Siivoustyön hyvät puolet -- onko niitä?

Onhan siivouksessa se oma itsenäisyytensä. Minulle sopii oikein hyvin, että pomo on naapurikunnassa!

Mielestäni hyvää on se, että työssä saa liikuntaa päivän aikana mukavasti, kalorit kuluu ja siitä maksetaan palkkaa. Tarkoittaen siis sitä, että on ahkera ja hyvä työntekijä, eikä vain näyttele liina kädessä. Pudotin itse kymmenisen kiloa painoa aika nopeassa tahdissa tehdessäni siivoustyötä. Jes!

Siitä tulee myös hyvä fiilis, kun näkee oman käden jäljen ja paikat on edes hetken järjestyksessä ja yleisilme on siisti.

Kiva jos joskus joku muukin arvostaa ja (jopa!) kehaisee työn jälkeä, se lämmittää mieltä. En ole enää alalla, mutta pidin työstä kovasti, ikävä puoli on se, että muut eivät juurikaan arvosta tätä alaa.

Yhdyn edelliseen. Liikunta on yksi plussa puoli, itseltänikin lähti vähän alle 10kg kun aloitin porrassiivouksen!
Toki niitä huonoja puolia on enemmän kuin hyviä.. Selkä sattuu, eikä työpäivän jälkeen ole oikein puhtia tehdä mitään. Palkka on oikeasti huono eikä alaa arvosteta tarpeeksi.
Nyt olen kotisiivoojana ja tämä on mukavan vaihtelevaa työtä. Erilaisia paikkoja, asiakkaita jne. Alalle en ole tullut jäädäkseni, ehkä jäisin jos palkka olisi parempi!

Hyvää on työkaverit, fyysinen työ ja asiakkaat.

Helppo työ.Pysyy helposti hyvässä fyysisessä kunnossa.Vakkareilla yleensä hyvin säännölliset työajat.Vakkareilla työaika loppuu oikeasti silloin kun laittaa työpaikan oven kiinni töistä lähtiessä.

Ite tykkään siivoamisesta muutenkin, et se on plussaa, ja työn fyysisyys. Tottakai välillä paikkoja kolottaa mut yleensä se on oma vika kun työskennellyt epäergonomisesti. Mulla on aina ollut tosi ihanat asiakkaat, on tullut kehuja ja muutenkin pidetty huoli että mulla ei ole mitenkään ulkopuolinen olo. Ja työkaverit on kivoja ja esimiehet olleet mukavia. Palkka on koko ajan noussut ja olen päässyt koulutuksiin. Opiskelin myös laitoshuoltajaksi ja seuraavaksi lähden siivoustyönohjaaja- koulutukseen. Toki välillä on päiviä et ärsyttää paskat pöntössä ja kiire, mut yleensä saa hommat tehdä suht rauhassa omaan tahtiin. Eli toistaiseksi en ole alalta vaihtamassa. :)

tehnyt nyt peruspesuja noin 4 vuotta vakkarina. Todella hyvää kuntoilua ja tulee vielä pyöräiltyä toihinkin (noin 16km yhteensä päivässä) Tykkään vielä käyttää raskaita vanhoja koneita jotka oikesti purevat likaan ja niiden paino on yleensä noin 15-20kg , kun niitä kantelee portaissa niin kyllä kunto kasvaa. Itsellä lähti 15kg ihan huomaamatta yhdessä kesässä vaikka en mikään läski ollutkaan mutta kroppa timmeytyi.

Sitten pidin 2 vuoden tauon opiskelun ohella ja kunto rapistui huomattavasti, nyt taas takaisin töissä ja jaksaa vielä salillekkin lähteä työpäivän jälkeen.

Mulla sama kuin edellisellä, painoa lähti 10kg.. Sitten alkoi koulu ja kaikki kilot tuli takaisin. Taas kun työt jatkuu niin jaksaa salillekin :)

Mukavaa on myös mennä töihin kun ei ole ruuhkaa plus tulla kun ei ole ruuhkaa esim. ruokakaupassa tms. (asun Espoossa)

Työ ei vaativaa joten palkka siihen nähden hyvä. Monissa ammateissa saa huonompaakin palkkaa. Eikä tarvii pohjakoulutusta.

