ihan aluksi tähän: tiedän itken nettiin aika lapsellista eikö? ja toinen, dissaajat ja muut tämän tekstin läpällä ottajat ei tarvitse lukea tästä pidemälle. ja kolmas en ole trolli, kiitos. eli oon 14 vuotias tyttö ja tuntuu että en ole olemmassakaan. olen ihan suosittu koulussa ja näin, mulla on iso kaveripiiri ja juttelen usein kavereilleni fb ja näi. mutta mua rupee ahistaa ku koulu loppuu ja menen kotiin koska kaikki kaverinit ovat kaupungilla mut mä en tiiä mikä mussa on ku en ite oo koskaa kaupungilla. kyllä mun vanhemmat mennä minne haluun ja sisaruksenikin on kaupungilla tai kavereiden luona joka päivä ja mä istun kotona vain koneella. olin seiska luokalla todella allapäin aina ja koulukaan ei kiinnostanut vittuakaan. mä haluan mennä kaupungille yms mutta kun oon siellä nii tulee olo että mä en sais olla täällä, ahistaa ja kaikkea mahdollista. samanlainen tunne on kotona ja kuolen aina tylsyyteen. eli mitä mä oikeesti teen ku ahistaa olla kaikkialla ja väsyttää ja vituttaa vaan koko aja? häirihtee jo itteeniki:/
ei vaa pysty elämää enää.
ei vaa pysty
6133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla oikeestaa sama. Jutellaako sähkäris? Annatko sähköpostis...
Miks sulle sitten tulee ikävä olo siellä kaupungilla? Tekeekö sun kaveris jotain kiellettyjä juttuja?
Onnekas olet kun on kaupunki. Mun täytyy maksaa 8 euroa linja-autolipusta ja matkustaa tunti jos haluan S-markettia kauemmaksi. Nauti elämästä kaupungissa.
voiv**** :) , Oo onnellinen että sulla on asiat sentää hyvi, valitat vaa ku on tylsää ja jonnekki kaupungille pääseminen on ahistavaa ? . On täs maailmas vähä pahempiaki ongelmia!
Ihmisillä on suurempiakin ongelmia. Älä mene kaupungille jos se nyt niin hirveetä on! Jää himaan chillaa, ei tarvii aina olla menos jonnekki ;) Tee mitä ite haluut.
Hei mä oon niin surullinen et oon alkanu jo viiltelee itteeni... oon 7. Ja tosta se mulki alko. Oli tylsää, ei oo tekemista ja must tuli surullinen ja sit kaikki ärsyttää ja yritän kuolla ja viiltelen, kukaan ei ansaitse tällästä surua, ei kukaan!