Oma kieli - niin vaikeaa?

Toisaalta - jos on hyvä ja innostava opettaja, ehkäpä mahdollisuudet ja varsinkin aika kiinnostua oman kielen ominaisuuksista, mahdollisuuksista ja jopa rikkaudesta lisääntyisivät.
Ehkäpä sinulle sattui vain vähemmän innostava opettaja?

Kiinnostuksesi ei jostain syystä virinnyt huomaamaan aloittajan oman äidinkielen kehnoa laatua.

yksityinen sana kirjoitti:

Kiinnostuksesi ei jostain syystä virinnyt huomaamaan aloittajan oman äidinkielen kehnoa laatua.

ainoa oikea kieli on omalla murteella puhuminen,se on oikeaa äidin kieltä.ei kirjakieli ole oikeaa äidin kieltä.jos joku örvelö ei ymmärrä puhetta,menköön oppimaan sinne missä sitä puhutaan se on oikeaa äidin kieltä

olkkyä jupinaa kirjoitti:

ainoa oikea kieli on omalla murteella puhuminen,se on oikeaa äidin kieltä.ei kirjakieli ole oikeaa äidin kieltä.jos joku örvelö ei ymmärrä puhetta,menköön oppimaan sinne missä sitä puhutaan se on oikeaa äidin kieltä

Lue lisää

siis juuri toisinpäin... Eli kirjakieli on nimen omaan suomen kieltä. Ei kaikkia murteita edes ymmärrä.

olkkyä jupinaa kirjoitti:

ainoa oikea kieli on omalla murteella puhuminen,se on oikeaa äidin kieltä.ei kirjakieli ole oikeaa äidin kieltä.jos joku örvelö ei ymmärrä puhetta,menköön oppimaan sinne missä sitä puhutaan se on oikeaa äidin kieltä

Lue lisää

Teksistäsi näkee, että suomenkielen opiskelu on sinun kohdallasi harmaa alue.

että näin kirjoitti:

siis juuri toisinpäin... Eli kirjakieli on nimen omaan suomen kieltä. Ei kaikkia murteita edes ymmärrä.

meni sitten sulta pointti ihan ohi. ei kirjakieli ole mikään äidinkieli, koska kukaan ei opi sitä luontaisessa vuorovaikutuksessa kieltä lapsena oppiessaan. äidinkieli opitaan kirjoista ja koulussa. jos opetettais enemmän murteita saman monoliittisen, lähinnä kirjoissa esiintyvän kirjakielen sijaan, ehkä niitäkin ymmärtäis paremmin.

karyon kirjoitti:

meni sitten sulta pointti ihan ohi. ei kirjakieli ole mikään äidinkieli, koska kukaan ei opi sitä luontaisessa vuorovaikutuksessa kieltä lapsena oppiessaan. äidinkieli opitaan kirjoista ja koulussa. jos opetettais enemmän murteita saman monoliittisen, lähinnä kirjoissa esiintyvän kirjakielen sijaan, ehkä niitäkin ymmärtäis paremmin.

Lue lisää

Hei kuulepas, kirjakieli ja puhuttu kieli ovat äidinkielen kaksi osa-aluetta, ja PUHUTTU KIELI sisältää murteet. Kirjakieli sitten koskeekin kaikkea kirjoista nettikirjoittamiseen (jossa tosin on puhutun kielen piirteitä, eli puhutun ja kirjoitetun kielen raja on hiuksenhieno).

Murteita kyllä pitäisi tosiaan opettaa enemmän, mutta Standin slangista sanon sen verran, että sitä ETTE TODELLAKAAN ala levittämään. Salee sleibaa ku luibaa - paskanjauhantaa.

kieliopittomalle kirjoitti:

Teksistäsi näkee, että suomenkielen opiskelu on sinun kohdallasi harmaa alue.

Niin sinunkin, sillä suomen kieli ei ole yhdyssana.

On suomi köyhä.. kirjoitti:

Toisaalta - jos on hyvä ja innostava opettaja, ehkäpä mahdollisuudet ja varsinkin aika kiinnostua oman kielen ominaisuuksista, mahdollisuuksista ja jopa rikkaudesta lisääntyisivät.
Ehkäpä sinulle sattui vain vähemmän innostava opettaja?

Lue lisää

Minulla oli äidinkielenopettajana kaikkea muuta kuin innostava naisihminen. Ainekirjoituksen osalta opettaja oli suorastaan lannistava, sillä halusin kirjoittaa mielikuvitusaiheita, mutta opettaja suosi asia-aiheita. Koskaan en saanut kuin haukkuja. Useita sääntöjä kyllä jäi muistiin ja pahimmin korvaani televisiota katsellessa ovat kalskahtaneet "HAUSKOIN" (hauskin), "TIPPUU" ( nykyään kaikki ihmiset tippuvat jostain). Muistaakseni vesi tippuu ja ihminen putoaa.

Nykyään media on vaikuttavampi kielenopettaja kuin koulu.

yksityinen sana kirjoitti:

Kiinnostuksesi ei jostain syystä virinnyt huomaamaan aloittajan oman äidinkielen kehnoa laatua.

Hetkonen, mistäköhän sen äidinkielen kehnon laadun huomaa? Eihän aloittaja edes kertonut, mikä hänen äidinkielensä on?

yjff kirjoitti:

Hetkonen, mistäköhän sen äidinkielen kehnon laadun huomaa? Eihän aloittaja edes kertonut, mikä hänen äidinkielensä on?

Oman äidinkielesi laadun ainakin huomaa heti toisesta sanasta. Täyden numeron virhe jo siinä.

Se koira älähtää.. kirjoitti:

Oman äidinkielesi laadun ainakin huomaa heti toisesta sanasta. Täyden numeron virhe jo siinä.

Minusta "hetkonen" on rentoa puhekieltä ja siitähän tämmöisissä keskusteluissa on on kyse. Vai onkohan sinun kriteerisi kirjakieli?

Maisteri Kakka kirjoitti:

Niin sinunkin, sillä suomen kieli ei ole yhdyssana.

Joudun tässä toistamaan itseäni, mutta mielestäni tämä on tärkeä asia:

Joku kielitieteen idiootti on päässyt päättämään, että suomen kieli on _ehdottomasti_ kirjoitettava erikseen, ja tämä on kouluissa juntattu oppilaitten päähän todella pysyvästi, kuten tällä palstalla toistuvasti näkyy.

Kukaan näistä erikseen kirjoittamista vaativista ei ilmeisesti vaivaudu ajattelemaan, mitä heidän käyttämänsä sanat tarkoittavat.

Mehän tiedämme, että suomi on kieli. Mikä sitten on suomen kieli – jonkinlainen kielen kieli vai mitä?

Suomen kieli on kieli. Vastaavasti ruotsin kieli on tunga, englannin kieli on tongue, ranskan kieli on langue, espanjan kieli on lengua jne.

Jos puhutaan kielestä, suomi on suomi. Kirjoitettaessa ei yleensä ole mitään tarvetta laittaa sanaa kieli suomen perään, koska alkukirjaimen koosta tai asiayhteydestä ilmenee, että suomi tarkoittaa kieltä.

Puheessa sen sijaan on usein tarpeen korostaa, että puhutaan suomesta eikä Suomesta. Siksi täytyy suomen perään lisätä kieli. Ja silloin – ainakin minun mielestäni – nämä sanat yhdessä tarkoittavat tiettyä jakamatonta kokonaisuutta, jolloin on pelkästään loogista kirjoittaa ne yhdyssanaksi: suomenkieli.

Se koira älähtää.. kirjoitti:

Oman äidinkielesi laadun ainakin huomaa heti toisesta sanasta. Täyden numeron virhe jo siinä.

Voi vitsi, ethän edes tiedä, mikä minun äidinkieleni on tai onko minulla sellaista ollenkaan. Tuon köhätaudin laitoin ihan sinua härnätäkseni.

TIP,TIP,TIP kirjoitti:

Minulla oli äidinkielenopettajana kaikkea muuta kuin innostava naisihminen. Ainekirjoituksen osalta opettaja oli suorastaan lannistava, sillä halusin kirjoittaa mielikuvitusaiheita, mutta opettaja suosi asia-aiheita. Koskaan en saanut kuin haukkuja. Useita sääntöjä kyllä jäi muistiin ja pahimmin korvaani televisiota katsellessa ovat kalskahtaneet "HAUSKOIN" (hauskin), "TIPPUU" ( nykyään kaikki ihmiset tippuvat jostain). Muistaakseni vesi tippuu ja ihminen putoaa.

Lue lisää

Lapsille ennen sanottiin, älä tipahda sieltä. Tipahtamalla selviää vähemmillä kolhuilla kuin putoamalla.

