Hei. Meillä on nyt lähes vuoden ikäinen vinttikoira narttu ja elämä on ihanaa sen kanssa. Lenkkejä tulee päivässä 3-4 ja leikkejä leikitään useita tunteja päivittäin. Luita sillä on koko ajan tarjolla ja se niitä käyttääkin ahkerasti. Johdonmukaisista elämäntavoista ja säännöistä huolimatta meillä on noussut hiljattain esille muutama "ongelma".
1. Koira hyppii ovia päin ja avaa ne. Ei ainoastaan ulko-ovia vaan kaikkia. Aluksi käytimme sen osaamaa kieltosanaa, mutta kun huomasin että kyseessä on varmaan huomion haku lopetimme siihen reagoimisen. Koira ei saa siis mitään "palkkaa" oviin hyppimisestä. Huomiotta jäämisestä huolimatta tapa jatkuu ja alan ihmetellä mikä on koiran motivaation tähän käytökseen.
2. Pöydälle hyppiminen ja ruuan varastaminen. Koiralla on sen verran kokoa että se näkee pöydälle ja pystyy hyppäämään sitä vasten helposti. Olemme kieltäneet ja aika rumastikin komentaneet tästä käytöksestä, mutta käytös jatkuu. Tekee tätä meidänkin katseen alla vaikka hyvin tietää että siitä suutumme ja torumme. Onko mitään hyväksi todettua keinoa poistaa tämä käytös? En halua joutua miettimään mitä pöydille jätän.
Nuo olivat ne pääpointit tämän viestin lähettämiseen. Olemme kehuneet kun kielto toimii. Kehumme ja annamme koiralle huomiota aina kun se käyttäytyy halutusti esimerkiksi makaamalla rauhallisesti tai järsimällä luuta. Koira mielestäni ymmärtää mitä saa tehdä ja mitä ei sillä sitä on siitä rankaistu. Onko kyseessä rajojen testailua? Onko samanlaisia kokemuksia?
1. Koira hyppii ovia päin ja avaa ne. Ei ainoastaan ulko-ovia vaan kaikkia. Aluksi käytimme sen osaamaa kieltosanaa, mutta kun huomasin että kyseessä on varmaan huomion haku lopetimme siihen reagoimisen. Koira ei saa siis mitään "palkkaa" oviin hyppimisestä. Huomiotta jäämisestä huolimatta tapa jatkuu ja alan ihmetellä mikä on koiran motivaation tähän käytökseen.
2. Pöydälle hyppiminen ja ruuan varastaminen. Koiralla on sen verran kokoa että se näkee pöydälle ja pystyy hyppäämään sitä vasten helposti. Olemme kieltäneet ja aika rumastikin komentaneet tästä käytöksestä, mutta käytös jatkuu. Tekee tätä meidänkin katseen alla vaikka hyvin tietää että siitä suutumme ja torumme. Onko mitään hyväksi todettua keinoa poistaa tämä käytös? En halua joutua miettimään mitä pöydille jätän.
Nuo olivat ne pääpointit tämän viestin lähettämiseen. Olemme kehuneet kun kielto toimii. Kehumme ja annamme koiralle huomiota aina kun se käyttäytyy halutusti esimerkiksi makaamalla rauhallisesti tai järsimällä luuta. Koira mielestäni ymmärtää mitä saa tehdä ja mitä ei sillä sitä on siitä rankaistu. Onko kyseessä rajojen testailua? Onko samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Laita oviin hetkeksi lukko, jolloin se ei saa ovia auki, vaikka yrittäisi.
Ennakointi on kaikessa se aa ja oo. Sun pitää käskeä ENNEN kuin se päättää hypätä ovea päin tai pöydälle. Heti ensimmäisten eleiden kohdalla pitää ehtiä käskemään. Tekemisen jälkeen saatu rankaisu ei vaan tehoa yhtä hyvin.
