jne? Mitä jos se kaduttaa joskus 25 vuotiaana tai sen jälkeen kun arki yllättää? Otetaanko sitten vaan ero ja uutta miestä etsimään ja kun "uhri´" löytyy, niin uus yritys?
Ei sikäli, hyvä kun päästään tuosta akasta eroon. Ukko kyllä on ihan ok harvakseltaan kaljottelukaverina (kun ei siitä muuhun ole), mutta akkaa ei tule ikävä.
Asumme rivitalossa. Naapurissa suu vielä toistaiseksi pariskunta, heillä pieni kolmio asuntona. Mies on joku 28v ja sen avopuoliso jotakin 20v -tyttönen. Heillä on yksi lapsi ja toinen tulossa. Naaraspuolinen ei ole kouluja käynyt. eikä töissäkään. Opiskellut kyllä on varmaan 5 vuotta,mutta ei näytä valmistuminen kiinnistavan ja työelämä. Mies kyllä on töissä.
Heillä siis pieni asunto ja naisella koulut kesken. Muutenkin tuo akka on mielestäni vätys ja outo. Nyt meille tuli lapsi, niin eiköhän näille kanssa, vaikka elämä kesken, pieni asunto ja kaikkea. Nyt ne joutuvat muuttamaan isompaan asuntoon ja sehän maksaa. Huono aika myydä asuntoa. Tottahan toki näytti heillä kesällä käyvän joku pariskunta jolla nainen oli raskaana ja siitäkin syystä varmaan heillä emäntä hurahti vauvakuumeeseen. Mutta sitä vain, että onko se ihan oikeasti näin niin kuin järjetöntä se laumakäyttäytyminen ja toisten apinointi, että jos joku hankkii lapsen niin hänen pitää myös vaikka elämä kesken, asunto pieni ja uuteen pitää ottaa velkaa, ikää ei hällä ole liikaa lykätä asiaa jne? Mitä jos se kaduttaa joskus 25 vuotiaana tai sen jälkeen kun arki yllättää? Otetaanko sitten vaan ero ja uutta miestä etsimään ja kun "uhri´" löytyy, niin uus yritys?
Ei sikäli, hyvä kun päästään tuosta akasta eroon. Ukko kyllä on ihan ok harvakseltaan kaljottelukaverina (kun ei siitä muuhun ole), mutta akkaa ei tule ikävä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Et näytä sinäkään kieliasusi perusteella mikään kansankynttilä olevan.
No sen verran fiksu kuitenkin, etten lapsia hanki kun muutkin :)
Kyllä se kuuluu ja ennenkaikkea näkyy mulle!
Mitähän se sinulle kuuluu jos muut hankkivat lapsia? He voivat olla oikein hyviä vanhempia lapsilleen, naisen nuoresta iästä huolimatta. Joillakin elämänarvot ovat erilaisia kuin sinun. Ei se kuitenkaan oikeuta sinua arvostelemaan muita.
Mistä sinä tiedät kuinka paljon heillä on velkaa nykyisestä asunnostaa? Nykyään kuitenkin tarvitsee melkein jokaisen ihmisen ottaa lainaa jos omakotitaloa tai isompaa asuntoa mielii ostaa. Ja kyllähän kolmiossa kahden pienen lapsen kanssa hyvin voi pari vuotta elää.
Mistä sinä tiedät, etteivät olleet haaveilleet toisesta vauvasta ennen tämän raskaana olevan vierailijan kyläilyä? Jos heillä on jo lapsi ennestään, tuskin he toista haluaisivat ihan vaan sillä perusteella, että "kun muutkin, niin kyllä minäkin!!".
Oletko itse paljonkin kouluja käynyt? Muiden asioihin sekaantuminen näyttää olevan sinulle kovin tärkeää, kun tulet keskustelupalstalle asti haukkumaan naapureitasi. Tunnetko heitä edes kunnolla? Väität naisen olevan outo. Millä tavalla outo, eiköhän ole hänen oma asiansa, koska koulunsa vie päätökseen.