"Huomataan helpommaksi puhua ja kirjoittaa kokonaan englantia."

Englantia voi puhua vain, jos osaa sitä. Sama pätee tietysti muihinkin kieliin. Ei siis ole pelkoa, että suomalaiset alkaisivat puhua englantia keskinäisessä kanssakäymisessään.

6+9 kirjoitti:

"Huomataan helpommaksi puhua ja kirjoittaa kokonaan englantia."

Englantia voi puhua vain, jos osaa sitä. Sama pätee tietysti muihinkin kieliin. Ei siis ole pelkoa, että suomalaiset alkaisivat puhua englantia keskinäisessä kanssakäymisessään.

Lue lisää

Luulet vaan. Ihmiset käyttelevät kieliä vaikka eivät osaakaan sitä sinun mittapuidesi mukaan oikein. Englantia puhutaan maailmassa hyvin monella tavalla, ja toimeen tullaan.

Suomen kieleen kohdistuu jo vahva englannin vaikutus sanastossa, fraaseissa ja lauserakenteissa. Englantia käytetään Suomessa paljon, ja käyttö lisääntyy koko ajan, ja sitä tulee televisiosta, netistä ja kirjoista. Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo.

And there's nothing you can do about it.

Suomesta jää jäljelle keinotekoisesti pönkitetty harrastekieli, kuten iiristä Irlannissa.

Yes we can kirjoitti:

Luulet vaan. Ihmiset käyttelevät kieliä vaikka eivät osaakaan sitä sinun mittapuidesi mukaan oikein. Englantia puhutaan maailmassa hyvin monella tavalla, ja toimeen tullaan.

Suomen kieleen kohdistuu jo vahva englannin vaikutus sanastossa, fraaseissa ja lauserakenteissa. Englantia käytetään Suomessa paljon, ja käyttö lisääntyy koko ajan, ja sitä tulee televisiosta, netistä ja kirjoista. Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo.

And there's nothing you can do about it.

Suomesta jää jäljelle keinotekoisesti pönkitetty harrastekieli, kuten iiristä Irlannissa.

Lue lisää

Mahdatko todella toivoa, että Suomessa otettaisiin käyttöön maailman yleisin kieli: Bad English?

Bad English kirjoitti:

Mahdatko todella toivoa, että Suomessa otettaisiin käyttöön maailman yleisin kieli: Bad English?

Entä sitten, vaikka otettaisiinkin?

Mitä väliä sillä on, puhuuko kukaan suomea 50 vuoden päästä? Ei mitään. Ihmiset, jotka sellaista murehtivat, ovat mielenvikaisia ja pitäisi sulkea laitoksiin.

10+4 kirjoitti:

Entä sitten, vaikka otettaisiinkin?

Mitä väliä sillä on, puhuuko kukaan suomea 50 vuoden päästä? Ei mitään. Ihmiset, jotka sellaista murehtivat, ovat mielenvikaisia ja pitäisi sulkea laitoksiin.

Lue lisää

Bad English on sanastoltaan niin köyhä ja ilmaisukyvyltään niin kehno, että sen käyttöönotto merkitsisi kommunikoinnin vajoamista jonnekin luolamiestasolle. Ihmiset, jotka sellaista suosittelevat, ovat mielenvikaisia ja pitäisi sulkea laitoksiin.

Bad English kirjoitti:

Mahdatko todella toivoa, että Suomessa otettaisiin käyttöön maailman yleisin kieli: Bad English?

Et tainnut huomata, että kyse oli kuvauksesta: mitä on tapahtumassa ja tulee tapahtumaan. Ihan eri asia on mitä kukin toivoo. Jos kerron, että ulkona on lunta ja kohta tulee lisää, niin rupeatko tivaamaan, toivonko todella, että sataa kamalaa räntää?

Mitä englannin osaamisen tasoon tulee, niin lähinnä kannattaa huolehtia omastaan. Ja jos haluat leimata koko maailman englanninosaamisen tason, se kannattaisi tehdä edes hiukan tyylikkäämmin, vrt. esim.
http://www.englishforums.com/English/BadEnglishPoorEnglish/hhpb/post.htm

Bad English kirjoitti:

Bad English on sanastoltaan niin köyhä ja ilmaisukyvyltään niin kehno, että sen käyttöönotto merkitsisi kommunikoinnin vajoamista jonnekin luolamiestasolle. Ihmiset, jotka sellaista suosittelevat, ovat mielenvikaisia ja pitäisi sulkea laitoksiin.

Lue lisää

Puhut paskaa. 99% ihmisten välisestä sanallisesta kanssakäymisestä tapahtuu niin yksinkertaisella kielellä, ettei tuollaisilla ongelmilla ole väliä.

Yes we can kirjoitti:

Luulet vaan. Ihmiset käyttelevät kieliä vaikka eivät osaakaan sitä sinun mittapuidesi mukaan oikein. Englantia puhutaan maailmassa hyvin monella tavalla, ja toimeen tullaan.

Suomen kieleen kohdistuu jo vahva englannin vaikutus sanastossa, fraaseissa ja lauserakenteissa. Englantia käytetään Suomessa paljon, ja käyttö lisääntyy koko ajan, ja sitä tulee televisiosta, netistä ja kirjoista. Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo.

And there's nothing you can do about it.

Suomesta jää jäljelle keinotekoisesti pönkitetty harrastekieli, kuten iiristä Irlannissa.

Lue lisää

"Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo."

Mitään kielen vaihtoa ei ole näköpiirissä. Lainasanojen tulo kieleen ei tarkoita, että käytetty kieli vaihtuu. Englannin sanoista noin 60 prosenttia on joko suoraan tai ranskan välityksellä peräisin latinasta. Kukaan ei kuitenkaan väitä englantilaisten puhuvan latinaa.

Ylemmät yhteiskuntaluokat puhuivat Englannissa ranskaa 300 vuoden ajan Hastingsin taistelun jälkeen. Ranskalaisia lainasanoja tulvi englantiin, mutta vain yksi rakenne on peräisin ranskasta, of-genetiivi. Englantilaiset eivät alkaneet käyttää ranskan rakenteita puheessaan.

Suomalaisetkaan eivät ala käyttää englannin rakenteita suomen kielessä, vaikka lainasanoja tulvisi englannista suomeen. En ole kuullut tai nähnyt kenenkään sanovan: Miksi tehdä sinä sanoa niin? (= Why do you say so?)

Filippiinit oli USA:n hallinnassa noin 50 vuotta, ja vaikka valtava määrä filippiiniläisiä kuoli sodassa USA:ta vastaan, nykyfilippiiniläiset väittävät ylpeinä olevansa maailman toiseksi suurin englanninkielinen valtio. Olen käynyt filippiineillä ja nähnyt englanninkieliset kyltit julkisilla paikoilla ja teiden varsilla. Olen myös huomannut, että nuori asiakaspalvelija manilalaisessa ravintolassa ei tunne englannin sanaa "big".

Lainasanoilla ja kielen vaihtumisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Suuri osa suomen kielenkin sanoista on lainaa - emme vain välttämättä tiedä, mistä kielestä ne kaikki on lainattu.

6+9 kirjoitti:

"Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo."

Mitään kielen vaihtoa ei ole näköpiirissä. Lainasanojen tulo kieleen ei tarkoita, että käytetty kieli vaihtuu. Englannin sanoista noin 60 prosenttia on joko suoraan tai ranskan välityksellä peräisin latinasta. Kukaan ei kuitenkaan väitä englantilaisten puhuvan latinaa.

Ylemmät yhteiskuntaluokat puhuivat Englannissa ranskaa 300 vuoden ajan Hastingsin taistelun jälkeen. Ranskalaisia lainasanoja tulvi englantiin, mutta vain yksi rakenne on peräisin ranskasta, of-genetiivi. Englantilaiset eivät alkaneet käyttää ranskan rakenteita puheessaan.

Suomalaisetkaan eivät ala käyttää englannin rakenteita suomen kielessä, vaikka lainasanoja tulvisi englannista suomeen. En ole kuullut tai nähnyt kenenkään sanovan: Miksi tehdä sinä sanoa niin? (= Why do you say so?)

Filippiinit oli USA:n hallinnassa noin 50 vuotta, ja vaikka valtava määrä filippiiniläisiä kuoli sodassa USA:ta vastaan, nykyfilippiiniläiset väittävät ylpeinä olevansa maailman toiseksi suurin englanninkielinen valtio. Olen käynyt filippiineillä ja nähnyt englanninkieliset kyltit julkisilla paikoilla ja teiden varsilla. Olen myös huomannut, että nuori asiakaspalvelija manilalaisessa ravintolassa ei tunne englannin sanaa "big".