Käytä eri sanoja. Jos kaikki on vaan EieiEIeiEIeieIEi niin koiralle se on tylsäännyttävää. Keksi eri sanoja. Itte käytän kaikkeen "alas" sanaa, joissa koiran pitää pitää tassut maassa. Sanon alas, jos koira on noussut pöytää vasten. Sanon alas, kun se MEINAA nousta pöytää vasten. Koira tietää mitä alas tarkoittaa, ja keskeyttää puuhansa, kun siihen ehtii ajoissa puuttua. Koiralle on helpompaa sanoa, mitä sen kuuluu tehdä, kuin että vain kieltäisi nykyisen tehtävän. Huomaatko eron?
Vaikka koira ehtisi hypätä pöydälle niin sen pitää saada kehuja, kun se tulee sieltä alas käskyllä. Se tottelee sillä hetkellä. Koira elää muutaman sekunnin marginaalissa.
Mutta siis vinkkejä. Saalista tilanteita ja ennakoi. Kun koira näyttää siltä, että se meinaa hypätä ovea vasten, sano alas ja kehu, kun se muutti suunnitelmaa. Sama juttu pöydällä olevan ruuan kanssa. Opeta sille myös jättäminen ja odottaminen ruuan ollessa kyseessa. Mulla jätä-käskyllä koira ei koskaan saa kohdetta, odota-käskyllä se saa hetken päästä luvan ottaa namupalan. Jos koira alkaa nuuhkia keittiössä ilmaa ja arvelet, että se saattaisi hamuta kohta ruokaasi, käytä jätä-sanaa. Ilmeestä näet, tehosiko vai ei. Tietty nää pitää opettaa koiralle erikseen. Mulla ei "ei"-sana ole käytössä oikeastaan ollenkaan. Kaikille kielloille on joku oma sanansa.
Tulipas vähän sekava, mut ennakointi ja toisto tiivistettynä.
Juu meidän koira osaa "jätä" ja "alas" käskyt ja tuo ennakointi on jotain kokeilemisen arvoista, mutta lukkoja ei oviin saada. Meillä ei myöskään mitään kielletä sanalla "ei". Mikä sitten varmistaa ettei käytös jatku poissaollessa?
No tuo kyllä vaikuttaa sitä rajojen testailemista. Koira ei piittaa teidän toruistanne, koska se on keksinyt puuhaa, joka sinällään jo palkitsee.
Sanot, että on rangaistu, miten? Oikea-aikainen näpäytys on tehokas, mutta toruminen ja jäähylle vienti ovat tehottomia keinoja, joita ei koira ymmärrä. Nehän tapahtuvat rikkeen jälkeen, jolloin ollaan jo myöhässä.
Ehdottaisin jokaiselle koiranomistajalle, että kunnon kieltosana pistetään aktiiviseen sanavarastoon. Se esitetään äänekkäästi ja tiukasti, samalla lähestyen koiraa. Jos ei piittaa mitään, lentää joku tavara persiille, ei tietenkään satuttava.
Meillä ainakin loppui rosvoamiset ja oville hyppimiset tällä keinoin aikasen nopeasti. Ja kieltosanasta tuli koiralle selkeä viesti: se lopettaa minkä vaan touhunsa, jos ärähdän:-EI! Eikä rosvoa yksinollessakaan.
Koiranne on ihan fiksu ja sillä on normaalin koiran motiivit tehdä mitä itse haluaa. Teidän kannanotoistanne se ei piittaa, olette ilmeisesti sen mielestä harmittomia hapsiaisia.
En kyllä alkaisi kattelemaan että koira kotona rosvoaa. Kyllä ihminenkin saa omaisuuttaan puolustaa niin, että koiralle menee jakeluun.
Jos leikitte koiran kanssa useita tunteja päivässä, sekä kehutte ja paljon huomioitte vielä tämän lisäksi, se saa liikaa huomiota. Nousee pissa päähän ja kuvittelee itsensä talon kuningattareksi. Vähentäkää huomiota, paljon.
Ollaan käytetty rankaisuksi juuri tuota näpäytystä jos saatu tilanteesta kiinni ennen esimerkiksi pöydältä laskeutumista. Yleensä se ärähdys ja kohti kävely saa toiminnan keskeytettyä, mutta toiminta jatkuu ja varmasti kyllä tietää ettei se saisi sitä tehdä.
