Mikä aiheutti kipsisakka-altaan vuodon?
Tapahtunut tosiasia on, että allas on vuotanut. Vuodon rajuudesta päätellen (6000m3/h) aukko altaan pohjassa on ollut suuri ja syntynyt vauhdilla eikä alapuoliset kerrokset ole mitenkään vastustaneet virtausta. Onko iso aukko syntynyt geomembraaniin tapahtumista kalvon yläpuolella vai tapahtumista kalvon alapuolella vai molempien yhteisvaikutuksesta? Mikä on juurisyy?
Aukon syntymiselle on kaksi mahdollisuutta:
1. Vaurio muovikalvossa on syntynyt myöhemmin pelkästään lietteen ja veden paineesta.
2.Vaurio on ollut muovikalvossa olemassa jo alun alkaen tai se on jotenkin mekaanisesti jälkeenpäin aiheutettu.
Selvitystemme ja mallinnustemme perusteella noin seitsemän metrin kipsisakkaliete sekä ylimääräinen vesikerros eivät voi synnyttää yksistään sellaista kuormitusta, joka murtaisi ehyen muovikalvon, edellyttäen että kalvon alapuolinen kantava rakenne on yhtenäinen ja tiivis ja rakennettu määräysten mukaisesti.
Jäljelle jää siis vaihtoehto, että vaurio on ollut olemassa. Tätä tukevat myös useat rakennusvaiheen silminnäkijähavainnot. Onko kalvon alapuoli pettänyt ensin (”kuiva eroosio”) vai onko liete pikkuhiljaa syövyttänyt itselleen kulkureitin (”märkä eroosio”).
Oletustemme ja paikalla suoritettujen tutkimusten mukaan muovikalvon alapuolisissa rakenteissa on ollut vakavia puutteita. Täyttölouhe on ollut liian karkeaa ja tasarakeista. Louheen päällä ei ole selvästi nähtävissä kiilauskerrosta, tai se on ollut raekooltaan sopimatonta. Kantavien rakenteiden tiivistäminenkin on suoritettu puutteellisesti.
Vuodon äkkinäisyyden ja rajuuden johdosta on hyvin todennäköistä, että alapuoliset hienojakoiset rakenteet ovat hiljalleen valuneet itsekseen karkeamman louheen väleihin ja lopuksi kalvon alla on tarpeeksi iso tyhjä tila, jolloin kalvo on antanut periksi jo valmiista vauriokohdasta ja murtunut. Olemme alustavasti poissulkeneet sen vaihtoehdon, että alapuolinen tila olisi ollut niin suuri, että ehjä kalvo olisi antanut periksi.
Yhteenvetona toteamme, että juurisyy on kantavien alusrakenteiden virheellisyys ja kalvoon tekohetkellä jäänyt vaurio. Näiden yhteisvaikutuksesta sakkaliete on päässyt alapuolisiin rakenteisiin ja edelleen uurtanut itselleen kulkureitin tiivistämättömässä alusrakenteessa.
Toteamme vielä, että vastaavaa vuotoa ei olisi tapahtunut, vaikka kalvoon olisi tullut reikä, jos altaan pohjarakenteet olisi rakennettu määräysten mukaisesti.
Tapahtunut tosiasia on, että allas on vuotanut. Vuodon rajuudesta päätellen (6000m3/h) aukko altaan pohjassa on ollut suuri ja syntynyt vauhdilla eikä alapuoliset kerrokset ole mitenkään vastustaneet virtausta. Onko iso aukko syntynyt geomembraaniin tapahtumista kalvon yläpuolella vai tapahtumista kalvon alapuolella vai molempien yhteisvaikutuksesta? Mikä on juurisyy?
Aukon syntymiselle on kaksi mahdollisuutta:
1. Vaurio muovikalvossa on syntynyt myöhemmin pelkästään lietteen ja veden paineesta.
2.Vaurio on ollut muovikalvossa olemassa jo alun alkaen tai se on jotenkin mekaanisesti jälkeenpäin aiheutettu.
Selvitystemme ja mallinnustemme perusteella noin seitsemän metrin kipsisakkaliete sekä ylimääräinen vesikerros eivät voi synnyttää yksistään sellaista kuormitusta, joka murtaisi ehyen muovikalvon, edellyttäen että kalvon alapuolinen kantava rakenne on yhtenäinen ja tiivis ja rakennettu määräysten mukaisesti.