Sinulla ei ilmeisesti ole omia lapsia tai sitten sinulla ei ole hajuakaan, kuinka vaikeaa on opiskella ja hoitaa pientä lasta samaan aikaan. Voin kertoa, ettei se ole helppoa.
Aina täällä toitotetaan, että"kaduttaa vanhempana". Itse en ole katunut päivääkään, vaikka lapseni sain nuorena. Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta muiden asioihin sekaantuminen ja niistä välittäminen. Itse he oman elämänsä elävät, jospa koittaisit tehdä samoin?
Huomaa kyllä että lapset on saatu nuorena. On niin lapsellista tekstiä, ihan kuten odottaa saattoi taustoillasi. Ap. kertoi, että heille syntyi lapsi niin tämä yksi kanssa hankki, niin että onkohan ap:lla lapsia?
Täällä on kovasti näitä asiallisesta kritiikistä seinille nousevia asiantuntija- pikkutyttöjä jotka osaa reidet levittää, mutta muuhun niistä ei ole.
Kyllä ihmiset takuaa miksi jotkut muuhun kykenemättömät munumiskoneet lapsia tekee. No ne välttelee sillä työelämää ja hakee huomiota. Eivät muuta osaa kuin matkia muita. Mennään ihan niin kuin muut ja puhutaan kyin muut, koska ei isata edes ajatella aivoillaan.
Kritiikki on kuin lapsen suusta "mitä se sulle kuuluu". Siis asiahan kuuluu muille ja se on sitä yhteisöllisyyttä. Eiköhän täällä Suomessa huonosti mene, alkoholismi ja mt-onhelmat rehottaa ja muut onhelmat, eikä ne ongelmat lieveve jos ei sanota asioita suoraan. Joskys ei vain takua muten tyhmästi toimii kun muita matkii. Nykyisin on tämä virheellistä kuvaa teeskentelijöiden elämästä jakava Facebook, ja se tuöisi kieltää lailla. Sen takia alkaa niin moni väärä raskaus.
Huomaa kyllä minä-minä -asenteen. "Tein lapseni nuorena ja nyt kommentoin ja meuvon" kun omen 25 vuotias yh ja nautin rlämästäni. Tai tyyliin "tätini teki lapsia 16 vuotiaana ja on edelleen 40 vuotiaana naimisissa" , että ko sen perusteella kannattaa. - Vittu mitä älynjuoksua!
Kyllä ulkopuoliset tietää totuuden ja näkee läpi, eöi voi kommentoida ja arvostella ja pitääkin.
Ääneen vain voisi sanoa eikä täällä, nämä vatipääpenikst,kaikkien alojen asiantuntijat ei Tajua lukemaansa ja tuskin kuulemaansakkaan, ne on niin itsekkäitä.
Omaa lapsuutta elävät lastensa kautta tak en minä tiedä mikätähä idioottien sikiämisbuiin ja toisten kaltaistensa apinointiin syynä.
Ja jos koku kritisoi, niin heti on kateellinen tai katkera. Se on maailma näille niin mustavalkoinen, mutta aivotoiminta heikkoudessaan selittää sen. Ei osata kuiin istua läskiperseellä naamakirjaa päivittämässä väöristettyä kuvaa "elämästään" ja matkia muita.
Kyllä se minulle kuuluu ja kaikille vastuullisille kansalaisille. Jos ei kuulu, niin näkyy. Se kuuluu ja näkyy myöskin jälkikasvulleni. Perkele!!
"Ääneen vain voisi sanoa eikä täällä, nämä vatipääpenikst,kaikkien alojen asiantuntijat ei Tajua lukemaansa ja tuskin kuulemaansakkaan, ne on niin itsekkäitä."
Mikäs teiniangsti siellä huutelee? Luulisi että kun yrittää olevansa pätevä ja kaikki tietäväinen jättäisi tälläiset lapselliset argumentit käyttämättä. Mutta ei... pitihän sunkin heittää oma pieni lapsellisuus kehiin.