Apumiehen kantaa en aivan ymmärrä, että miten koiran silittäminen, kehuminen ja sen kanssa leikkiminen ovat huono asia? Leikkiä leikitään sen verran ettei ala tuhoamaan tylsyyttään mitään ei sallittua ja huomio ei ole mitään sellaisia puolen tunnin jaksoja vaan silloin tällöin kun huomataan käydään silittämässä ja kehumassa hyvästä toiminnasta.
Aloituksessa luki että leikitään useita tunteja päivittäin. Aktivoitte liikaa koiraa. Tuonikäinen opetetaan rauhoittumaan kotona. Kotona levätään rauhassa eikä touhuta.
Aikaa ja toistoja. Ei siinä muu auta. Teidän koira on vasta tosi nuori ja murkkuikäkin painaa. Anna sen kasvaa ja pidä vaan ruuat poissa pöydiltä.
Mikään ei estä sitä tekemästä tihutöitä yksinollessaan. Tärkeää onkin pitää vaikka ovet aina auki ja ruuat kaapeissa, jottei pääse käsiksi. Aika harva kumminkaan kestää puolikasta lenkkimakkaraa keittiön pöydällä...
Jätä leikit vähälle vain 5-15min päivässä riittää ja silloinkin vasta "töiden" jälkeen. Eli ensin joko pitää kulkea lenkillä ja siellä teetät paljon tokoa, etsität keppiä jonka olet hajustanut ensin omassa kädessä yms. Sen jälkeen voi kotiin tullessa relata ja vähän heitellä palloa, siinäkin on hyvä laitaa koira odottamaan maltillisesti pallon heittoa vaikkei ihan toko-tyyliin heitellä ja noudetakaan palloa.
Sen jälkeen on ansainnut ruokansa, jonka sekaan pitää laittaa vähän maistuvampaa ruokaa vaikka märkä ruokaa, raakaa lihaa, ruuan tähteitä yms.
Sisällä leikkimisen sijaan opeta kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Jos et ole opettanut puupalikoiden etsimistä ja niiden tuomista sinulle niin nyt on hyvä aika tehdä se. Eli ota 6 puupalikkaa (sahattu laudasta tai rimasta) Pidä niitä paidan alla tai kädessä ekalla kerralla väh. 15 min. Kun koira ei nää niin laita niitä palikoita maahan (ulkona esim pihalle missä on kävelty paljon eli ei voi jäljestää siinä). Mene sen jälkeen hengailemaan pihalle koiran kanssa ja ole varustautunut läjällä nakin paloja yms. Aina kun koira nuuhkaisee palikkaa "hyvä" ja nakki suuhun. Pikku hiljaa odota että ottaa suuhunsa palikan ja taas hyvä ja nakki. Kehu aina enemmän kun edistyy. Lopulta kun ottaa suuhunsa palikan niin älä menekään ihan viereen vaan jää askeleen päähän jotta koira joutuu vähän matkaa kantamaan palikkaa ja sitten saa palkan. Tämän kun osaa, voit nakella sisälle palikoita kun koira ei huomaa. Sitten voit vaikka istua tuolille ja näyttää koiralle että sinulla on herkkua kädessä. Sen jälkeen jäät odottamaan. Jossain vaiheessa hoksaa palikan maassa ja käy nuuhkimassa sitä, sano silloin "hyvä" mutta älä liian innokkaasti ettei keskeytä hommaa vaan vie sen loppuun saakka ja lopulta tuo sen palikan sinulle. Sitten palkka.