Kiinnostaisi kuulla, mitä ne monet muut ammatit ovat, joissa saa huonompaa palkkaa?

Sitten asiaan, eli tuskin olisin niin kauan siivonnut, ellen olisi hommasta pitänyt. Pidin itsenäisyydestä ja toisaalta monenlaisten ihmisten tapaamisesta. Sellaisiin paikkoihin pääsemisestä, joihin muuten ei ihan helposti olisi ollut mitään asiaa. Siitä, ettei tarvinnut ajatella vaan lähinnä vain tehdä.

Lopulta vastaan tuli se, että vaatimukset tiukentuivat liian tiukoiksi tunnolliselle ihmiselle. Olin valtavan hyvä priorisoimaan, mutta lopulta sekään ei enää riittänyt mihinkään, eikä työtä yksinkertaisesti voinut enää tehdä hyvin. Se, kun kaikkesi annoit ja moitteita sait silti aina syystä tai toisesta, oli yksinkertaisesti liikaa. Siihen olisi tarvinnut henkisesti hyvin vahvan ihmisen, joka olisi voinut suorin selin vain kohauttaa olkiaan ja todeta, että voivoi. Näitäkin on ja se on hyvä, koska muuten ei kukaan siivoaisi. Huono puoli on sitten se, että siivouksen taso on jo nyt monin paikoin ala-arvoista ja tunnollisten katoaminen ei asiaa ihan varsinaisesti paranna.

Toinen syy oli sitten se palkka, joka ei enää vastannut sen "rennon ja simppelin" työn vaatimuksia alkuunkaan ja joka pisti miettimään, että haluanko painaa täyttä päivää tukka putkella, hajottaa itseni sekä fyysisesti (vaikka tavallaan joo liikuntaa saikin) että henkisesti siitä hyvästä, että saan elää kädestä suuhun, venyttää penniä ja miettiä mitä tässä kuussa ostetaan vai ostetaanko mitään.

Niinpä opiskelin vähän lisää ja vaihdoin alaa totaalisesti. Nyt istun koneella ja liikun ulkona tehden kiinnostavia suunnitelmia ja projekteja. Jaksan vapaa-ajallakin touhuta ihan uudella tarmolla ja mikä parasta, toteuttaa myös rahallisesti unelmia, jotka eivät todellakaan ole suuria, mutta joita ei ennen voinut ajatellakaan.

Eli kyllä, siivoaisin edelleen ja erittäin tyytyväisenä, jos alaa ei olisi ajettu niin syvälle suohon. Ja jollakin yrityksellä olisi yksi hyvä ja sitoutunut siivooja enemmän.

Hotellisiivouksessa ei ole hyviä puolia. Epäinhimillinen kiire (ei ole mitään mitoituksia, koska niiden perusteella hinta menee niin korkeaksi ettei kukaan ostaisi palvelua), et tiedä koska työpäivä loppuu, työvuorot saat tipotellen jopa vasta edellisenä päivänä, sesonkiluontoista (tunnit vaihtelevat hurjasti), pelkästään osa-aikaista (joudut tukeutumaan yhteiskunnan tukiin), koko ajan joku hengittämässä niskaan ENEMMÄN NOPEAMMIN PAREMMIN. Palaute on negatiivista. Työyhteisössä kaikki väsyneitä ja usutetaan toisiaan vastaan (kuka on hidas ja kuka vielä hitaampi, vaikka kaikki painavat hulluna duunia). Ei mitään virkistystoimintaa. Sosiaalisuus nollassa.

No. Hotellin asiakkaiden kanssa on mukava olla tekemisissä, koska yleensä ovat ystävällisiä. Varsinkin lomalaiset.

