Minulla on 2.2kW generaattori, joka on tarkoitus kytkeä olemassa olevaan pieneen vesivoimalaan. Mekaaninen kytkentä ei ole ongelma, mutta miten sähköinen kytkentä tulisi tehdä jos halutaan 1 kpl 1-vaiheista 230VAC sähköä ulos siten että hyötysuhde eli saatava teho olisi maksimaalinen?
Generaattorissa on aivan samanlainen 6 nastainen kytkentärima kuin 3-vaihe moottorissa eli siinä on kolmet käämit. Kotelossa on vain merkinnät kuinka jumppaus tehdään kun käytetään tähti tai kolmio kytkentää. Tämä on siis tosiaankin generaattori, ei varsinainen sähkömoottori.
Generaattorissa on aivan samanlainen 6 nastainen kytkentärima kuin 3-vaihe moottorissa eli siinä on kolmet käämit. Kotelossa on vain merkinnät kuinka jumppaus tehdään kun käytetään tähti tai kolmio kytkentää. Tämä on siis tosiaankin generaattori, ei varsinainen sähkömoottori.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kai siinä on arvokilpi josta selviää jännitteet?
Jos arvokilvessä lukee esim. 230V kolmio / 400V tähti, niin se kytketään kolmioon, ja napojen väleistä saa 3 kpl 230V:n 1-v. jännitteitä. Yhteisteholtaan n. 2,2 kW
Jos se on käämitty 3 -vaiheiseksi, niin ei siitä saa yksvaiheista millään keinolla, paitsi tyytymällä yhteen niistä kolmesta vaiheesta, tai sitten kuormittamalla niitä erikseen jokaista . Siinä kolmiokytkennässä tietenkin. ja silloin ei yhteistä nollaa tietenkään voi saada, eli kaikella on hintansa.
Vielä tähän palatakseni niin tyyppikilvessä on merkintä 230/400V, D/Y
Jotenkin olen kuvitellut että tähtikytkennästä saisi 3 * 230 VAC ulos ja tähtipisteestä siis nollan. Mutta tuo 230 kolmiosta askarruttaa. Eli siis kolmiossakin napojen välistä 230VAC, mutta miten se nolla nyt sitten menee?
Kolmiossa napojen välillä on 400VAC ja käämitys on kelluva, eli mikään piste ei ole 0-potentiaalissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tähti-kolmiomuunnos
Toki kolmiossakin voit kytkeä yhden navan nollapotentiaaliin, mutta kahteen muuhun kytkentäpisteeseen tulee 400VAC siihen nollaan nähden. Eikä tuollaista kytkentää voi oikein hyödyntää kolmivaihesähköksi.
Muuten, onko se generaattorisi itsemagnetoituva, peräti kestomagneettiroottori, vai syötetäänkö siihen magnetointivirtaa.
Siis kolmio kytkennässä saa 3-v. sähköä pääjännitteeltään 230V tai 3 kpl erillisiä 230V jännitteitä.
Tähti kytkennässä saa 3 kpl 230V jännitteitä joilla on yhteinen "nollapiste" tai 400 V pääjännitteistä 3-v. sähköä.
Toki vaiheiden välillä on aina tuo 400V, riippumatta kytkennästä. Mutta tähdessä nollan ja vaiheen välillä on 230V, eli tähdessä yksittäinen käämi saa tuon 230V.
Kun tähdessä lasketaan yhteen kaksi 230V käämiä huomioiden 120 asteen vaihe-ero, niin vaiheiden välille tulee tähdessäkin tuo 400V.
Sori tuo edellinen, selostin vähän huonosti
Edellinen koski sitä, kun moottoria syötetään 3-vaiheverkosta, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin generaattorikäytössä kolmiokytkennänkin yksittäinen käämi antaa saman, kuin tähdessäkin .
Eli generaattorina:
Tähtikytkentä vaiheen ja nollan väli 230V ja vaiheiden väli 380V.
Kolmiokytkentä: vaiheiden väli on vain 230VAC.
Edellisessä ajattelin vain moottorikäyttöä, mutta generaattorina se menee hieman toisin.
Eli toinen sori! ;)
Generaattorista (tai muuntajasta) puheenollen:
Jos kytkentä vaihtuu, vaiheiden välillä ei ole "aina tuota 400V".
Tähtikytkennässä pääjännite = vaihejännite * √3; √3*230V=400V. (398V)
Kolmiokytkennässä pääjännite = vaihejännite; 230V=230V.
Minä kyllä korjasin tuon pikaisen ajatusvirheen, kun ajattelin moottorihommaa, enkä generaattoria. Tuo korjaus lipsahti väärään rakoon, eli ylemmäksi. Korjasin siis ennen huomautustasi.
"Edellinen koski sitä, kun moottoria syötetään 3-vaiheverkosta, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin generaattorikäytössä kolmiokytkennänkin yksittäinen käämi antaa saman, kuin tähdessäkin .
Eli generaattorina:
Tähtikytkentä vaiheen ja nollan väli 230V ja vaiheiden väli 380V.
Kolmiokytkentä: vaiheiden väli on vain 230VAC.