Lainasanoilla ja kielen vaihtumisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Suuri osa suomen kielenkin sanoista on lainaa - emme vain välttämättä tiedä, mistä kielestä ne kaikki on lainattu.

Lue lisää

Kukaan ei väitä, että lainasanojen lisääntyminen olisi sama asia kuin kielen vaihto. Mutta se varmasti helpottaa vaihtoa. Kun ihminen huomaa, että hänen puheestaan tai tekstistään suurin osa on englannin sanoja suomenkielisissä lauseissa, joiden rakenne on vahvasti englannin vaikutuksen alainen, hän alkaa miettiä, miksi ei voisi vaihtaa kokonaan englantiin. Onko niin kovin olennaista, että pikkusanat kuten ”on”, ”että” ja ”tekee” ovat suomea?

Vaihdon aiheuttaa se, että suomella ei saa asioita hoidetuiksi. Hyvä esimerkki on tietokoneohjelmien ”suomenkieliset” käyttöliittymät, jotka ovat liian usein sellaisia, että niitä osaa kunnolla käyttää vain asiantuntija, joka osaa kääntää suomen mielessään takaisin englanniksi. Toisin sanoen käyttäjä selviäisi paremmin englanninkielisen version kanssa, vaikka englannin taito olisikin vähän heikko. Sama koskee laitteiden käyttöohjeita.

Kielenvaihto on käynnissä hyvää vauhtia, ollut jo jonkin aikaa. Moni suomalainen yritys käyttää englantia työkielenään. Englanti yleistyy opetuskielenä, koska se on käytännössä ainoa tapa antaa pätevää ja ajanmukaista opetusta. Tekstarit, twiittaukset ja meilitkin kirjoitetaan yhä yleisemmin englanniksi, koska se nyt vaan on kätevää. It’s just simpler and faster. Short words, simple structures. No fuss about word forms. You get your msg thru.

P.S. Jos sä ajattelet miten me käytetään Suomea, niin sä huomaat, että Englanti vaikuttaa kaikkeen. Pitkässä juoksussa myös lause rakenne ja kirjoitus säännöt muuttuu.

2 + 11 kirjoitti:

Kukaan ei väitä, että lainasanojen lisääntyminen olisi sama asia kuin kielen vaihto. Mutta se varmasti helpottaa vaihtoa. Kun ihminen huomaa, että hänen puheestaan tai tekstistään suurin osa on englannin sanoja suomenkielisissä lauseissa, joiden rakenne on vahvasti englannin vaikutuksen alainen, hän alkaa miettiä, miksi ei voisi vaihtaa kokonaan englantiin. Onko niin kovin olennaista, että pikkusanat kuten ”on”, ”että” ja ”tekee” ovat suomea?

Vaihdon aiheuttaa se, että suomella ei saa asioita hoidetuiksi. Hyvä esimerkki on tietokoneohjelmien ”suomenkieliset” käyttöliittymät, jotka ovat liian usein sellaisia, että niitä osaa kunnolla käyttää vain asiantuntija, joka osaa kääntää suomen mielessään takaisin englanniksi. Toisin sanoen käyttäjä selviäisi paremmin englanninkielisen version kanssa, vaikka englannin taito olisikin vähän heikko. Sama koskee laitteiden käyttöohjeita.

Kielenvaihto on käynnissä hyvää vauhtia, ollut jo jonkin aikaa. Moni suomalainen yritys käyttää englantia työkielenään. Englanti yleistyy opetuskielenä, koska se on käytännössä ainoa tapa antaa pätevää ja ajanmukaista opetusta. Tekstarit, twiittaukset ja meilitkin kirjoitetaan yhä yleisemmin englanniksi, koska se nyt vaan on kätevää. It’s just simpler and faster. Short words, simple structures. No fuss about word forms. You get your msg thru.

P.S. Jos sä ajattelet miten me käytetään Suomea, niin sä huomaat, että Englanti vaikuttaa kaikkeen. Pitkässä juoksussa myös lause rakenne ja kirjoitus säännöt muuttuu.

Lue lisää

Mitenkähän eräs ranskalainen käänsi excel-ohjelmani mielessään englanniksi, kun hän sujuvasti muokkasi excel-filejaan koneellani, jossa oli suomenkielinen ohjelma.Sanoi vain, "no problem!"
Ja tuosta englannista työkielenä olen työelämässäni kokenut, että noissakin yrityksissä palvellaan suomenkielistä asiakasta aivan sujuvalla suomella. Taannoin eräs englannin intoilija suomi24-keskusteluissa kirjoitteli ilman ä:tä ja ö:tä "elama, mennaan, tehdaan, paastaan, syodaan", ja perusteli tällaista sillä, etteivät englantilaiset muuten ymmärrä mitä hän kirjoittaa.

qwerty16+17 kirjoitti:

Mitenkähän eräs ranskalainen käänsi excel-ohjelmani mielessään englanniksi, kun hän sujuvasti muokkasi excel-filejaan koneellani, jossa oli suomenkielinen ohjelma.Sanoi vain, "no problem!"
Ja tuosta englannista työkielenä olen työelämässäni kokenut, että noissakin yrityksissä palvellaan suomenkielistä asiakasta aivan sujuvalla suomella. Taannoin eräs englannin intoilija suomi24-keskusteluissa kirjoitteli ilman ä:tä ja ö:tä "elama, mennaan, tehdaan, paastaan, syodaan", ja perusteli tällaista sillä, etteivät englantilaiset muuten ymmärrä mitä hän kirjoittaa.

Lue lisää

Kaipa minäkin käyttäisin Exceliä (ainakin tuttua versiota) vaikka volapükinkielisenä, jos ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mitä ei osaisi unissaankin. Joten mikä oli pointtisi? Sekö, että ranskalaisesi sanoi englanniksi ”no problem!”?

Asiakkaita palvellaan asiakkaiden kielellä siellä, missä asiakkaita vielä palvellaan (eli yhä vähemmän). Toistaiseksi. Moni yritys on jo ulkoistanut aspansa ulkomaille, jopa Aasiaan, niin että asiakas saa palvelua huonolla suomella (esimerkiksi viroon päin murtaen) tai melko hyvällä englannilla. Silloin sanon kyllä englantia, kiitos.

Asiakaspalvelu ei yleensä ole kielen muutoksen kärjessä, mutta aikanaan sekin muuttuu. Jo nyt olisi usein fiksua asioida englanniksi. Esimerkiksi kun vie laitetta huollettavaksi, kannattaisi kirjoittaa englanniksi kuvaus viasta. On nimittäin hyvin todennäköistä, että laitetta ei ainakaan Suomessa korjata – ja miksi hankalan asian esittämiseen pitäisi ottaa mukaan sellainen prosessi, että joku kääntää kuvauksesi suomesta englanniksi ymmärtämättä siitä juuri mitään?

6+9 kirjoitti:

"Huomataan helpommaksi puhua ja kirjoittaa kokonaan englantia."

Englantia voi puhua vain, jos osaa sitä. Sama pätee tietysti muihinkin kieliin. Ei siis ole pelkoa, että suomalaiset alkaisivat puhua englantia keskinäisessä kanssakäymisessään.

Lue lisää

kirjasta opittu englanti ei ole oikeaa englantia.kun menee toiseen maahan ja osaa vain kirja englantia sillä yllätys ei pärjääkkään siellä.vaan on opittava paikkakunnan englanti

2 + 11 kirjoitti:

Kukaan ei väitä, että lainasanojen lisääntyminen olisi sama asia kuin kielen vaihto. Mutta se varmasti helpottaa vaihtoa. Kun ihminen huomaa, että hänen puheestaan tai tekstistään suurin osa on englannin sanoja suomenkielisissä lauseissa, joiden rakenne on vahvasti englannin vaikutuksen alainen, hän alkaa miettiä, miksi ei voisi vaihtaa kokonaan englantiin. Onko niin kovin olennaista, että pikkusanat kuten ”on”, ”että” ja ”tekee” ovat suomea?

Vaihdon aiheuttaa se, että suomella ei saa asioita hoidetuiksi. Hyvä esimerkki on tietokoneohjelmien ”suomenkieliset” käyttöliittymät, jotka ovat liian usein sellaisia, että niitä osaa kunnolla käyttää vain asiantuntija, joka osaa kääntää suomen mielessään takaisin englanniksi. Toisin sanoen käyttäjä selviäisi paremmin englanninkielisen version kanssa, vaikka englannin taito olisikin vähän heikko. Sama koskee laitteiden käyttöohjeita.

Kielenvaihto on käynnissä hyvää vauhtia, ollut jo jonkin aikaa. Moni suomalainen yritys käyttää englantia työkielenään. Englanti yleistyy opetuskielenä, koska se on käytännössä ainoa tapa antaa pätevää ja ajanmukaista opetusta. Tekstarit, twiittaukset ja meilitkin kirjoitetaan yhä yleisemmin englanniksi, koska se nyt vaan on kätevää. It’s just simpler and faster. Short words, simple structures. No fuss about word forms. You get your msg thru.

