Selvisi perunkirjoituksessa, että kolmekymmentä vuotta sitten kuolleen puolison omaisuuden arvoksi on tämän perukirjaan merkitty pyöreä nolla ja leskenkin perinnön arvoksi saatu vajaat kolmekymmentätuhatta. Leski oli eläessään melkoisesti lisännyt pesän arvoa. Miten tässä nyt saadaan jokin järkevä summa toissijaisille perillisille, kun lesken perukirjoittaja kertoi, etteivät toissijaiset perilliset ole osallisia lesken yksin kasvattamaan omaisuuteen. Vaan lasketaanko raa'asti vain kummallekin perijäsuvulle puolet pesästä? Perukirjoittaja suositteli pesänjakajaa.
Ilmeinen virhe
liplapi
9375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jollei leski eläessään ollut tehnyt varallisuuteensa nähden huomattavia lahjoituksia, jaossa ei pitäisi periaatteessa olla suurempaa ongelmaa.
Lesken pesä jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi kumpaisenkin puolen perillisille. Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa kuitenkin on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Esimerkiksi pelkkä (30 vuotta sitten olleen tai sen sijaan tulleen) omaisuuden arvonnousu koituu kumpaisenkin suvun eduksi.
Jaosta päättää oikeuden määräämä pesänjakaja, jolleivät osakkaat siitä sovi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P4
Täydennetään hieman: eli omaisuuden vähentyminen luetaan vastaavasti lesken perillisten vahingoksi.
Tasajako lesken pesässä tulee siis kyseeseen vain silloin kun ensimmäisen puolison kuollessa molemmilla ollut omaisuus on tallessa tai pesän varat ovat vähentyneet lesken oman kulutuksen johdosta.
Lesken toimista aiheutunut omaisuuden lisääntyminen tai vähentyminen muuttavat jakosuhdetta vastaavasti eli uusi omaisuus tulee lesken perillisten hyväksi ja lahjoitettu omaisuus vähentää lesken perillisille tulevaa osuutta.
>>Täydennetään hieman: eli omaisuuden vähentyminen luetaan vastaavasti lesken perillisten vahingoksi.>Lesken toimista aiheutunut omaisuuden lisääntyminen tai vähentyminen muuttavat jakosuhdetta vastaavasti
Käytännössä näiden lisäysten ja vähennysten huomioon ottaminen on kuitenkin melko vaikeaa, varsinkin jos omaisuus on muuttanut muotoaan. Raha kun ei ole korvamerkittyä ja lesket eivät yleensä pidä minkäänlaista kirjanpitoa omaisuudestaan. Usein päädytäänkin käytännön syistä nimenomaan tuohon tasajakoon ja siitä lähdetään poikkeamaan vain jos jotakin merkittäviä vähennyksiä tai lisäyksiä on tapahtunut. Esimerkiksi ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen perintönä saatu kesämökki on helppo erottaa omaisuuden lisäykseksi.
Minulle käy kyllä puolet-ja-puolet-jako (olenhan itseasiassa yhtä vieras tähän perittyyn omaisuuteen kuin toissijaiset perilliset: kaikki mikä on tuloa, on voittoa minullekin). Mutta miten verottaja perintöveroa määrätessään laskee osuudet kun pesän arvo on noussut lähes kaksikymmenkertaisesti, maksanko perintöveroa puolesta pesän nykyisestä arvosta? Pesästä ei ole lahjoitettu eikä myyty mitään kiinteää pois sitten puolison kuoleman jälkeen.
Verotuspäätökset tehdään aika suoraviivaisesti sen enempiä hienosäätämättä. Kaikki omaisuus arvostetaan lesken kuolinhetken arvoon ja verot määräytyvät sen mukaisesti. Jos mennään tasajakoperiaattella, niin puolet omaisuudesta tulee perintönä lesken perillisille/testamentinsaajille ja puolet ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Ja verot sen mukaisesti.
Kiitos vastauksesta. Leski harjoitti maanviljelystä 29 vuotta puolison kuoleman jälkeen. Jos sellaisen toiminnan katsotaan tuoneen pesään lisävarallisuutta niin näinpä jako ei menne aivan fifti-fifti. Muuten tuskin lisävarallisuutta syntyi. Edelliseen viestiini tuli virhe siinä suhteessa, että pesänjakajan sijasta perunkirjoittaja suositti pesänselvittäjää. Mitä pesänselvittäjä tekee?
"Mitä pesänselvittäjä tekee?"
Pesänselvittäjä sotkee pesän asioita aikansa, sitten selvittää ne, jotta pesänjakaja (jos sellainen on määrätty) pääsee aloittamaan jaon. Sekä selvittäjä että jakaja vitkuttelevat loputtomiin ja laskuttavat tästä pesää eli sitä kautta jakavat osan siitä omiin taskuihinsa.
Hyvin sanottu! Minä ehdin jo luulla, että pesänselvittäjä arvioisi osuuden suuruuden joka kummallekin haaralle kuuluu, jos jako ei mene fifti-fifti. Hankalalta tuntuu näin jälkeenpäin sivullisen selvittää, kun ei löydy kolmenkymmenen vuoden ajalta tililistoja, että millä määrällä leski pesän arvoa omalla ansiotoiminnallaan kasvatti, helpointa lienee tyytyä vain siihen puolet-mulle-puolet sulle-jakoon. Ja toisaalta yritetään nyt alkuun etsiä ihan yhdessä ostajat tilalle ilman pesänhämmentäjää.