Jäljelle jää siis vaihtoehto, että vaurio on ollut olemassa. Tätä tukevat myös useat rakennusvaiheen silminnäkijähavainnot. Onko kalvon alapuoli pettänyt ensin (”kuiva eroosio”) vai onko liete pikkuhiljaa syövyttänyt itselleen kulkureitin (”märkä eroosio”).
Oletustemme ja paikalla suoritettujen tutkimusten mukaan muovikalvon alapuolisissa rakenteissa on ollut vakavia puutteita. Täyttölouhe on ollut liian karkeaa ja tasarakeista. Louheen päällä ei ole selvästi nähtävissä kiilauskerrosta, tai se on ollut raekooltaan sopimatonta. Kantavien rakenteiden tiivistäminenkin on suoritettu puutteellisesti.
Vuodon äkkinäisyyden ja rajuuden johdosta on hyvin todennäköistä, että alapuoliset hienojakoiset rakenteet ovat hiljalleen valuneet itsekseen karkeamman louheen väleihin ja lopuksi kalvon alla on tarpeeksi iso tyhjä tila, jolloin kalvo on antanut periksi jo valmiista vauriokohdasta ja murtunut. Olemme alustavasti poissulkeneet sen vaihtoehdon, että alapuolinen tila olisi ollut niin suuri, että ehjä kalvo olisi antanut periksi.
Yhteenvetona toteamme, että juurisyy on kantavien alusrakenteiden virheellisyys ja kalvoon tekohetkellä jäänyt vaurio. Näiden yhteisvaikutuksesta sakkaliete on päässyt alapuolisiin rakenteisiin ja edelleen uurtanut itselleen kulkureitin tiivistämättömässä alusrakenteessa.
Toteamme vielä, että vastaavaa vuotoa ei olisi tapahtunut, vaikka kalvoon olisi tullut reikä, jos altaan pohjarakenteet olisi rakennettu määräysten mukaisesti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainakin yksi erittäin tärkeä asia näköjään jäänyt Teiltä mainitsematta, mutta jätetään se sovinnolla mainitsematta, jookos? Otetaan itsestään selvä asia vasta sitten esille, jos VTT ei sitä tutkimusraportissaan tuo esille.
Ja mistäkö on kysymys? Kirjoittelepa Valistunut arvaaja oma ehdotuksesi muistiin päivämäärän kera, niin verrataan huomioitamme VTT:n julkisen raportin jälkeen.
Milloin VTT sitten julkaisee tutkimuksensa? Ennen vai jälkeen Talvivaaran omistusssuhteiden vaihdon?
Ekonomistit, saisimmeko perusteltuja arvioita (arvauksia?)?
En ole ekonomisti, ja sen antamalla varmuudella lausun seuraavaa:
Talvivaaran on yksityinen yhtiö ja sen tilaamat raportit ovat yrityksen omaisuutta ja siten yrityssalaisuuksien piirissä. VTT:n raportista tulemme näkemään julkisuudessa tiivistelmän ja muutamia valittuja kohtia.
Raportti koko laajuudessaan ei ole edes viranomaisten käytössä.
Juuri näin.
"Kiilauskerroksella tarkoitetaan hienosta louheesta tai karkeasta sepelistä rakennettua kerrosta, joka estää hienompirakeisten kerrosten sekoittumisen louhekerrokseen. Kiilauskerros perustuu holvi-ilmiöön, jossa tietyn kokoiset kappaleet kiilaavat itsensä holviksi ja tukkivat sen pyrkiessään menemään samasta raosta yhtä aikaa läpi."
Pohjan ja seinämän jamastahan se vuoto on tietenkin alkanut.
Pohjarakenne on ollut helppo jyrätä tiiviiksi ja kantavaksi rakennusvaiheessa, mutta vinoa seinämää ei.
Millainen ammattitaito ja aikaisempi työkokemus oli altaiden rakentafirmoilla patorakentamisesta?
Montako isompaa patotyömaata löytyy rakentajien referenssilistoilta?
Kuinka pitkä historia nimenomaan muovikalvon käytöstä pysyviin patorakennelmiin on olemassa?
Joko VTT on julkaissut raporttinsa?
Toistan:
En ole ekonomisti, ja sen antamalla varmuudella lausun seuraavaa:
Talvivaaran on yksityinen yhtiö ja sen tilaamat raportit ovat yrityksen omaisuutta ja siten yrityssalaisuuksien piirissä. VTT:n raportista tulemme näkemään julkisuudessa tiivistelmän ja muutamia valittuja kohtia.
Raportti koko laajuudessaan ei ole edes viranomaisten käytössä.