Heitäpä faktaa pöytään että facebook aiheuttaa monia vääriä raskauksia.
Mitä tekemistä asoilla suoraan sanomisella on mt-ongelmiin ja alkoholismiin? Kyllä se on kansan heikko talousja asema joka täällä rehoittaa ennemmin. Menepä sanomaan mt-ongelmaiselle että sorry oot vähän sekaisin ja tarttet lääkitys. SOOOOOOOOOOOOOO, hän varmaan sen tietää jo!
Kesken kasvuiset nulikat yrittää päteä joilla ei ole FAKTAA eikä TIETOA asioihin.
Facebook aiheuttaa turhia raskuksia, siitä on eläviä esimerkkejä näissä mammoissa ja "isukeissa". Sen tiedät sinä, sen tiedän minä vtun hyvin! Asia on myöntämistä vaille selvä!
Olen kuule teihin kakaroihin verraten sen verran elänyt ja kokenut nuorimies (70-luvulta), pienten lasteni isä, avovaimoni MIES, paljon nähnyt ja kokenut työssä ja vapaalla, että ihan kokemuksella sanon.
Oma lehmä ojassa kyllä; haluan lapsilleni parasta ja te sekä teidän ongelmaiset jälkeläisenne alentavat lasteni elämänlaatua.
Ihmisiä tarvitaan, mutta ei teidän hätäiseen tekaistuista jälkeläisistänne. Kasvakaahan ensin itse aikuisiksi iki-penikat.
Lapset kannatta hankkia 30 - 40 vuoden iässä, voin omakohtaisella kokemuksella ja näkemyksellä kertoa,
Ps. Nämä juttunne on sopivaa luettavaa ja kommentoitavaa pascalla istuessa. Ei teitä muuten jaksa!
Avaaja Äijjjjjjjjä on mustasukkainen ja pelkää menettävänsä kaljottelukaverin, kun naapurin mies raskaana olevine nuorine vaimoineen muuttaa isomman asunnon perässä muualle.
Ai, ei ole naapurin miehestä muuhun kuin kaljottelukaveriksi? No, mene Äijjjjjjjjä homobaariin.
"Ei sikäli, hyvä kun päästään tuosta akasta eroon. Ukko kyllä on ihan ok harvakseltaan kaljottelukaverina (kun ei siitä muuhun ole), mutta akkaa ei tule ikävä."
Kuules pikkutyttö. Minua ei kaljoittelu kiinnosta. Ja jos kiinnostaa harvoin, niin hyvässä seurassa jossa emännät on sellaisia että voi kutsua koko pariskunnan istumaan iltaa. Pikkutyttöjä ei nauaeni jaksa.
Muutenkin otan kaljoittelukaveriksi sellaisia jotka osaa muutakin aktiviteettiä kuin kaljantissuttelu.
Homo en ole, eli käy vaan etsimässä poikakaveris gay-baarista ja koita houlutella astumaan sua:)
Sua vissiinki vtuttaa kun kokeneemmat ihmiset sanoo miten asiat on?
Hei Äijjjjjjjjä. Olen 5-kymmppinen. Paljonkos sulla oli ikää ja elämänkokemusta? :D
Itseppähän kirjoitit, että naapurin ukko on sulla harvakseltaan kaljottelukaverina ja nyt olet jo oman avauksesi unohtanut.
"Muutenkin otan kaljoittelukaveriksi sellaisia jotka osaa muutakin aktiviteettiä kuin kaljantissuttelu."
Ei ole poikakaveria vaan ihan vihitty puoliso minulla ja on ollut jo 25 vuotta. Sinä haiskahdat kyllä kaappihomolta...
Mulla on ikää 30 - 40v haarukkaan.
Onpas täälä lapsellista porukkaa. Eiköhän kuule pariskunnat itse päätä koska lapsia haluavat vai haluavatko ollenkaan. Ei se ole kenenkään muun murhe, miten he elämänsä viettävät. Eikä ikä vaikuta siihen ovatko he hyviä vai huonoja vanhempia. Itse he kuitenkin yhdesä päätökset tekevät ja entäs jos se on silloin 10v päästä jo hankalampaa tulla raskaaksi,kun mies on jo melkein 40 ja nainen 30?
