koko ajan, miten tähän on tultu?. Ennen syötiin, mitä saatiin ja nyt tuntuu, et pitää tarkkailla joka pakkausta, mitä sisältää.
Onko muillakin samaa ongelmaa, vai olenko itse liian tiukkapipoinen.
Onko muillakin samaa ongelmaa, vai olenko itse liian tiukkapipoinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ihmisille tehdään monen moisia osin kuviteltuja pakkoa noudattaa sitä sun tätä.
Osa ihmiskuntaa on pyhittänyt kehonsa palvontansa kohteeksi, jota pitää syöttää mitä ihmeellisimmillä dieeteillä.
Kunhan vain kaikki maksaa, jos jaksaa maksaa.
Vannotaan kuka minkin tuotteen kunniaa. Ja ihmiskunta vain lihoo ja lihoo, ja sairastuu.
Paradoksi.
Ennen syötiin ja liikuttiin, nyt moni vain syö, joka päivä kuin ennen muutaman kerran vuodessa, juhlissa.
Ja jos liikutaan, senkin pitää maksaa.
Eikä syödä maksaa.
Kyllä tuoteselosteitten lisäaineluettelot ovat usein pitkiä kuin nälkävuosi.
Monelle ei ole se vuosi enää tuttu ajanjakso.
Edes teoriassa.
Äitini on syönyt voita, täysmaitoa, yleensä rasvaisia ruokia koko elämänsä. aika paljon myös kalaa. Ei ole kolestrolia, ei verenpainetta, hyväkuntoinen yli yhdeksänkymppinen.
Kun luin aloituksen "ruoka mielessä", ajattelin että se tarkoittaa samaa mitä itselläni. Kaamoksen aikana kun on kylmää ja pimeää on ruoka mielessä koko ajan. Varsinkin hiilihyrdaattipitoinen ruoka maistuisi liian hyvin.
"Ei ole kolestrolia, ei verenpainetta"
Jos hänellä ei ole noita mainitsemiasi, niin hän on vainaa.
Ei ole. Ostan raaka-aineita ja teen ruuan alusta asti itse.Valmisruuat ja muut liejuissa lilluvat lihakset, ei niitä tarvitse ostaa.Leivänkin voi tehdä itse ja sitä ei tarvitse syödä paljon.Nyt on aikaa tehdä ruokansa itse.
Ei ole mikään ihme, että ruoka on koko ajan mielessä, kun näet koko ajan ruokamainoksia, kaduilla, kauppojen ikkunoissa, netissä, tv:ssä... Tai oikeastaan, jos tarkkaan katsotaan, mainostettavat tuotteet ovat enemmän tai vähemmän turhakkeita, sipsejä, suklaapatukoita, energiajuomia ja mahajugurtteja, kaikki sellaisia, mitä ei välttämättä tarvitsisi ollenkaan.
Näillä joka tapauksessa ruokitaan "silmän nälkää", niillä saadaan ajattelemaan syömistä. Varsinkin jos oikea syöminen on jäänyt vähiin syystä tai toisesta, turhakkeet houkuttavat helposti.
Pakkausten tutkiminen on ihan paikallaan, mutta mitä enemmän sitä tekee, sitä varmemmin laittaa ruokansa itse. Valmisruuissa, parhaissakin, tahtoo olla liian vähän ravintoa (esim. proteiinia tai kuitua) ja liikaa suolaa ja rasvaa.
Suurin syy lihomiseen on helpottunut elämä: työ ei ole enää fyysistä, autolla kuljetaan paikasta toiseen, hissit ja koneportaat nostavat kerroksiin omien jalkojen sijaan jne., ja samalla teollisten elintarvikkeiden valikoima on kasvanut monikymmenkertaiseksi. Ihmisillä on varaa ostaa kaikenlaista syötävää, ja kohonnut elintaso on tuonut jokapäiväiseen käyttöön herkkuja, jotka ennen kuuluivat juhlaan. Ruoka-ajoista ei pidetä kiinni, vaan on ruvettu laiduntamaan, toisin sanoen syömään milloin ja missä tahansa, kaikkialla kaiken aikaa.
Ei meidän lapsuudessamme lapsilla ollut omin luvin mitään asiaa ruokakaapille. Jos oli nälkä tai halusi välipalaa, sitä piti äidiltä pyytää. Jos ruoka ei ruoka-aikana maistunut, oli turha tulla kinuamaan syötävää ennen seuraavaa ruoka-aikaa. Nyt lapsilla on omaa rahaa, jonka he voivat käyttää irtokarkkeihin, limuihin ja hampurilaisiin.
Minulla taas ruoska mielessä
koko ajan.
Olenko tullut vanhaksi?
Kummassa päässä viihdyt? Minulle käy molemmat.
Niimpä niin,ruoka mielessä.Monelle se on oikeastaan tässä iässä ainoa nautinto,olen kuullut monta tarinaa siitä että syö suruunsa,toimettomuuteensä,aikaansa tappaakseen,hakeakseen lohtua ruoasta.
Toisille taas ei ruoka maistu,vastaavista syistä.On totta että nykyään kaikkea on yllin kyllin,myös ruokaa,ennen lapsena syötiin mitä saatiin ja lautanen tyhjäksi.
Itse suhtaudun ruokaan normaalisti,yritän pitää tietyn linjan,perintösairauksien takia,joskus sorrun ylensyöntiin kun tilaisuus tekee varkaan.Ja sitten on paha olla jälkeenpäin.
Toisinaan oikein kyllästyttää ajatus-mitähän taas tänään söis.Juuri äsken söin tavastani poiketen keitettyjä ruusukaaleja,nam ja paistettuja tuoreita herkkusieniä,puolukka-spelttipuuro kypsymässä jälkkäriksi.
Eiköhän näillä pärjäile.
perunoitakin pitää mainostaa porkkanoista puhumattakaan, milloinkan parsakaali astuu kehiin tai peräti lanttu kaikessa komeudessaan :)
sori, peruna, porkkana, lanttu ja kaalikin, en tarkottanu pahaa, mut ku se yks mainos vaa täs tuli mieleen..anteeks vielä kerran..
Hitsit, nyt mä pirautankin tyttärelle josko lähtis käymään mun kanssa vaikka kiinalaisessa syömässä :). Vesi kielellä.
Silkkaa rutiinia. Suunnittelen ja ostan raaka-aineet 2 - 3:n päivän tähtäyksellä.
Sunnuntait erikseen.
Ei tarvitse pähkäillä koko ajan.
Se vähän minkä käytän pakattuja niin uusista tuttavuuksista katson sisällön.
Protsku, rasva, kuidut, suola.