Hyvät puolet:itsenäinen työ, saa olla omissa ajatuksissaan,työtä usein tarjolla sellaisillakin paikkakunnilla joilla ei muutoin töitä oikein ole,löytää useammin osa-aikatöitä esim.opiskelun ohella tai lisätienestiksi varsinaisen työn lisäksi.
Huonot puolet:firmojen mitoitukset liian tiukat,siivottavat alueet liian suuret (kilpailutus varmaan tekee sen), alan huono arvostus (jotkut eivät osaa peitellä asenteitaan),ammattitaidottomia työkavereita (esim.hygienia-asiat),jne.
Kunnilla mitoitukset ainakin vielä 12v.sitten ok.Nyt en tiedä tilannetta.Ovat kiristäneet käsittääkseni sielläkin. Kuntien siivoustyöpaikkoja vain ei juurikaan nykyisin tarjolla. Firmojen mitoitukset niin järkyttäviä,että ikinä en enää firmoille mene.Lisäksi jos hyväuskoisena olet erehtynyt tekemään sopimuksen jossa työaikasi vaihtelee, niin kohta saat siivota puoli lääniä.Opiskelijalle tai päätyön omaavalle tällainen ei oikein sovi.Onneksi en toimi pääasiassa siivousalalla.Kunnalle voisi pätkiä tai osa-aikaa vielä mennä tekemään, mutta firmoille en mene enää ikinä.

Hyvät puolet: Saa tehdä hommat yksin, saa tehä omaan tahtiin töitä ( ei minuutti aikataulua), kaikki siivoustarvikkeet löytyy läheltä, ystävälliset asukkaat,

Huonot puolet: Sotkevat asukkaat (en tiedä tekevätkö tahalteen mut välil tuntuu vähä siltä), välil tuntuu ettei oo juttukaveria jota kaipaisi, Mulkoillaan vihaisesti,

Täl hetkel muuta ei tuu mieleen, mutta...

En kyllä vaihda porrassiivousta mihinkään, koska tykkään siitä jos vaan välillä joku jotain juttelee miulle :)

Siivoustyö sopii mun luonteelleni! Voin olla sosiaalinen tai en, miltä milloinkin tuntuu. Mulla ei ole yhtään työkaveria, mutta eipä tarvitse jorista turhanpäiväisyyksiä. Kun työn osaa, pääsee melkein flow-tilaan. Yritän aina järkeistää hommiani, on mukavaa kun oma aikataulu pitää. Joskus sattuu oikein älynväläyksiä.. Vaikka päivät ovat samantapaisia, kahta samanlaista päivää ei ole. Melkein joskus meinaa tulla valitusta kun "ihmiset sotkevat", mutta hei, ilman tätä ei olisi mulla työtäkään! Kaikki pitävät puhtaasta ja siististä tilasta. Tämä työ jos mikä on tarpeellista. Suomalaiset on tottuneet niin siisteihin tiloihin, että sitä ei sinällään huomioida, mutta siivoojan poissaolo huomataan kyllä.

En odota ulkopuolisilta arvostusta tai"kehuja", minusta se turhaa ja tarpeetonta. Arvostan itse omaa työtäni. Tietysti ammattitaitoisen ohjaajan rehellinen palaute on tärkeää.

Pidän fyysisestä työstä, ja siivouskoneista. Omaan jo melkein kiinteistönhoitajan taidot mutta pitänee pysyä omassa lestissään :)
Siivooja pääsee sinne mihin moni muu ei. Ja siivoojalla on tärkeä rooli kiinteistön kunnossapidon kannalta (huomaa yleensä ensimmäisenä ongelmakohdat, vuodot tms.)

Tässä työssä pitää olla järjestelmällinen ja siisti luonne jo lähtökohtaisesti.

Toki saa, voi ja pitääkin antaa palautetta-kun ja jos se koskee itse työn jälkeä.Ja aikaa kunnollisen jäljen tekemiseen on annettu riittävästi. Valitettavasti kun se "palaute" usein koskee ihan muuta kuin itse työn jälkeä. Minä olen elämässäni tehnyt toimistotyötä, hoito-ja ohjaustyötä hoitajana (mihin koulutus), puutarhatyötä-ja siivoustyötä pätkittäin. Aina vain jaksaa yllättyä kuinka tulee puhutelluksi silloin kun on siivoojan roolissa. Ja samalla muistella kuinka itse on kohdellut siivoojaa silloin kun on ollut muussa kuin siivoustyössä. Aina löytyy nirppanokkaisia taunoja jotka kuvittelevat voivansa laukoa siivoojalle mitä vain. Eikä tähän auta mikään sivusta tuleva "lisäinformaatio"-kuten nyt vaikkapa se, että sanoo opiskelevansa yliopistossa, kuten itse nyt teen. Sitten ihmetellään kun on työkkärissä pitkät listat avoinna olevia siivoojan paikkoja eikä työntekijöitä meinaa saada.