Varmasti uskon, ettei mies halua isäksi enää yli 40v? kun silloin on yleensä lapset jo saatu maailmaan ja lapset aloittavat koulunsa tai menevät vasta päiväkotiin?
No puhun nyt tuosta mun ja kihlatun ikäerosta,kun sitä on 14v,niin jos tässä odottasin vielä 8v tai enemmän,niin mies olisi jo 43 tai 48? Mies on minulle sanonut,että haluaisi isäksi ennen 40v ikää ja lapsia 3. Sitäkään ei koskaan tiedä tullaanko lapsia koskaan saamaan, kun asioita ei voi tietää etukäteen.
Se onkin ikövää, että pariskunnat itse päättää lapsenhankinnan ja pilaa lapsipolon elämän.
Ilmeisesti sun vanhemmat on tehneet sulle niin?
Ei. Siksi kykenin elämään ilman lapsia oikeaan ikään.
Mikähän tuossa nyt eniten harmittaa..?
Ole onnellinen, että sait lapsen kun sellaisen halusit. Mikähän on muuten oma ikäsi?
Me olisimme varmaan miellyttävempiä naapureita sinulle, lapsettomia, mies on 28v ja minä 24v. Ai niin, mutta säikähtäisit kun kertoisimme että olemme hoidoissa ja yrittäneet lasta tuloksetta 2 vuotta! Eihän sellaisessa mitään järkeä, entä jos olisimme vaikka onnistuneet sen lapsen saamaan? Voi olla, ettei sitten kelvattaisi edes kaljottelu kaveriksi..
"Mikähän tuossa nyt eniten harmittaa..?"
-Ihan kuule lasten puolesta. Tietty omienkin lasteni puolesta, kun he joutuvat sitten näiiden yksien jälkeläisten kanssa koulut käymään jne. Varmasti tulee ongelmia.
Yhdessä ollaan vaan aina muutaman vuoden pätkä sen lapsiunelman kannnolla ja joskushan se tulrr arki. Kyllä sen näkee millä kantimella heilläkin parisuhde. Tuo akkahan on ihan siis fiasco itse ja vielä sukua jatkaa. Kasvaisi ensin. No eille ei voi mitään, hyvä jos saisivat asunnon myytyä ja päästäisiin eroon. En ole ikkinä tuota moljaketa mitenkään arvossa pitänyt. Eikä pidä talon mieskään, siksi se tissuttaa ja pakenee perhe-elämää jo nyt. No niin pakenee tuo molliskokin, kun on itse kotona tekemättä mitään ja yksikin lapsi viedään tarhaan - sehän se on oikeinko?
"Me olisimme varmaan miellyttävempiä naapureita sinulle, lapsettomia, mies on 28v ja minä 24v. Ai niin, mutta säikähtäisit kun kertoisimme että olemme hoidoissa ja yrittäneet lasta tuloksetta 2 vuotta! Eihän sellaisessa mitään järkeä, entä jos olisimme vaikka onnistuneet sen lapsen saamaan? Voi olla, ettei sitten kelvattaisi edes kaljottelu kaveriksi.. "
- Sehän riippuu ihan millaisia olette ihmisinä. lapsie ehditte kyllä, että ihmettelisin omassa päässäni lapsettomushoitoja. Todellakaanhan lapsilla ei ihmisarvoa osteta, että kyllä ne on eri asiat. Meistä ainakin siasitte kannustavan ja ymmärtävän naapurin. Emmekä kiilaisi teitä ja kyselisisi ilkeysmielessä kuten monella tapana "milloinkan sitä teille kun meiläkin on" jne.
Toivottavasti saatte lapsen, mutta mikäs ihmeen kiire teilä oikein on? Stressaat nyt tyttö turhasta. Mutta voihan se olla, että itse laitat ihmisarvon perustaksi suorittee mitä tehdään muille ja omassa hyötymismielessä?
