Olin tänään aamulla menossa ystäväni kuulustelutodistajaksi rikoskuulusteluun. Asia liittyy rasisminvastaiseen toimintaan ja sananvapauteen. Epäilty ystäväni tiedottaa itse asiasta myöhemmin, mikäli näkee sen tarpeelliseksi, joten en avaa kuulustelun tarkoitusta tässä sen enempää.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkopäätöksen perusteella pitäisi kuitenkin olla päivänselvää, että ystäväni ei ole syyllistynyt rikokseen. Asiaan liittyvien ihmisoikeus- ja sananvapausnäkökulmien takia sillä on erittäin paljon yleistä mielenkiintoa. Ennakkopäätöksessä tulkinta on, että henkilöllä on oikeus kirjoittaa ja raportoida esim. mediassa rasistisista ryhmistä ja niiden edesottamuksista ja näkemyksistä ilman, että toimittajaa tai kirjailijaa tuomitaan rikoksesta. Poikkeuksena on tilanne, jossa uutisoinnin tarkoitus on selkeästi edistää rasistisen materiaalin levittämistä.
Tullessamme Pasilan poliisitalolle meitä oli vastassa T*** P******* niminen poliisi, jolle ystäväni ilmoitti ottaneensa mukaan kuulustelutodistajan. P******* ilmoitti, että ei käy. Hän totesi, että “kuulustelutodistajan on lain mukaan oltava poliisi”. Kyseenalaistimme tietysti tämän pariin otteeseen, mutta P******* pysyi kannassaan. Myöskään avustajan tai tukihenkilön ominaisuudessa en kuulemma voinut todistaa kuulustelua, mikä osaltaan lienee ihan oikea tulkinta, koska en ole juristi ja kuulusteltava oli täysissä ruumiin ja sielun voimissaan.
Ensimmäinen kysymys, joka P******* toiminnasta herää on, miksi hän ei puhunut minulle totta esitutkintaa koskevasta lainsäädännöstä? Toinen kysymys on, täyttääkö P******* toiminta rikoslain 40 luvun 9§ määritteet virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän ei noudattanut kuulusteltavan oikeutta saada paikalle luotettavaa ja esteetöntä kuulustelutodistajaa?
Soitin P******* myöhemmin päivällä, jolloin hän vielä puhelimessakin väitti kieltäneensä minun toimimisen kuulustelutodistajana koska en ole poliisi ja koska laki niin sanoo. Pyysin häntä selvittämään mikä laki.
Seuraavaksi P******* soitti ja väitti esitutkintalaissa säädettävän niin. Totesin, että näin ei ole. Silloin P******* yritti väittää, että esitutkintalain 30§, jossa viitataan oikeudenkäymiskaaren17 luvun 43 §:n, määrittää näin. Totesin tähänkin, että näin ei ole. Kyseinen lakipykälä toteaa, että todistajan on oltava esteetön.
… Kolmas puhelu. P******* myöntää puhuneensa puuta heinää, mutta on sitä mieltä, että minun on oltava kiitollinen hänen avuliaisuudestaan koska hän on itse ”selvittänyt” puhuneensa minulle paskaa. Asian voi tietysti nähdä toisinkin.
En rehellisesti sanottuna tiedä kumpi on huolestuttavampaa: se, jos kokeneelta vaikuttava kuulustelija ei tunne esitutkintalakia vai se, jos hän valehtelee surutta kuulusteltavalle ja tämän kuulustelutodistajalle, jotka molemmat tietävät poliisin olevan väärässä.
Todettakoon, että varsinainen kuulusteltu ei pyytänyt paikalle toista poliisia kuulustelutodistajaksi. Kysymys, johon en itse osaa vastata ystäväni puolesta on, olisiko toinen poliisi ylipäätänsä ollut esitutkintalaissa määritettävä ”luotettava kuulustelutodistaja”.
Yleensä poliisien on mahdollisissa väärinkäytöstapauksissa lähinnä ajateltu suojelevan toisiaan. Tässä tapauksessa asia on erityisen kiinnostava koska koko rikosepäily liittyy perusoikeuksiin ja EIT:stä on vastaavasta tapauksesta vapauttava päätös. Miksi koko asiaa edes tutkitaan kun oikeuskäytäntö toteaa, ettei rikosta ole.
Kolmannessa puhelussa P******* keksi perusteeksi evätä minun toimiminen kuulustelutodistajana sen, että poliisi ei voinut tarkistaa esteettömyyttäni ja luotettavuuttani etukäteen. Totesin, että hän näkee tietoni avatessaan koneensa, joka hänellä joka tapauksessa on kuulusteluissa auki. Tiedustelin varmuudeksi epäilläänkö minua mistään asiaan liittyvästä, johon P******* vastasi ”ei tietenkään”. Olisin siis ollut esteetön kuulustelutodistaja.
Tähän nokkela poliisiystävämme totesi, että minun tietojeni hakeminen koneelta olisi estänyt esitutkinnan suorittamisen viipymättä. Tätä voi omalta osaltaan pitää lähes huvittavana tulkintana kun käsiteltävänä oleva tapahtumakulku juontaa juurensa kesään 2012. Käymääni kolme puhelua poliisin kanssa olivat erittäin turhauttavia. Jätän silti P******* vänkäämisen minun yöunistani, asioiden ymmärtämisestä ja muusta vastaavasta omaan arvoonsa. Pysykää langoilla ja hankkikaa popcornia. Tästä saattaa vielä tulla mielenkiintoista.
http://www.dankoivulaakso.fi/poliisi-valehtelee-tai-ei-tunne-lakia/
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkopäätöksen perusteella pitäisi kuitenkin olla päivänselvää, että ystäväni ei ole syyllistynyt rikokseen. Asiaan liittyvien ihmisoikeus- ja sananvapausnäkökulmien takia sillä on erittäin paljon yleistä mielenkiintoa. Ennakkopäätöksessä tulkinta on, että henkilöllä on oikeus kirjoittaa ja raportoida esim. mediassa rasistisista ryhmistä ja niiden edesottamuksista ja näkemyksistä ilman, että toimittajaa tai kirjailijaa tuomitaan rikoksesta. Poikkeuksena on tilanne, jossa uutisoinnin tarkoitus on selkeästi edistää rasistisen materiaalin levittämistä.