P.S. Jos sä ajattelet miten me käytetään Suomea, niin sä huomaat, että Englanti vaikuttaa kaikkeen. Pitkässä juoksussa myös lause rakenne ja kirjoitus säännöt muuttuu.

Lue lisää

"Vaihdon aiheuttaa se, että suomella ei saa asioita hoidetuiksi. Hyvä esimerkki on tietokoneohjelmien ”suomenkieliset” käyttöliittymät"

Tietokoneohjelmat ovat vähäinen osa kielimaailmaa. Kansa ei vaihda äidinkieltään toiseksi niin kauan kuin äidit opettavat lapsilleen suomea. Englannin puhuminen ei heiltä tarpeeksi hyvin sujuisikaan.

"Kielenvaihto on käynnissä hyvää vauhtia, ollut jo jonkin aikaa. Moni suomalainen yritys käyttää englantia työkielenään."

Minkäänlaista kielenvaihtoa ei ole käynnissä. Käytännön syistä monissa yrityksissä käytetään - tai ainakin yritetään käyttää - englantia, mutta valtaosassa yrityksistä suomi on pääkieli, kuten on koko yhteiskunnassakin.

"Englanti yleistyy opetuskielenä, koska se on käytännössä ainoa tapa antaa pätevää ja ajanmukaista opetusta."

Suomen peruskouluissa ja lukioissa opetetaan suomeksi ja ruotsiksi. Opetus on erittäin pätevää ja ajanmukaista.

"Jos sä ajattelet miten me käytetään Suomea, niin sä huomaat, että Englanti vaikuttaa kaikkeen. Pitkässä juoksussa myös lause rakenne ja kirjoitus säännöt muuttuu."

Jotkut ovat kirjoittaneet suomea huonosti jo kauan ennen kuin englannista tuli edes muotikieli Suomessa ja ennen kuin se syrjäytti saksan tavallisimpana vieraana kielenä Suomen oppikouluissa 50-luvulla. Suomi ei muutu englanniksi sillä, että matkitaan englannin kirjoituskäytäntöjä aivan kuten englantikaan ei muutu suomeksi, vaikka kirjoittaisinkin "departmentstore" ja "english".

Esimerkiksi tarkoittamassasi parin virkkeen pätkässä on suomen kielen perusrakenteet, ei englannin. Vaikuttaa-verbi on konstruoitu suomen kielen mukaisesti, niin-sana on tyypillistä suomea - englannissa ei tuossa kohdassa käytettäisi sanaa "so" - ja sana "myös" on myös tyypillisellä suomalaisella paikalla.

Englanti ja suomi ovat rakenteiltaan niin erilaisia, että niiden syntaksien sekoittuminen ei ole näköpiirissä. Suomen kieleen voi minun puolestani tulla 100 000 englantilaista lainasanaa. Silti se pysyy suomena, aivan kuten englantikin on pysynyt englantina, vaikka sen sanoista 60 prosenttia on latinalaislähtöisiä. Englanti ei kuitenkaan ole latinaa.

10+4 kirjoitti:

Entä sitten, vaikka otettaisiinkin?

Mitä väliä sillä on, puhuuko kukaan suomea 50 vuoden päästä? Ei mitään. Ihmiset, jotka sellaista murehtivat, ovat mielenvikaisia ja pitäisi sulkea laitoksiin.

Lue lisää

Mitä väliä sillä on vaikka joku tulisi ja leikkaisi sinulta jalat poikki? Ei mitään. Ihmiset, jotka sellaista murehtivat, ovat mielenvikaisia ja pitäisi sulkea laitoksiin.

12+5 kirjoitti:

Mitä väliä sillä on vaikka joku tulisi ja leikkaisi sinulta jalat poikki? Ei mitään. Ihmiset, jotka sellaista murehtivat, ovat mielenvikaisia ja pitäisi sulkea laitoksiin.

Lue lisää

Olipa aivan totaalisen älytön vertaus, joka todisti tuon aiemman kirjoittajan näkemyksen näiden "kielensurijoiden" mielenvikaisuudesta täysin oikeaksi.

Normaaliälyinen henkilö oppii uuden kielen tarvittaessa helposti.

englanti 1234 kirjoitti:

kirjasta opittu englanti ei ole oikeaa englantia.kun menee toiseen maahan ja osaa vain kirja englantia sillä yllätys ei pärjääkkään siellä.vaan on opittava paikkakunnan englanti

Lue lisää

Tuo ei pidä paikkaansa. Toki joillain alueilla on niin vahvan murteellisia versioita käytössä, että perusenglannin osaaja on vaikeuksissa, mutta yleensä sillä pärjää. Ainakin saa viestinsä läpi, vaikkei kaikkea itselle sanotusta tajuaisi.

6+9 kirjoitti:

"Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo."

Mitään kielen vaihtoa ei ole näköpiirissä. Lainasanojen tulo kieleen ei tarkoita, että käytetty kieli vaihtuu. Englannin sanoista noin 60 prosenttia on joko suoraan tai ranskan välityksellä peräisin latinasta. Kukaan ei kuitenkaan väitä englantilaisten puhuvan latinaa.

Ylemmät yhteiskuntaluokat puhuivat Englannissa ranskaa 300 vuoden ajan Hastingsin taistelun jälkeen. Ranskalaisia lainasanoja tulvi englantiin, mutta vain yksi rakenne on peräisin ranskasta, of-genetiivi. Englantilaiset eivät alkaneet käyttää ranskan rakenteita puheessaan.

Suomalaisetkaan eivät ala käyttää englannin rakenteita suomen kielessä, vaikka lainasanoja tulvisi englannista suomeen. En ole kuullut tai nähnyt kenenkään sanovan: Miksi tehdä sinä sanoa niin? (= Why do you say so?)

Filippiinit oli USA:n hallinnassa noin 50 vuotta, ja vaikka valtava määrä filippiiniläisiä kuoli sodassa USA:ta vastaan, nykyfilippiiniläiset väittävät ylpeinä olevansa maailman toiseksi suurin englanninkielinen valtio. Olen käynyt filippiineillä ja nähnyt englanninkieliset kyltit julkisilla paikoilla ja teiden varsilla. Olen myös huomannut, että nuori asiakaspalvelija manilalaisessa ravintolassa ei tunne englannin sanaa "big".

Lainasanoilla ja kielen vaihtumisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Suuri osa suomen kielenkin sanoista on lainaa - emme vain välttämättä tiedä, mistä kielestä ne kaikki on lainattu.

Lue lisää

Mitän halusit kun sanoit big manilalaisessa ravintolassa ?

Sillä pig on sika - joten mitenhyvin olet oppinut sanomaan suomeksi pehmeän peen ?

2 + 11 kirjoitti:

Kukaan ei väitä, että lainasanojen lisääntyminen olisi sama asia kuin kielen vaihto. Mutta se varmasti helpottaa vaihtoa. Kun ihminen huomaa, että hänen puheestaan tai tekstistään suurin osa on englannin sanoja suomenkielisissä lauseissa, joiden rakenne on vahvasti englannin vaikutuksen alainen, hän alkaa miettiä, miksi ei voisi vaihtaa kokonaan englantiin. Onko niin kovin olennaista, että pikkusanat kuten ”on”, ”että” ja ”tekee” ovat suomea?

Vaihdon aiheuttaa se, että suomella ei saa asioita hoidetuiksi. Hyvä esimerkki on tietokoneohjelmien ”suomenkieliset” käyttöliittymät, jotka ovat liian usein sellaisia, että niitä osaa kunnolla käyttää vain asiantuntija, joka osaa kääntää suomen mielessään takaisin englanniksi. Toisin sanoen käyttäjä selviäisi paremmin englanninkielisen version kanssa, vaikka englannin taito olisikin vähän heikko. Sama koskee laitteiden käyttöohjeita.

Kielenvaihto on käynnissä hyvää vauhtia, ollut jo jonkin aikaa. Moni suomalainen yritys käyttää englantia työkielenään. Englanti yleistyy opetuskielenä, koska se on käytännössä ainoa tapa antaa pätevää ja ajanmukaista opetusta. Tekstarit, twiittaukset ja meilitkin kirjoitetaan yhä yleisemmin englanniksi, koska se nyt vaan on kätevää. It’s just simpler and faster. Short words, simple structures. No fuss about word forms. You get your msg thru.

P.S. Jos sä ajattelet miten me käytetään Suomea, niin sä huomaat, että Englanti vaikuttaa kaikkeen. Pitkässä juoksussa myös lause rakenne ja kirjoitus säännöt muuttuu.