Hyviä puolia:
- ei vaadi luovaa ajattelua -> työasiat eivät seuraa perässä vapaa-aikaan
- liikunnallisuus
- konttorisiivouksessa: saa katsella älykkäitä ihmisiä tekemässä luovaa työtä ja kuunnella heidän keskustelujaan; valitettavasti vain harva noista jaksaa seurustella siivoojan kanssa, mutta aina joskus joku kuitenkin viitsii vaivautua
- onhan se mukavaa olla tietoinen siitä, että talo on siisti, koska minä olen tehnyt työni kunnolla

Tuolla Viron kylpylässä käydessäni oli kyllä ihan mukava nähdä kerros-siistijöitä työssä. Itse annoin kympin heti kolmantena aamuna. Arvostan ihmisiä jotka huolehtivat toisten mukavuudesta. Kymppihän ei meillä ole mitään. Siistijä rouvalle tuntui olevan ihan riittävästi.

Nyt kysyttiin vain hyviä puolia! Eli:
-Itsenäinen työ antaa vapauden tunteen
-Työpäivän aikana liikutaan paljon, hauskempaa kuin perse leveenä toimistotyö.
-Siivoojien täytyy olla luotettavia, asiat pysyy työkohteiden seinien sisällä. Saa työskennellä missä vaan, samalla kärpäsenä katossa, näkee ja kuulee kaikkea mielenkiintoista turvajärjestelmistä työkohteen arvojen näkemiseen, näkee millaista oikeasti on yleisöltä suljetuissa paikoissa ja saa kuulla talon salattua historiaa... Tämä on parasta!
-Työkaverit ja ruokatauko rennossa ilmapiirissä
-Yksintyöskentely ja tiivis tiimityöskentely erilaisissa kohteissa
-Saa olla arvokas osa työhteisöä (tyypit tietää, kenen ansiosta ne ei paskassa kahlaa) ja samalla sopivan "huomaamaton".

Tietysti on hyviä puolia, eihän muuten kukaan tekisi siivoustyötä! Vikojakin löytyy kuten joka alalla. *Pohtii miltä Suomi näyttäisi ilman siivoojia* Ammattitaitoisia korkean työmoraalin ja käytöstavat hallitsevia nuoria ja varsinkin miehiä alalle kaivattaisiin enemmän.

Hyviä puolia, ei edes työväestön pienin palkka, töitä löytyy aina. Sitten joillakin se maailma on romahtanut kun joutunut siivoustyöhön. Palkka pienentynyt ja kun kaikki vastaantulevatkaan eivät siivoojan egoa ole pönkittäneet kehuilla niin itkevät ettei arvosteta. Tämä ei sovi primadonnille.

Hassua kuinka aika kuluuu. Siitä on jo 9 vuotta, kun kirjoitin tämän kysymyksen.
Työskentelen yhä siivoojana. Olen työskennellyt 9 viimeisestä vuodesta 8 vuotta siivoojana.
Viime vuoden olin opintovapaalla. Minun piti opiskella leipuriksi. Olin työharjoittelussa elintarvikealan tehtaassa. Siellä oli minusta tylsää. Pelottelivat, että se työ on raskasta. Minusta se työ ei ollut mitenkään raskasta. Sinne piti herätä hirveän aikaisin. Kello soi 3:50, mutta en kokenut sitä työtä kovin raskaana.
Sitten pääsin työharjoitteluun oikeaan leipomoon. Se ei tuntunut ollenkaan kivalta. Siitäkin peloteltiin, että se on raskasta työtä. Mutta minusta se oli rentoa, kun seistiin paikalla koko ajan. Ei tullut askelia kovinkaan paljon. Silti se työ ei kiinnostanut, koska se työ ei vaan ollut minua varten.
Eli palasin siivoojaksi. Olin edellisellä työnantajalla 6 vuotta, josta siivosin 5 vuotta. Se vuosi oli opintovapaata.
Nyt olen taas uudella työnantajalla ja on uudet kuviot. Siivoan portaita Turussa. Tykkään työstäni. Oli kiva palata siivoojaksi sen jälkeen, kun olin hetken ollut muissa hommissa,