Kärsivällisyyttä pitää opettaa laittamalla nakin paloja viereen ja sanomalla normaaliäänellä ystävällisesti mutta tiukasti "ei ota". Anna palkka vaikka kädestä kun ei ota nakkia. Lopulta voit ottaa nakin maasta ja antaa sen koiralle. (itse annan luvan koiralle ottaa sen, mutta varmaan tuossa tapauksessa ei kannata antaa ottaa kiellettyä itse.) Pikku hiljaa vaikeuta, jätä nakki viereen ja lähde itse kauemmas, kutsu luokse ja palkkaa. Lopulta voit tehdä "jauheliha kujia" raa'asta jauhelihasta ja mennä viereiseen huoneeseen ja kutsua koiran sinne. Koiran pitää silloin kävellä kujan läpi. Vasta sitten saa luvan mennä "siivoomaan".
Laita siis koira töihin ja lopeta leikkiminen sillä se joillakin koirilla kihahtaa päähän ja ne alkavat pitämään omistajaa leikkikaverina eikä auktoriteettinä. Omalle koiralle voin jättää nakkeja tuolille yöksi eikä se koske niihin. Se ei koske mihinkään mihin ei ole lupa, eikä tuota koiraa ole tarvinnut siitä komentaa koskaan. Erittäin dominoiva yksilö kuitenkin on ja on vaatinut todella jämäkän ja johdonmukaisen koulutuksen 24/7. Meillä pelkkä liiallinen huomioiminen kihahtaa kupoliin ja sen näkee jo silmistä miten katsoo halveksivasti lässyttäjää ja silittäjää.
"Apumies55"...kirjoittikin sen oleellisen ja tärkeimmän..opettaa koira rauhoittumaan. Pitää koti tilana, jossa rauhoitutaan..ollaan rauhassa.
Aloituksesta jää pari asiaa..Kokonais hallinta, tai ylikierroksilla käyvä koira. (väsymys)
"Hei. Meillä on nyt lähes vuoden ikäinen"
"Lenkkejä tulee päivässä 3-4 ja leikkejä leikitään useita tunteja päivittäin."...aika paljon noin nuorelle, jos tuo suurin piirtein on päivittäistä.
"Johdonmukaisista elämäntavoista ja säännöistä"...Jos näin, niin koiran ajallista rasitusmäärää voi keventää/lyhentää ja ja tiivistää sitä mitä tekee, jotta koiralla jäisi lepoon/palautumiseen aikaa..
Koiraa kielletään silloin, kun sen paikka on ja hyvitetään, kun sen aika on. Ei sen monimutkaisempaa. Kiellon riittävä voimakkuus sovitetaan tekoon. Poistetaan kannattavuus tätä kautta.
Tässä on hieman ristiriitaa:
"Olemme kehuneet kun kielto toimii. Kehumme ja annamme koiralle huomiota aina kun se käyttäytyy halutusti esimerkiksi makaamalla rauhallisesti tai järsimällä luuta"...Aktivoitte taas? koska koiralla on ns.omaa rauhoittumiseen tarvittavaa aikaa? Esim. luunjärsintä on sitä parhaimmillaan.
Sitten kannattaa miettiä sen koiran ruoan energiamäärät, joita päivittäin saa..
Molemmat ongelmasi ovat seurausta samasta asiasta: koira on saanut käsityksen tekemisen kannattavuudesta.
Kun ovea vasten hyppää, ovi aukeaa, pääsee ulos tilasta. Kun pöytääv asten hyppää, saa ruokaa.
Kenenkään ei ole tarvinnut näitä tapoja koiralleen opettaa, vaan ne kyll'ä nämä itse oppivat ja jatkavat tietenkin, koska se on kannattavaa.
Näitä opittuja asioita on pirun vaikea opettaa pois. Ainut keino on tehdä kannattavaksi myös toisen lainen käytös, eli olla lähellä ovea hyppimättä; on kannattavaa. Olla lähellä pöytää kurkottelematta sille; on kannattavaa. Ja sen ajan kun tätä aktiivisesti harjoittelette, eli palkkaatte koiraa jatkuvasti kun se pitää neljä tassuaan maassa keittiössä ja neljä tassua maassa ovien lähellä, teillä on ovet säpissä ja pöydät tyhjinä, eli yhtään takapakkia ei saa tulla sinä aikana, koira ei saa saada enää kokemusta, että toisin toimiminenkin on kannattavaa.