Hei!
Kun kondensaattori on kytketty tasavirtapiiriin, se ensin latautuu. Kun se on latautunut, niin purkaako se varausta tai nostaako se piirin jännitettä silloin, kun piirissä kulkee edelleen virta? Kun piirin virtalähde katkaistaan, kondensaattori purkaa varauksen piiriin.
Transistorissa (npn) kannan ja emitorin välissä kulkee virta. Kun jännite näiden kahden välillä kasvaa tarpeeksi suureksi, avautuu kollektorin ja emitterin välinen kuilu ja virta kulkee. Onko kollektorin ja emitterin välillä minkäänlaista jännitettä ilman, että kanta "avaa" reitin?
Tämmöisiä juttuja mietin katsoessani "ledin vilkuttajaa"
http://wild-bohemian.com/electronics/flasher.html
Osaisiko joku selittää, miten tuossa piirissä virta kulkee ja miten kapasitaattori ja transistori vaikuttaa kyseisen vilkuttajan toimintaan. Sähkön ihmeellistä maailmaa,
Kun kondensaattori on kytketty tasavirtapiiriin, se ensin latautuu. Kun se on latautunut, niin purkaako se varausta tai nostaako se piirin jännitettä silloin, kun piirissä kulkee edelleen virta? Kun piirin virtalähde katkaistaan, kondensaattori purkaa varauksen piiriin.
Transistorissa (npn) kannan ja emitorin välissä kulkee virta. Kun jännite näiden kahden välillä kasvaa tarpeeksi suureksi, avautuu kollektorin ja emitterin välinen kuilu ja virta kulkee. Onko kollektorin ja emitterin välillä minkäänlaista jännitettä ilman, että kanta "avaa" reitin?
Tämmöisiä juttuja mietin katsoessani "ledin vilkuttajaa"
http://wild-bohemian.com/electronics/flasher.html
Osaisiko joku selittää, miten tuossa piirissä virta kulkee ja miten kapasitaattori ja transistori vaikuttaa kyseisen vilkuttajan toimintaan. Sähkön ihmeellistä maailmaa,
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kytkennän nimihän on multivibraattori. Toimintaa voidaan ajatella niin, että toinen transistori antaa toiselle kannan ja kollektorin välillä olevan elkon kautta niin voimakkaan negatiivisen jännitteen, että jälkimmäinen pysyy jonkin aikaa tukossa.
Mutta tuo kytkentäelko varautuu kuitenkin hiljalleen kannan puolelta positiiviseksi kannan ja plusjännitteen välissä olevan vastuksen kautta, jolloin tukossa ollut transistori alkaa johtaa ja antaa samalla auki olevalle transistorin kannalle toisen elkon kautta negatiivisen pulssin, jolloin tuo johtava transistori menee tukkoon ja tukossa ollut johtaa.
Värähtelytaajuus riippuu elkojen ja kantavastusten suuruudesta.
Itse asiassa tuossa kytkennässä tukossa olevan trasistorin kollektorilla on virtalähteen jännite ja johtavan transistorin kollektorilla noin 0,5V jännite (Jos noita ledejä ei huomioida). Ja vuorottelu tapahtuu siten, että kun toinen transistori johtaa, niin vastaavasti toinen on tukossa.
Ja jos joku pohtii sitä, kumpi transistori johtaa ensin käynnistessä, eli virran kytkemisen jälkeen, niin se taas riippuu transistorien virtavahvistuskertoimesta ja komponenttiarvoista, kumpi transistori saavuttaa ensin johtavuustilan. Johtavuustilan ensiksi saavuttanut työntää toisen transistorin tukkoon.
Kun virta kytketään niin periaatteessa molemmat transistorit kytkeytyvät mutta kun kompponentit eivät ole täydellisesti tasapainossa niin toinen transistori kytkee enemmän ja oskillaattori käynnistyy.
Kun tansistori kytkee niin kondensaattorin varaus kytkee toisen transistorin sulkutilaan ja toinen kondensaattori varautuu kiinni olevan transistorin kannan kautta ja pitää transistorin kytkettynä.
Sulkutilaa pitävä kondensaattori purkautuu kantavastuksen (100K) kautta jolloin kannan jännite alkaa nousta ja transistorin sulkutila alkaa muuttua kytkentätilaan.
Kytkentätila asettaa toisen transistorin sulkutilaan ja sulkutilakytkee kondensaattorin varautumaan ja pitämään transistori kytkentätilassa.
Toiminta perustuu kondensaattorien vuorottaisiin varaus ja purkutiloihin,toimintaaika noin R x C R x C eli molempien kondensaattorien purkuaika.Varausajat ei vaikuta kun ovat huomattavasti lyhyemmät.
Netti on hyvä väline. multivibrator simulation
tuo havainnolstaa hyvin:
http://www.indiabix.com/electronics-circuits/astable-multivibrator-oscillator/
Erittäin hyviä vastauksia jokaiselta teiltä! Nyt ymmärrän hitusen enemmän sähkön maailmasta. Tuo animaatio oli erittäin valaiseva. Suuri kiitos sille.
Kyseisen piirin suunnan vaihtumisnopeuteen voi mitä ilmeisemmin siis vaikuttaa kondensaattorin koolla; suurempi kapasiteetti = pidempi aikaväli. Mutta kun kondensaattori toiselta puolen varautuu positiiviseksi ja toiselta negatiiviseksi, niin eikös kondensaattori tällöin vaikuta johtimessa olevaan jännitteeseen? Tyhmä kysymys?
Ei vaikuta. koska kondensaattorin aiheuttama kuormitus on mitätön saatavissa olevaan virtaan.
ihan sama kuin että jos klaiat autoon parkit päälle, niin jännitteet ei muutu miksikään missään kohtaa virtapiiriä.