En ole ilkeä ihminen vaikka suoraan sanon miten asiat on ;)
Niin ja toivottavasti teissä on muutakin naapuria kuin ryyppyseuraa?
"Ihan kuule lasten puolesta. Tietty omienkin lasteni puolesta, kun he joutuvat sitten näiiden yksien jälkeläisten kanssa koulut käymään jne. Varmasti tulee ongelmia."
Minusta noiden lasten olosuhteet ei niin pahoilta kuitenkaan kuulosta että heistä ihan suoraan ongelmallisia koulussa tulisi. Kuitenkin äiti ja isä yhdessä, oma asunto, mies käy töissä jne. eikä ainakaan mitään väkivaltaa tai päihteiden liikakäyttöä tule tuosta tekstistä ilmi. Voi hyvin olla että ns. malliperheestäkin tulee ongelmallisia lapsia, luokan pahin koulukiusaaja voi hyvin olla hyvästä perheestä. Ainakin minun lapsuudessani ala-asteella koulukiusaajat oli päällisin puolin hyvistä kodeista. Ne joilla oli kotona asiat perseellään, eivät viitsineet kiusata kun oli muutakin ajateltavaa.
"Toivottavasti saatte lapsen, mutta mikäs ihmeen kiire teilä oikein on?"
Lapsettomuus on minusta johtuvaa ja siksi haluan hoitoja ottaa vastaan hyvissä ajoin alle 30-vuotiaana, koska kolmikymppisenä minulla tuolla munasarjoissa voi se elämä olla vielä heikompaa (jos sitä enää siellä on, edes lääkkeiden avulla) koska se on heikkoa jo nyt parikymppisenä.
" Niin ja toivottavasti teissä on muutakin naapuria kuin ryyppyseuraa? "
Onhan meissä. Ei kuitenkaan sinne olla onneksi tulossa oikeasti, joten väliäkö sillä. Tsemppiä molliskon kanssa :D
Ei se "hyvä perhe" äijjjänkään mielestä ole se jossa rahaa sun muuta, mutta ette te penikat voi hyvää lapsuutta useinkaan tarjota! Se nyt on niin! Itsenne laitatte lastenne edelle!
Se vaan kuuluu ihmisen kehitykseen,
Rajoja, rakkautta, aikaa ym. Perustarpeita lapset tarvii, ei mitään rahaa sun muutaateriaa.
Mutta hei: Vaikka et voi lapsia saada ilman hoitoja, niin onko elämäsi ainoa tehtävä ja haave saada lapsia? Jos näin on ja siksi aloitat nuorena lapsettomuuushoidot, niin mene jonnekin hoitoon. Wlämä on paljon muutakin kuin lapset ja kaikenlaisille elämänvalinnoille on annettava arvoa. Jos joku ei saa lapsia, ei sille voi mitään. Ihan sama mitkä valinnat kukakin tekee, kunhan eivät ole muille haitaksi. Ja nämä älypäät jotka hankkii lapsia kun joku serkkutyttö tai naapurin Ellu tai kun "pentti ja Aijjakin kävi vauvan kanssa" , niin hehän ovat muille haitaksi.
Toiset saavat lapset vanhempina, toiset nuorempina. Olen kyllä samaa mieltä kanssasi, että 20-vuotiaana lasten hommaaminen monessa tapauksessa ei ole se fiksuin päätös. Itse sain vuosia sitten lapseni 24-vuotiaana, ajat tosin olivat silloin erilaiset. Kunnon kansalaisia heistä tuli, molemmat jo aikuisia, vanhempi naimisissakin jo. 10 vuotta nuorempi pikkusiskoni teki lapsensa taas huomattavasti vanhempana. Esikoinen syntyi 36-vuotiaana. Seuraavaan mielipiteeseeni saattaa moni tarttua, mutta tämä on mielipiteeni: Koin ja koen edelleen olevani parempi äiti kuin siskoni. Siskoni opiskeli pitkään ja oli 10-vuotta naimisissa ennen esikoistaa. Nykyään, vanhemman lapsen ollessa 6-vuotias ja nuoremman 3-vuotias, heidän perhe-elämänsä on yhtä helvettiä. Ulkopuolisen silmin, sekä siskoni sanojen mukaan. Mies ei hoida lapsia, siskoni on jatkuvasti väsynyt, parisuhde rakoilee, mies on juoppo ja lapset jatkuvasti iäkkäillä vanhemmillamme hoidossa. Lapsille äyskitään ja huudetaan, eikä heidän ajatuksiaan kuunnella. Heille ei lueta, heidän kanssaan ei leikitä, enkä ole koskaan nähnyt siskoni halaavan lapsiaan.