Hyviä puolia on useita. Saa työskennellä yksin ja päättää milloin pitää tauot ja onko tänään jaksamista vaikka ajaa lattioita. Näkee ihmisiä mutta ei tarvitse kuulua porukkaan. Jokainen päivä on melko samanlainen ja ongelmatilanteet yleensä luokkaa "voisko meille jättää varalta käsipaperia kaapin päälle" tai "tuolla oli kahvit läikkynyt". Stressitöntä. Plussaa myös siitä ettei tarvitse harrastaa liikuntaa töiden jälkeen.

Huonoja puolia pari mutta eivät liity palkkaan tai siihen ettei siivoojan työtä arvosteta.

-vuoron voi kohteessa tehdä rauhassa.
-työt voi tehdä sen mukaan, miten sotkuista mikäkin tila on, esim edellisen siivousen jälkeen käyttämätöntä yksittäistä huonetta ei siivota.
Maalaisjärjen käyttö on sallittu, jos huomaa kiireellisen homman, saa muuttaa työjärjestystä että pahin ensin.
-työ on itsenäistä.
-työ korvaa valtaosan liikunnan tarpeesta.
etc

Joka työssä on huonoja puolia. Toistakymmentä vuotta siivonnut. Hyvä puoli on vapaus. Siis en tarkoita laiskuutta,vaan vapaus tehdä omaa työtään itsenään.
Toinen hyvä juttu on,että liksat tulee niinkuin kuuluukin. Kolmas on että oman työn jäljen näkee itsekin. Neljäs on asiakastahon ihmiset,kivoja.
Viides on että vapaalla saa olla irti töistä,ja lomilla.
Huonot puolet yli 50 v siivoojalla alkavat tulla esille,eli särkee,koskee ja kolottaa milloin minnekin. Enimmäkseen lonkka,kyynärpääasioita,ja helteillähän homma on ihan kauheaa. Mutta se on rehellistä työtä.

Ei todellakaan tarvitse mitään liikuntaa harrastaa työpäivän jälkeen, koska ei vaan jaksa. Tänä kesänä ollut peruspesuissa ja tahti on todella kova. Huoneita pitää tyhjentää painavista huonekaluista ja kantaa takaisin. Välillä se pitää tehdä jopa yksin. Esimiehet välillä käyvät muistuttamassa, että pitäisi tehdä vielä nopeammin, vaikka annan jo kaikkeni. Seuraavana aamuna kun heraa, kroppa ihan jumissa. Laihtunutkin varmaan 5 kiloa kuukaudessa.

Tämä on nyt sitten vuosien jälkeen kääntymässä sellaiseksi, että polvi on yhä kuluneempi, selkä yhä arempi ja oikean käden kyynärpää kipeytyy valtavan helposti teki mitä hyvänsä.
Eli ne lukuisat askeleet, imuroiden kantamiset, jätesäkkien kantamiset, mitä ikinä on tullut vuosien aikana kannettua, raahattua milloin tuulikaapin kautta, milloin epämukavan palo-oven kautta hyvin epäergonomisissa asennoissa.
Nyt kun tätä viestiriviä tutkii ja mietii näitä vuosia.
Paljon ollut hauskoja hetkiä, hyviä tilanteita ja vaikka mitä. On ollut ikävät ihmiset ja on ollut ne sydämelliset ihmiset ja kaikkea tältä väliltä.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että minusta ei ole ainakaan koko päiväiseksi siivoojaksi enää tässä vaiheessa. Toisaalta haluaisin kokea vielä vähän aikaa niitä kivoja hetkiä erilaisten siivoustehtävien parista, mutta käytännössä ne ovat viimeksi olleet yhä enemmän kivun täytteisiä hetkiä kun on kantanut imuria tai lastaa tai moppia tai mitä milloinkin..
Tiedä sitten mitä tekisin seuraavat 15 vuotta. Siivoojana ehkä jonkun vuoden, mutta ei 15 vuotta.

Vieläkö Jari-75 olet siivous alan töissä? Muistelen että, kerroit välillä olleesi töissä jäätelötehtaalla meijeri-alan töissä?