Edellisessä ajattelin vain moottorikäyttöä, mutta generaattorina se menee hieman toisin."
Sähkö- ja elektroniikka-asiat ovat kyllä hallussa ja luvatkin on. Tosin elämäntyöni olen tehnyt elektroniikan parissa. Sinulleko ei koskaan satu ajatusvirheitä? Ajattelin liikaa moottorikäyttöä, mutta huomasin itse virheeni. Täällä vain on hankalaa, kun ei pysty editoimaan postauksiaan.
Kolmiodraama:
Minä kyllä korjasin tuon pikaisen ajatusvirheen, kun ajattelin moottorihommaa, enkä generaattoria. Tuo korjaus lipsahti väärään rakoon, eli ylemmäksi. Korjasin siis ennen huomautustasi.
Taisi jäädä minulta huomaamatta - jos oli väärässä välissäkin. :)
Ei tässä mitään henkilökohtaista arvovaltakysymystä ole.
Lupanikkini liittyi toiseen kommenttiini, jossa painotin sitä, että noilla jännitteillä operoitaessa vaarat vaanivat tietämättömiä harrastelijoita.
Kaipa tuosta voisi jollain konkkavirityksellä saada enemmänkin tehoa kuin vain yhden vaiheen tehon. Samaan tapaan kuin kolmivaihemoottorista, josta on tehty yksivaihekone. Veikkaan, että puolet kokonaistehosta voisi saada yksivaiheisena.
Noilla jännitteillä kyse ei ole enää mistään harrastelaitteesta, jota kuka tahansa voisi/saisi rakennella.
Kytkentöjä saavat tehdä ainoastaan siihen valtuutetut henkilöt, jotka tuskin keskustelupalstoilla kyselevät noin perusasioita.
Tuossa mielenkiintoinen ratkaisu, joka muuttaa 3-vaihejännitteen yksivaiheiseksi:
http://www.polyphaz.com/Three_phase_to_single_phase_transformers.htm
Lisää:
http://www.carroll-meynell.com/technical-3phase.htm
Totta, tässä "uusi" ratkaisu, jolla saa koko generaattorin tehon käyttöön yksivaiheisena, yhteen lähtöryhmään. Generaattorin perään muuntaja, jossa 3-v. ensiökäämi ja toisiokäämi 1-vaiheinen.
Tuossahan "Open Delta Transformer"-muuntajassa:
http://www.carroll-meynell.com/images/opendelta.gif
ideana on se, että muuntajan ensiöpuolella yksi vaihe on yhteinen ja kahta muuta vaihetta syötetään käämeihin, jotka ovat 3-vaihemuuntajan laitimmaisilla tolpilla.
Noitten käämien toisiot (samoilla tolpilla) ovat kytketty sarjaan, jolloin saadaan yksivaihevirta.
Tuo on helposti harrastelijankin tehtävissä, jos muuntajan mitoitus on tuttu. Toision sarjaankytketyissä käämeissä oleva jännite on mitoitettava siten, että yhteenlaskettu jännite on tuo 230V, huomioiden käämien välisten jännitteiden vaihe-erot.
Tuo "Scott T Transformer" on hieman monimutkaisempi,
http://www.carroll-meynell.com/images/scott_t.gif , mutta tuolla ensimmäiselläkin saadaan varsin hyviä tuloksia.
Pitää vain hommata muuntajatehtaalta 3-vaiheisen muuntajan pellit, käämirungot ja sopivan paksuista emalikuparia.
Enää en ole saanut mistään ostaa valmiita e peltejä. joskus saaneita on varastossa kymmentakiloa muitelisin E 112 kokoa, mutta enään siis ei myy kukaan.
ihmeellinen maa jossa valvotaan kaikkea niin ettei kohta mitään saatehdä ilman kymmentä ce leimaa ja myydä vielä vähemmän.
typerä suuntaus.
Kuka sen estää. Senkun tilaat ohutlevy firmasta, ne prässää sulle tunnissa lavallisen peltilevyä.
Mistä esm on sellaista muuntajalevyä saatavana ?
muuntajalevy ei ole mitään "ohutlevyä tai kattpeltiä !
Ei niin ole, se on meltorautaa.
Eikun se on erikoisseostettua rautalevyä yksinomaan muuntaja- ja moottorikäyttöön.
Rengas- ja C-sydämissä se on vielä kidesuunnattua edellisen lisäksi.
Niinpä, peltikattomiehet eivät nyt oikein tajua mistä on kyse kun puhutaan muuntajalevystä.
JA sitä ei saa ainakaan suomesta pienhankkija ostaa ei sitten mistään.
Italiaanoista saisi, jos ostaa n 1000 kg erän minimissään.
Verkkomuuntajat ovat oma lukunsa, ja sitten äänitaajuksille omat laatunsa, jos aletaan tekemään HiFiä vahvistinpuolella.
otampa itsekin osaa tähän keskusteluun
miksei normaalia peltiä voisi käyttää? peltilevyt pitää erottaa toisistaan jollain niin että pyörrevirtailmiö pysyy minimaalisena.
Ja tietysti ”magneettisesti pehmeätä” eli siis materiaalia johon ei jää remanenssia joka vaikuttaa hystereesihäviöihin