Oliko tässä tapauksessa siis järkevää hankkia lapset näin vanhana? Ei minusta. Riippuu toki ihmisestä, koska kukakin on valmis. Monella nuorella vain valitettavasti se oma napa on se mihin ensimmäisenä katsotaan.
Pitää kuitenkin muistaa, että ei lähde niitä lapsia hankkimaan pelkän vauvakuumeen takia, on oikeasti haluttava vanhemmiksi
Niin. itse olen isä ja huomannut synnytyssairaalasta asti sen, että nuoria miehiä (alle 30v) ei kauheasti isyys kiinnosta. Isyyshän on siis muutakin kuin leikkimistä ja se kun käyttää lapsen kylvyssä eli poimii pullasta rusinat. Meillä lapset hankittiin vanhempina ja itse taas pidän elämäämme, elämänarvojamme ja parisuhetta sekä vanhemmuuttamme parhaina mahdollisins lapsemme etua ajatellen. Olemme ylesesti ottaen parempia vanhempia jos vertaa tuntemiimme. Yleensäkin kaveripiirimme tietenkin rakentunut kaltaisistamme perheistä, ja kyllä heilläkin on homma hyvin verattuna nuorempiin ja kokemattomampiin pareihin.
Kyllä sen näkee kun lapset hankitaan aidosta rakkaudesta takkauteen eikä mistään imago-ongelmista johonkin tuoreeseen perheleikkiin jota muutkin leikkivät. Tokihan ikäkään ei takaa onnea ja sitä että lapset hankitaan oikeaan tuöanteeseen, on se meidänkin naapurissa nähtävissä, kun mies ei viihdy kotona kuin kännissä. Mutta ehkä nuorissa perheissä hyväksytään kun menee heikosti. Onhan nuorena lapsia hankkivilla monella rikkonainen ja lasinen lapsuus - jos tuntemiani mietin.
Ero tulee helposti nuorissa perheissä, mutta ei ihme, koska puuttuu yhteinen aika ja kokemus pariskuntana. Pitää viihtyä ensin kahden ja pärjätä ennen kuin hankkii lapsia. Nuoret parit yleensä on viikonloput sukulaisten nurkissa oli lapsia tai ei, ja sekin voi olla merkki totooden/ arjen pakoilusta.
Oikeasti todella kypsä ja hyvä kommentti. Toivoisin enemmän teidänlaisianne vanhempia! Tämäkin maa voisi olla tuolla asenteella parempi paikka lapsillemme!
Hyvin niitä eroja tulee niissä perheissä myös,jossa on oltu kauan yhdessä ns. sivustakatsoneena. Turha on yleistää,että vain nuorissa perheissä on se vika. Kyllä minun vanhempani saivat ensimmäisen lapsensa 24v ja kuopuksen 39v. Myös siskoni sai lapsen 25v ja nykyään lapsetkin on 10 ja 7v ja ainakin heillä parisuhde menee hyvin hänen miehensä kanssa. Yhteinen aika ja kokemuskaan ei takaa sitä,ettei ero jossain vaiheessa tule,vaikka olisi ollut 30v yhdessä,niin eroja tulee valitettavasti ja vika on niin nuorissa,kun vanhemmissa pariskunnissa. Eri perheissä kasvatetaan lapset erilailla ja se on nykyään harvinaista,että parískunnat ovat koko loppuikänsä yhdessä,niin ettei suhteeseen tule toista naista tai miestä tai muuten vai ei ole enää toista kohtaan tunteita ja erotaan sen takia.