Lue lisää

Tietokoneissa englanti on helpompi. Suomenkielisillä sanoilla ei netistä löydy vastausta oikein mihinkään ongelmaan, mutta englanniksi lähes kaikkeen.

Sitten taas ryssänkieliset kyltit Suomessa ovat vain sen takia, että niitä käy täällä paljon. Kukaan ei kuitenkaan halua vaihtaa kieltä ryssäksi.

Bad English kirjoitti:

Mahdatko todella toivoa, että Suomessa otettaisiin käyttöön maailman yleisin kieli: Bad English?

Maailman yleisin kieli on mandariinikiina. Myös espanjaa puhutaan enemmän kuin englantia. Outoa että Suomessa kuvitellaan englannin osaamisella pärjäävään maailmalla. Ei pärjää, nähty on. Jopa ranskan alkeista on esim afrikassa enemmän hyötyä kuin englannista.

Ei kannata kuvitella että suomen kieli koskaan katoaisi, se on niin olennainen osa identiteettiä.

Angela989 kirjoitti:

Maailman yleisin kieli on mandariinikiina. Myös espanjaa puhutaan enemmän kuin englantia. Outoa että Suomessa kuvitellaan englannin osaamisella pärjäävään maailmalla. Ei pärjää, nähty on. Jopa ranskan alkeista on esim afrikassa enemmän hyötyä kuin englannista.

Ei kannata kuvitella että suomen kieli koskaan katoaisi, se on niin olennainen osa identiteettiä.

Lue lisää

Kokeilepa solkata mandariiniasi maailman eri kolkissa. Tai mene Afrikkaan tai Brasilian viidakoihin puhumaan ranskojasi ja espanjoitasi. Kehittyneen maailman kieli on englanti. Tätä voit itkeä miten vain haluat mutta niin on.

Suomen kieli katoaa 50–100 vuodessa. Jos jonkun identiteetti on siitä kiinni, niin ketä kiinnostaa?

6+9 kirjoitti:

"Vaihdon aiheuttaa se, että suomella ei saa asioita hoidetuiksi. Hyvä esimerkki on tietokoneohjelmien ”suomenkieliset” käyttöliittymät"

Tietokoneohjelmat ovat vähäinen osa kielimaailmaa. Kansa ei vaihda äidinkieltään toiseksi niin kauan kuin äidit opettavat lapsilleen suomea. Englannin puhuminen ei heiltä tarpeeksi hyvin sujuisikaan.

"Kielenvaihto on käynnissä hyvää vauhtia, ollut jo jonkin aikaa. Moni suomalainen yritys käyttää englantia työkielenään."

Minkäänlaista kielenvaihtoa ei ole käynnissä. Käytännön syistä monissa yrityksissä käytetään - tai ainakin yritetään käyttää - englantia, mutta valtaosassa yrityksistä suomi on pääkieli, kuten on koko yhteiskunnassakin.

"Englanti yleistyy opetuskielenä, koska se on käytännössä ainoa tapa antaa pätevää ja ajanmukaista opetusta."

Suomen peruskouluissa ja lukioissa opetetaan suomeksi ja ruotsiksi. Opetus on erittäin pätevää ja ajanmukaista.

"Jos sä ajattelet miten me käytetään Suomea, niin sä huomaat, että Englanti vaikuttaa kaikkeen. Pitkässä juoksussa myös lause rakenne ja kirjoitus säännöt muuttuu."

Jotkut ovat kirjoittaneet suomea huonosti jo kauan ennen kuin englannista tuli edes muotikieli Suomessa ja ennen kuin se syrjäytti saksan tavallisimpana vieraana kielenä Suomen oppikouluissa 50-luvulla. Suomi ei muutu englanniksi sillä, että matkitaan englannin kirjoituskäytäntöjä aivan kuten englantikaan ei muutu suomeksi, vaikka kirjoittaisinkin "departmentstore" ja "english".

Esimerkiksi tarkoittamassasi parin virkkeen pätkässä on suomen kielen perusrakenteet, ei englannin. Vaikuttaa-verbi on konstruoitu suomen kielen mukaisesti, niin-sana on tyypillistä suomea - englannissa ei tuossa kohdassa käytettäisi sanaa "so" - ja sana "myös" on myös tyypillisellä suomalaisella paikalla.

Englanti ja suomi ovat rakenteiltaan niin erilaisia, että niiden syntaksien sekoittuminen ei ole näköpiirissä. Suomen kieleen voi minun puolestani tulla 100 000 englantilaista lainasanaa. Silti se pysyy suomena, aivan kuten englantikin on pysynyt englantina, vaikka sen sanoista 60 prosenttia on latinalaislähtöisiä. Englanti ei kuitenkaan ole latinaa.

Lue lisää

Äidit, jotka rakastavat lapsiaan, rupeavat puhumaan heille englantia. Huonokin englanti antaa paljon paremmat eväät kuin umpikujaan joutuneen suomen kielen mestarillinenkaan osaaminen.

Niin ne kielenvaihdot vain tapahtuvat. Mietipä miksi Irlannissa puhutaan englantia.

Yes we can kirjoitti:

Luulet vaan. Ihmiset käyttelevät kieliä vaikka eivät osaakaan sitä sinun mittapuidesi mukaan oikein. Englantia puhutaan maailmassa hyvin monella tavalla, ja toimeen tullaan.

Suomen kieleen kohdistuu jo vahva englannin vaikutus sanastossa, fraaseissa ja lauserakenteissa. Englantia käytetään Suomessa paljon, ja käyttö lisääntyy koko ajan, ja sitä tulee televisiosta, netistä ja kirjoista. Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo.

And there's nothing you can do about it.

Suomesta jää jäljelle keinotekoisesti pönkitetty harrastekieli, kuten iiristä Irlannissa.

Lue lisää

Jos olenlukenut ennusteen milloin noin viimeinen sammuttaa suomenkielen "valon".
Mitähän setarkoittaa?.Anteeksi huono kieleni ja rakenne.Et silleen.

englanti 1234 kirjoitti:

kirjasta opittu englanti ei ole oikeaa englantia.kun menee toiseen maahan ja osaa vain kirja englantia sillä yllätys ei pärjääkkään siellä.vaan on opittava paikkakunnan englanti

Lue lisää

Ei englantia niinkään kirjoista opita kuin tv:stä, netistä, elokuvista, sarjakuvista ja puhumalla englantia.

Monellakohan ulkomaiden paikkakunnalla olet käynyt? Oman paikkakunnan englantia on lähinnä siellä, missä englanti on väestön äidinkieli. Ja siellä jokainen osaa myös yleisenglantia, kuka paremmin kuka huonommin.

Oltiinpa jokin aika sitten Englannissa lomailemassa, ja rautatieasemalla oli sekava tilanne kun junissa ei ollut kylttejä minne ne olivat lähdössä. Oli kaksi englantilaista retkeilijän asussa juttelemassa vilkkaasti keskenään, alueen murretta leveästi puhuen. Huomasivat sitten, että meillä näytti olevan ongelma, ja tulivat kysymään, tarvitsemmeko apua. Arvaapa kaksi kertaa, vaihtuiko kieleksi huoliteltu brittienglanti, joka olisi kelvannut malliesimerkiksi Received Pronunciationista.

fdgrewre kirjoitti:

Olipa aivan totaalisen älytön vertaus, joka todisti tuon aiemman kirjoittajan näkemyksen näiden "kielensurijoiden" mielenvikaisuudesta täysin oikeaksi.

Normaaliälyinen henkilö oppii uuden kielen tarvittaessa helposti.

Lue lisää

Kunhan nyt ensin edes oppisi sen oman kielensä... sitten voisi ruveta haapuilemaan jonkin toisen kielen sanoja.

Äidin kielinen kirjoitti:

Äidit, jotka rakastavat lapsiaan, rupeavat puhumaan heille englantia. Huonokin englanti antaa paljon paremmat eväät kuin umpikujaan joutuneen suomen kielen mestarillinenkaan osaaminen.

Niin ne kielenvaihdot vain tapahtuvat. Mietipä miksi Irlannissa puhutaan englantia.

Lue lisää

Pikku ongelma on, että äärimmäisen harva äiti meillä osaa sellaista englantia, jota pikkulapselle puhutaan, saatikka sellaista englantia, jolla keskustellaan sitten myöhemmin sivistyneesti. Huonosti käy lapsen kielitaidon. Suomessa toimitaan parhaiten suomeksi.

Äidin kielinen kirjoitti:

Äidit, jotka rakastavat lapsiaan, rupeavat puhumaan heille englantia. Huonokin englanti antaa paljon paremmat eväät kuin umpikujaan joutuneen suomen kielen mestarillinenkaan osaaminen.