Tullessamme Pasilan poliisitalolle meitä oli vastassa T*** P******* niminen poliisi, jolle ystäväni ilmoitti ottaneensa mukaan kuulustelutodistajan. P******* ilmoitti, että ei käy. Hän totesi, että “kuulustelutodistajan on lain mukaan oltava poliisi”. Kyseenalaistimme tietysti tämän pariin otteeseen, mutta P******* pysyi kannassaan. Myöskään avustajan tai tukihenkilön ominaisuudessa en kuulemma voinut todistaa kuulustelua, mikä osaltaan lienee ihan oikea tulkinta, koska en ole juristi ja kuulusteltava oli täysissä ruumiin ja sielun voimissaan.
Ensimmäinen kysymys, joka P******* toiminnasta herää on, miksi hän ei puhunut minulle totta esitutkintaa koskevasta lainsäädännöstä? Toinen kysymys on, täyttääkö P******* toiminta rikoslain 40 luvun 9§ määritteet virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän ei noudattanut kuulusteltavan oikeutta saada paikalle luotettavaa ja esteetöntä kuulustelutodistajaa?
Soitin P******* myöhemmin päivällä, jolloin hän vielä puhelimessakin väitti kieltäneensä minun toimimisen kuulustelutodistajana koska en ole poliisi ja koska laki niin sanoo. Pyysin häntä selvittämään mikä laki.
Seuraavaksi P******* soitti ja väitti esitutkintalaissa säädettävän niin. Totesin, että näin ei ole. Silloin P******* yritti väittää, että esitutkintalain 30§, jossa viitataan oikeudenkäymiskaaren17 luvun 43 §:n, määrittää näin. Totesin tähänkin, että näin ei ole. Kyseinen lakipykälä toteaa, että todistajan on oltava esteetön.
… Kolmas puhelu. P******* myöntää puhuneensa puuta heinää, mutta on sitä mieltä, että minun on oltava kiitollinen hänen avuliaisuudestaan koska hän on itse ”selvittänyt” puhuneensa minulle paskaa. Asian voi tietysti nähdä toisinkin.
En rehellisesti sanottuna tiedä kumpi on huolestuttavampaa: se, jos kokeneelta vaikuttava kuulustelija ei tunne esitutkintalakia vai se, jos hän valehtelee surutta kuulusteltavalle ja tämän kuulustelutodistajalle, jotka molemmat tietävät poliisin olevan väärässä.
Todettakoon, että varsinainen kuulusteltu ei pyytänyt paikalle toista poliisia kuulustelutodistajaksi. Kysymys, johon en itse osaa vastata ystäväni puolesta on, olisiko toinen poliisi ylipäätänsä ollut esitutkintalaissa määritettävä ”luotettava kuulustelutodistaja”.
Yleensä poliisien on mahdollisissa väärinkäytöstapauksissa lähinnä ajateltu suojelevan toisiaan. Tässä tapauksessa asia on erityisen kiinnostava koska koko rikosepäily liittyy perusoikeuksiin ja EIT:stä on vastaavasta tapauksesta vapauttava päätös. Miksi koko asiaa edes tutkitaan kun oikeuskäytäntö toteaa, ettei rikosta ole.
Kolmannessa puhelussa P******* keksi perusteeksi evätä minun toimiminen kuulustelutodistajana sen, että poliisi ei voinut tarkistaa esteettömyyttäni ja luotettavuuttani etukäteen. Totesin, että hän näkee tietoni avatessaan koneensa, joka hänellä joka tapauksessa on kuulusteluissa auki. Tiedustelin varmuudeksi epäilläänkö minua mistään asiaan liittyvästä, johon P******* vastasi ”ei tietenkään”. Olisin siis ollut esteetön kuulustelutodistaja.
Tähän nokkela poliisiystävämme totesi, että minun tietojeni hakeminen koneelta olisi estänyt esitutkinnan suorittamisen viipymättä. Tätä voi omalta osaltaan pitää lähes huvittavana tulkintana kun käsiteltävänä oleva tapahtumakulku juontaa juurensa kesään 2012. Käymääni kolme puhelua poliisin kanssa olivat erittäin turhauttavia. Jätän silti P******* vänkäämisen minun yöunistani, asioiden ymmärtämisestä ja muusta vastaavasta omaan arvoonsa. Pysykää langoilla ja hankkikaa popcornia. Tästä saattaa vielä tulla mielenkiintoista.
http://www.dankoivulaakso.fi/poliisi-valehtelee-tai-ei-tunne-lakia/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juuri tuonlaisia venkuloita poliisit ovat. Poliisit sekä valehtelevat, että eivät myöskään tunne lakeja. Poliisilla kun on vain 2½ vuoden väkivaltakoulutus, josta iso osa on työharjoittelua. Ei niillä muutamalla lakia käsittelevällä tunnilla opi lakien asiantuntijaksi, varsinkin kun poliisit eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä muutenkaan.
Rehellinen poliisi on satuolento ja älykäs poliisi huono vitsi.