Puhuu nimim. pohtinut isä asiaa.
Hah. Nototta helwetissä tulee eroja näissäkin pitkään ydessä olleissa ja lapsia myöhemmin hannkkineissa, mutta ei todellakaan niin paljon kuin näissä suhteissa joissa suhteen päämäärä ja tarkoitus on "kotisleikki".
Sanoo jrkikin, että mitä vähemmän aikaa on yhdessä oltu ja mitä nuorempia ollaan, se lisää riskiä merkittävästi. Joku sanoo varmaan, että ikä risää jotain tyyliin raskausajan diabetes riksi, mutta EI. Em. asiaa lisää huono kunto!
Eroja tulee kyllä, ihan kuten sanot. Ja hyvä niin, koska meillä on vain yksi elämä ja kun huomaa erheen tehneensä, on muutettava elämässään kurssia.. Fakta n kuitenkin se, että mitä vähemmän kokemusta elmässä ja suhteesa, sitä helommin ero tulee. Nykymeiningillä on 95% mahdollisuus epäonnistua perheleikissä, mutta prosentit pienenee oleellisesti kun on ikää elämässä ja parisuhteessa. Mitkään negatiiviset kokemukset tuuliin "raiskatuksi tulemiset eivät ole sitä elämänkokemusta mistä puhutaan. Elämänkokemus tulee erjessa pärjäämisestä ja positiivisistä asioista. Siitä kun ongelmia osataan ratkoa.Sitten taas jos puhutaan näistä päähänhakatuista oikeasti, niin heillähän kovin kiire on perheenperustamiseen ja siinä se ero tulee myöskin, kun perhe ei paranna heitä.
Kiteyttäen: pitää olla ikää yhdessä ja parisuhdteessa, elämänkokemusta ja näkemystö, sopivasti kohtuullista vastoinkäymistä jne. niin perheen voi perustaa ja onnistumisprosentti on liki 100%.
Perusteet: Jos ihmiset on yhdessä vaikka 15 vuotta ilman lapsia alistumatta rooliodotuksiin, niin heidän suhde on kunnossa ja kestää lapset.
Jos taas ihmiset etsii puolisoa kun haluaa perheen mahdollisimman pian, niin rakkautta ei ole ja perheleikki ei kestä!
- Meillä naapurin toljake-tytöllä on tämä ajatusmaailma! Hän ajattelee -ensin huvi ja sitten työ!
Pahoittelut kirjoitusvirheistä, mutta olen linja-autossa kun tätä kirjoitan.
Ei minulla ole kiire,että haluan lapsen nyt ja heti. Se tulee sitten joskus,kun sen aika on. Kyllä olen kokenut tuon oman kihlattuni kanssa kaikenlaisia vastoinkäymisiä tässä parisuhteen aikana ja niistä on selvitty. Rakkautta on ja paljon vietämmä aikaa yhdessä tehdessä kaikenlaista. En ajattele vain itseäni ja osaan myös miettiä mitä muut ovat asiasta mieltä,jos nyt sattuisi käymään että raskaaksi tulisin ja tai jotain muuta tapahtuisi. Arki sujuu hyvin ja siinä ei ole mitään ongelmaa ollut nyt hetkeen ja jos on,niin ne on selvitetty puhumalla suoraan. No itselläni ei vielä vakituista työpaikkaa ole,mutta mieluusti sellaisen haluaisin ennen lapsia, mutta hyvin olen pärjännyt vielä näillä sijaistöillä, kun ei vakituista paikkaa vielä saanut. Jon nuorempana on jotain pahaa tapahtunut,niin kannattaa asiasta mennä jonnekkin juttelemaan ja purkaa sitä pahaa oloa ja etsiä sille jotain keinoa,että ne asiat jäisi unholaan.
Otatko pyllyyn ja imetkö?