Niin ne kielenvaihdot vain tapahtuvat. Mietipä miksi Irlannissa puhutaan englantia.

Lue lisää

Irlanti oli satoja vuosia osa Englantia. Tilanomistajat puhuivat torppareilleen englantia, emännät piioilleen, samoin esimiehet irlantilaisille sotilaille ja merimiehille, jotka palvelivat vuosia Englannin armeijassa. Koko yhteiskunnan rakenne oli englanninkelinen.

Mandariini kirjoitti:

Kokeilepa solkata mandariiniasi maailman eri kolkissa. Tai mene Afrikkaan tai Brasilian viidakoihin puhumaan ranskojasi ja espanjoitasi. Kehittyneen maailman kieli on englanti. Tätä voit itkeä miten vain haluat mutta niin on.

Suomen kieli katoaa 50–100 vuodessa. Jos jonkun identiteetti on siitä kiinni, niin ketä kiinnostaa?

Lue lisää

Joissakin museoissa on sitten vain joku Kalevala muistuttamassa, että olihan Suomessa oma kansalliseeposkin.

6+9 kirjoitti:

"Monella alalla on jo käytännössä luovuttu omien termien kehittämisestä, koska kaikki oppivat asiat ja termit kuitenkin ensin englanniksi. Kielenvaihto tulee olemaan aika helppo."

Mitään kielen vaihtoa ei ole näköpiirissä. Lainasanojen tulo kieleen ei tarkoita, että käytetty kieli vaihtuu. Englannin sanoista noin 60 prosenttia on joko suoraan tai ranskan välityksellä peräisin latinasta. Kukaan ei kuitenkaan väitä englantilaisten puhuvan latinaa.

Ylemmät yhteiskuntaluokat puhuivat Englannissa ranskaa 300 vuoden ajan Hastingsin taistelun jälkeen. Ranskalaisia lainasanoja tulvi englantiin, mutta vain yksi rakenne on peräisin ranskasta, of-genetiivi. Englantilaiset eivät alkaneet käyttää ranskan rakenteita puheessaan.

Suomalaisetkaan eivät ala käyttää englannin rakenteita suomen kielessä, vaikka lainasanoja tulvisi englannista suomeen. En ole kuullut tai nähnyt kenenkään sanovan: Miksi tehdä sinä sanoa niin? (= Why do you say so?)

Filippiinit oli USA:n hallinnassa noin 50 vuotta, ja vaikka valtava määrä filippiiniläisiä kuoli sodassa USA:ta vastaan, nykyfilippiiniläiset väittävät ylpeinä olevansa maailman toiseksi suurin englanninkielinen valtio. Olen käynyt filippiineillä ja nähnyt englanninkieliset kyltit julkisilla paikoilla ja teiden varsilla. Olen myös huomannut, että nuori asiakaspalvelija manilalaisessa ravintolassa ei tunne englannin sanaa "big".

Lainasanoilla ja kielen vaihtumisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Suuri osa suomen kielenkin sanoista on lainaa - emme vain välttämättä tiedä, mistä kielestä ne kaikki on lainattu.

Lue lisää

A big, strong bear. Maailmalla tunnetaan suomalaiset, jotka jo aamupäivällä haluavat vahvaa kaljaa.

Mandariini kirjoitti:

Kokeilepa solkata mandariiniasi maailman eri kolkissa. Tai mene Afrikkaan tai Brasilian viidakoihin puhumaan ranskojasi ja espanjoitasi. Kehittyneen maailman kieli on englanti. Tätä voit itkeä miten vain haluat mutta niin on.

Suomen kieli katoaa 50–100 vuodessa. Jos jonkun identiteetti on siitä kiinni, niin ketä kiinnostaa?

Lue lisää

jos joku oikeasti uskoo suomen kielen katoavan ja vielä noin nopeasti. Jollekin lapselle tuo tietysti tuntuu pitkältä ajalta, mutta aikuiset osaa suhteuttaa paremmin.
Tuskinpa suomen kieli katoaa mihinkään niin kauan kuin suomalaisia on.

Kätevämpäähän se olisi kun maailmassa olisi vain yksi kieli, mutta englantia kannattaisi sitä ennen nykyaikaistaa ja muttaa ainakin kirjoitus ja ääntäminen samanlaisiksi.

Vapaamuuraritar kirjoitti:

A big, strong bear. Maailmalla tunnetaan suomalaiset, jotka jo aamupäivällä haluavat vahvaa kaljaa.

Jos tuo alku oli pyyntö ravintolassa, niin vastaus saattaisi olla "I'll call the bear hunter. Perhaps he can deliver the bear next week. Will that be enough?"

Tosin en ymmärrä, miten tuo jälkimmäinen lause kuului asiaan.

Coach tarkoittaa valmentajaa, couch taasen sohvaa...

in inglis pliis kirjoitti:

Coach tarkoittaa valmentajaa, couch taasen sohvaa...

mikä se olikaan,gool ja heat entä horses,tai dok,ja hod dok.oliko se sämpylä,vai leipä.epäilen että mäyräkoira kuumana,moosen jäljillä

tuo handy käännetty kännykästä?

Das Handy ei muuten ole lainasana, vaikka siltä kuulostaakin.

Germ. FM kirjoitti:

Das Handy ei muuten ole lainasana, vaikka siltä kuulostaakin.

Das Handy ei ole englannista, vaan Neudeutschia. Kuten vaikkapa der Showmaster, jolla tarkoitetaan TV-ohjelman juontajaa yms.

Ennen kuin rehvastelee saksanosaamisellaan, kannattaisi tutustua saksan kielen kirjoituksen alkeiden perusteisiin. Saksassa kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

"Lyriikka", "verbi" ja "TV" ovat suhteellisen uutta lainakamaa nekin. Oletan että nämä väännökset eivät kuulosta mielestäsi karmeilta. Mikä olisi tälle perustelu?
Olisihan meillä omasta takaa "runous", "teonsana" ja "näkösätiö".

Umaluma kirjoitti:

"Lyriikka", "verbi" ja "TV" ovat suhteellisen uutta lainakamaa nekin. Oletan että nämä väännökset eivät kuulosta mielestäsi karmeilta. Mikä olisi tälle perustelu?
Olisihan meillä omasta takaa "runous", "teonsana" ja "näkösätiö".

Lue lisää

Eivät kuulostakaan, koska ne ovat aikaa sitten jo vakiintuneet suomen kieleen, ja kaikki nämä jossain tietyssä merkityksessä. Lyriikat-sanassa ärsyttää juuri tarpeeton merkityksen muutos, tai tarkemmin sanottuna merkityksen laajennus, koska eihän vanhempi merkitys ole millään lailla hävinnyt.
"Runous" ja "teonsana" ovat ihan hyviä ilmaisuja edelleen, sen sijaan television sijasta ehdotettiin aikanaan "näköradiota".

Umaluma kirjoitti:

"Lyriikka", "verbi" ja "TV" ovat suhteellisen uutta lainakamaa nekin. Oletan että nämä väännökset eivät kuulosta mielestäsi karmeilta. Mikä olisi tälle perustelu?
Olisihan meillä omasta takaa "runous", "teonsana" ja "näkösätiö".

Lue lisää

Mitä sitten, kun verbi ei olekaan teon sana? Esimerkiksi "olla" ja "tykätä" ovat verbejä, mutta ei kirjaimellisesti teonsanoja.

Vaikkapa siksi, että mitä enemmän kielessä on lainasanoja, sen helpompi sen käyttäjien on ymmärtää muita kieliä.

Suomea puhuu vajaa promille maailman ihmisistä. Sitä voi siis hyvin perustein pitää turhana kielenä. (Vahvemmin perustein kuin esim. ruotsia.)

käyttöä suomenkielessä ollut ennenkin tunteista puhuttaessa, tulinen, polttava...liekeissä on vaan jatkoa ja Cheek tehnyt tunnetuksi. Lyhyempi ilmaisu kuin vaikkapa "HIFK:n kannattajilla tunteet kuumina/kävivät kuumina". Mitä itse käyttäisit?

En silti itsekään oikein pidä liekkien käytöstä tuollaisessa tarkoituksessa. Tulenpalava rakkauskin kuulostaa typerälle.

"MASSIIVISIA KIVIPAASEJA"

Tästä tuleekin mieleeni tennisselostaja Jari Hedman: "Hän vaihtelee lyöntejensä voimakkuutta."

Ja vähän eri aiheesta: "Ottelu lähestyy sen loppuaan."

Tarkkaileja kirjoitti:

"MASSIIVISIA KIVIPAASEJA"

Tästä tuleekin mieleeni tennisselostaja Jari Hedman: "Hän vaihtelee lyöntejensä voimakkuutta."

Ja vähän eri aiheesta: "Ottelu lähestyy sen loppuaan."

Lue lisää

Kyllä se on ihan oikea muoto tuo "paaseja". Turha irvailla ja leikkiä siviisaita jos ei mitään ymmärrä.. heh:) Elekkee... elekkee...elekkee...:)

MurreKoira kirjoitti:

Kyllä se on ihan oikea muoto tuo "paaseja". Turha irvailla ja leikkiä siviisaita jos ei mitään ymmärrä.. heh:) Elekkee... elekkee...elekkee...:)

Miten niin oikea? Tähän asti taivutus on ollut "kivipaasia". Ethän esimerkiksi sano "hiirejä" vaan "hiiriä".

kielentaju hoi! kirjoitti:

Miten niin oikea? Tähän asti taivutus on ollut "kivipaasia". Ethän esimerkiksi sano "hiirejä" vaan "hiiriä".

Nyt en ymmärrä. Jos sanotaan "kivipaasia" niin eikö silloin puhuta yhdestä paasista, mutta kun sanotaan " massiiviSIA kivipaasEJA" niin puhutaan monesta eri paasista? Outoa olisi jos kirjoittaisi "massiivisia kivipaasia".

Suomen kielessä on paljon vaikutteita ruotsistakin, ja länsi- ja itäsuomessa monilla sanoilla on ihan eri merkitys, tai jollain tavaralla/asialla ihan oma nimi. Murre on rikkaus.

itäsuomessatuulee kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Jos sanotaan "kivipaasia" niin eikö silloin puhuta yhdestä paasista, mutta kun sanotaan " massiiviSIA kivipaasEJA" niin puhutaan monesta eri paasista? Outoa olisi jos kirjoittaisi "massiivisia kivipaasia".

Suomen kielessä on paljon vaikutteita ruotsistakin, ja länsi- ja itäsuomessa monilla sanoilla on ihan eri merkitys, tai jollain tavaralla/asialla ihan oma nimi. Murre on rikkaus.

Lue lisää

Kielikorvani puhuu minulle:

>>Nyt en ymmärrä. Jos sanotaan "kivipaasia" niin eikö silloin puhuta yhdestä paasista, mutta kun sanotaan " massiiviSIA kivipaasEJA" niin puhutaan monesta eri paasista? Outoa olisi jos kirjoittaisi "massiivisia kivipaasia". >>

Kun puhutaan yhdestä KIVIPAADESTA, käytetään muotoa "KIVIPAATTA".

Kun puhutaan monesta PAADESTA, käytetään muotoa "MASSIIVISIA KIVIPAASIA".

itäsuomessatuulee kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Jos sanotaan "kivipaasia" niin eikö silloin puhuta yhdestä paasista, mutta kun sanotaan " massiiviSIA kivipaasEJA" niin puhutaan monesta eri paasista? Outoa olisi jos kirjoittaisi "massiivisia kivipaasia".

Suomen kielessä on paljon vaikutteita ruotsistakin, ja länsi- ja itäsuomessa monilla sanoilla on ihan eri merkitys, tai jollain tavaralla/asialla ihan oma nimi. Murre on rikkaus.

Lue lisää

oikea taivutus mielestäni, mutta miksi kivi paaden edessä kun paasi itsessään tarkoittaa isoa laakeaa kiveä. Vähän sama kuin sanoisi kivikallio.

Kielikorvasärky kirjoitti:

Kielikorvani puhuu minulle:

>>Nyt en ymmärrä. Jos sanotaan "kivipaasia" niin eikö silloin puhuta yhdestä paasista, mutta kun sanotaan " massiiviSIA kivipaasEJA" niin puhutaan monesta eri paasista? Outoa olisi jos kirjoittaisi "massiivisia kivipaasia". >>

Kun puhutaan yhdestä KIVIPAADESTA, käytetään muotoa "KIVIPAATTA".

Kun puhutaan monesta PAADESTA, käytetään muotoa "MASSIIVISIA KIVIPAASIA".

Lue lisää

Kielikorvani sanoo, että taivutuksesi on epäjohdonmukainen. Vrt:

vaasi - vaasia - vaaseja
laari - laaria - laareja
kaali - kaalia - kaaleja
faasi - faasia - faaseja
jne.

Ei ole mielekästä taivuttaa sanaa paasi eri tavalla kuin muita samanrakenteisia. Vaikka miten olisi joskus ennen niin tehty.

9+4 kirjoitti:

Kielikorvani sanoo, että taivutuksesi on epäjohdonmukainen. Vrt:

vaasi - vaasia - vaaseja
laari - laaria - laareja
kaali - kaalia - kaaleja
faasi - faasia - faaseja
jne.

Ei ole mielekästä taivuttaa sanaa paasi eri tavalla kuin muita samanrakenteisia. Vaikka miten olisi joskus ennen niin tehty.

Lue lisää

Ja taivutetaan edelleen, vaikka miten sinä et siitä pidäkään tai hallitse oikeita muotoja.

Pissa-Liisako oot? kirjoitti:

Ja taivutetaan edelleen, vaikka miten sinä et siitä pidäkään tai hallitse oikeita muotoja.

Ja paskat. Voit tunkea älyttömän virheellisen taivutuksesti persreikääsi, sinä kusenpolttama apinan raiskaaman huoran penikka.

Mitä tarkoittaa kunnolla oppiminen?

Suomea ei osaa kukaan "kunnolla", ei edes E. N. Setälä, jos sillä kunnollisuudella tarkoitetaan nollatoleranssia oikeinkirjoitus- ja taivutuslipsahduksissa. Kyllä kai kielen syvällinen osaaminen sentään jotain muuta?

Uskotteko tosissanne että kirjallisuutemme mestariteokset on saatu julki ilman oikolukijan korjauksia?

Vastaus on se, että englannin oppiminen ei yhtään häiriinny siitä, että joku osaa suomea eri tavalla kuin mitä sinä pidät oikeana.

Omaa kieltä ei ole opiskeltu, se on opittu. Syömistä, kävelemistä, pyöräilemistä ja laskentoa joutuu opiskelemaan, mutta äidinkieli vain opitaan. Koulussa sitä sitten yritetään kahlita ja ohjailla, joskus harvoin myös kehittää.

Vieraita kieliä joudutaan opiskelemaan. Siinä onkin syy, miksi suomen kielestä pitäisi luopua. Nykymaailmassa on olennaista osata HYVIN jotakin globaalia kieltä. (Ainoa oikeasti globaali kieli on nykyisin englanti.)

Hiton iso kusimuki ,kana kusi takanasi .

Juuret pois lle vastaus

USAssa on enemmän ihmisiä vankiloissa kun Suomessa asukkaita !

Mitähän kieltä ne puhuivat oikeudessa kun kiven sisään joutuivat ?

Tarkoittaako englanti rahaa ? vain miten määrittelet kantasi ?

Rahalla pärjää vaikkei osaisi mitään kieltä, mutta hyvin puhumalla pärjää ilman rahaa.

Natives Only kirjoitti:

Juuret pois lle vastaus

USAssa on enemmän ihmisiä vankiloissa kun Suomessa asukkaita !

Mitähän kieltä ne puhuivat oikeudessa kun kiven sisään joutuivat ?

Tarkoittaako englanti rahaa ? vain miten määrittelet kantasi ?

Lue lisää

"USAssa on enemmän ihmisiä vankiloissa kun Suomessa asukkaita !"
Väärin. USA:ssa on noin 2 019 000 ihmistä vankilassa eli 0,643% väestöstä.

"Mitähän kieltä ne puhuivat oikeudessa kun kiven sisään joutuivat ?"
Mitä väliä kun Yhdysvalloissa ei ole virallista kieltä.

Sitten minua ärsyttää suunnattomasti ihmiset, jotka kirjoittavat välilyönnin sanan ja kysymysmerkin/huutomerkin välille.

Et vaan ymmärrä suomenkieltä. sanonta "kokouksen puitteissa" tarkoittaa kokouksen sisällössä pysymistä tai sen sisällön hyväksymistä tai yleensäkin kokouksen hyväksymistä ja sen asialistan ja kokouksen syiden hyväksymistä ja rajaamista. Voi sitä sanoa "ettei pysytä kokouksen puitteissakaan". Mitä vaikeaa siinä on??

PuhuPukille:) kirjoitti:

Et vaan ymmärrä suomenkieltä. sanonta "kokouksen puitteissa" tarkoittaa kokouksen sisällössä pysymistä tai sen sisällön hyväksymistä tai yleensäkin kokouksen hyväksymistä ja sen asialistan ja kokouksen syiden hyväksymistä ja rajaamista. Voi sitä sanoa "ettei pysytä kokouksen puitteissakaan". Mitä vaikeaa siinä on??

Lue lisää

"Kokouksen puitteissa" tarkoittamassasi merkityksessä on ihan hyvä. Toisinaan sillä korvataan "kokouksessa". Se on väärin, koska merkitys on eri.

Monille ihmisille merkitykset ovat epäselviä tai vääriä, siksihän noita esiintyy.

PuhuPukille:) kirjoitti:

Et vaan ymmärrä suomenkieltä. sanonta "kokouksen puitteissa" tarkoittaa kokouksen sisällössä pysymistä tai sen sisällön hyväksymistä tai yleensäkin kokouksen hyväksymistä ja sen asialistan ja kokouksen syiden hyväksymistä ja rajaamista. Voi sitä sanoa "ettei pysytä kokouksen puitteissakaan". Mitä vaikeaa siinä on??

Lue lisää

Kokouksen puitteissa tarkoittaisi kai paremminkin kokoustilaa. Asialistan puitteissa tarkoittaisi kokouksen sisältöä.

Kielikorvasärky kirjoitti:

"Kokouksen puitteissa" tarkoittamassasi merkityksessä on ihan hyvä. Toisinaan sillä korvataan "kokouksessa". Se on väärin, koska merkitys on eri.

Monille ihmisille merkitykset ovat epäselviä tai vääriä, siksihän noita esiintyy.

Lue lisää

Oikeessa suomessa ”kokouksen puitteissa” on kömpelön tyylin tapa sanoa ”kokouksessa”. Jos joku yrittää käyttää sitä muussa merkityksessä jonkin itse teoretisoimansa semantikan mukaisesti, tekee itsensä vielä naurunalaisemmaksi kuin ne, jotka kokouksen puitteissa suorittavat ehdotusten esittämistä.

Tuo puolikielisyys on joutavaa höpötystä. Vähä-älyisestä roskaväestä voi tulla puolikielistä, mutta sitä he olisivat joka tapauksessa. Ja suomalaisessa koulujärjestelmässä jokaisella on mahdollisuudet oppia riittävä englannin taito, joten voitaisiin aivan hyvin lähteä siitä, että englantia osaamattomalta pohjasakalta otetaan äänioikeus pois. Ei idioottien pidä antaa äänestää.

11+2 kirjoitti:

Tuo puolikielisyys on joutavaa höpötystä. Vähä-älyisestä roskaväestä voi tulla puolikielistä, mutta sitä he olisivat joka tapauksessa. Ja suomalaisessa koulujärjestelmässä jokaisella on mahdollisuudet oppia riittävä englannin taito, joten voitaisiin aivan hyvin lähteä siitä, että englantia osaamattomalta pohjasakalta otetaan äänioikeus pois. Ei idioottien pidä antaa äänestää.

Lue lisää

Olipas erinomaisen havainnollisesti useiden englantia fanittavien sosiaalidarwinistista asennetta kuvaava viesti!

Kas kun et ehdota, että roskaväeltä otettaisiin pois myös muita ihmisoikeuksia.

Mistäs muuten itse tiedät, ettet kuulu juurikin tuohon vähä-älyiseen roskaväkeen? Suurin osa ihmisistähän kuvittelee olevansa myös keskivertoa parempia kuskeja...

Sitä paitsi huono kielipää ei tarkoita heikkoa älykkyyttä. Lahjakkuutta kun on niin monenlaista - kielissä taitamaton voi olla matemaattinen nero, syvällinen yhteiskunnallinen ajattelija tai filosofi, karismaattinen johtaja tai ihan mitä hyvänsä.

Samoin hesalaiset matkii ruotsalaisia, luulisi ruotsalaisiakin huvittavan. Nauraahan ne englanninkieliset suomalaisten tapaan lisätä i-kirjain englanninkielisten sanojen perään. Esimerkiksi grill-i.

Sinulta on jäänyt huomaamatta, että kielessä käytetään aina – ellei kyse oli jostain Uuden-Guinean viidakon täysin eristyksissä elävän kansan kielestä – sanoja ja fraaseja, jotka on otettu toisesta, arvostetummasta kielestä. Suomessa on saatettu viljellä latinasta, saksasta, ranskasta ja ruotsista otettuja aineksia, muinaiset roomalaiset heittivät sekaan kreikkaa, muinaiset babylonialaiset sumeria ja niin edelleen.

Asian luonteeseen kuuluu, että arvostettuja kieliä huonommin osaavat tekevät silloin virheitä. Se osoittaa, että on kova halu puhua ja kirjoittaa hienosti, vaikka ei osattaisikaan.

Englanninkielisten fraasien ja sanontojen yleistyvä käyttö todistaa englannin arvostusta selvemmin kuin mikään muu. Se myös osoittaa kielenvaihdon olevan käynnissä, sillä ilmiö on yleinen kansan keskuudessa. Vanhempien arvokielten käyttely rajoittui ipso facto osaan lukeneistoa, jota tosin vähemmän oppineet yrittivät matkia. Englantia osataan sen verran, että sillä ehostaa puhettaan jo enemmistö.

Mainostajat eivät muuten käytä englantia ihan huvikseen. Sitä käytetään siksi, että se myy. Toki osittain jo myös siksi, että niin on helpompi sovittaa kansainvälisiä mainoskampanjoita Suomeen – tai käyttää niitä sellaisinaan.

Kansalliskielet kuuluivat maailmaan, jossa kansallisvaltiot suojelivat talouttaan tullimuureilla ja kielirajoilla, tukivat kansalliskiihkoa ja nostivat asevelvollisuusarmeijoita toisiaan vastaan ja taistelivat keskenään alueista. Modernissa maailmassa, jossa kehitys on vienyt vahvasti kohti maanosan kokoisia markkina-alueita ja poliittisia yksiköitä, ne ovat samalla tavoin menneisyyden jäänne ja kehityksen jarru kuin murteet ovat kansallisvaltioissa.

Lähitulevaisuuden Euroopassa suomen kieli on vain kuriositeetti ja harrastus ja vielä jonkin aikaa paikallisen arkipuheen muoto, kuten alueellisten murteiden jäänteet ovat nykyisin. (Aidot murteethan kuolivat 1800-luvulla tai viimeistään 1900-luvun alkupuolella.) Hiukan suomea jää tietysti elävään käyttöön substraatteina – sanastossa, fraseologiassa, ääntämyksessä ja hiukan ehkä kielen rakenteissakin – niissä englannin muodoissa, joita puhutaan nykyisen Suomen alueella. Globalisoituminen kuitenkin tasoittaa sellaisia poikkeamia.

Jo nyt puhutan "somalisuomenkieltä". Joten "turha on kamppailla tutkainta vastaan".

MukautukaaElämään14 kirjoitti:

Jo nyt puhutan "somalisuomenkieltä". Joten "turha on kamppailla tutkainta vastaan".

tulevaisuudessa ankarat seuraamukset, jos ei puhu oikein ja kunnioittavasti somali-isäntien kieltä.

MukautukaaElämään14 kirjoitti:

Jo nyt puhutan "somalisuomenkieltä". Joten "turha on kamppailla tutkainta vastaan".

Arabia tulee olemaan tärkeä kieli Euroopassa. Jo nyt arabiankieliset omistavat paljon yrityksiä Euroopassa. Arabiaako tarkoitit, kun puhuit somalikielestä.

Persialainen tori kirjoitti:

Arabia tulee olemaan tärkeä kieli Euroopassa. Jo nyt arabiankieliset omistavat paljon yrityksiä Euroopassa. Arabiaako tarkoitit, kun puhuit somalikielestä.

Niitä harakanvarpaita ei kukaan sivistynyt suostu käyttämään. Käyttääkö kaikki arabit somalin kieltä, en tiennytkään.

"Juurikin" - Turhempaa pöhösanaa ei ole kieleen pitkään aikaan yritettykään tunkea. Sehän ei lisää ainuttakaan lisämerkitystä sanaan "juuri".
Se on kyllä hyvä esimerkki käyttäjän kielitajun katoamisesta.

Juurikin, juuri kirjoitti:

"Juurikin" - Turhempaa pöhösanaa ei ole kieleen pitkään aikaan yritettykään tunkea. Sehän ei lisää ainuttakaan lisämerkitystä sanaan "juuri".
Se on kyllä hyvä esimerkki käyttäjän kielitajun katoamisesta.

Lue lisää

Aloittajalta on tainnut jäädä kielioppin opinnot kesken. Jos tarkoitetaan maata nimelta Suomi, niin se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella S...aatana.
Siinä teille pilkunnussijat.

Niin juuri kirjoitti:

Aloittajalta on tainnut jäädä kielioppin opinnot kesken. Jos tarkoitetaan maata nimelta Suomi, niin se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella S...aatana.
Siinä teille pilkunnussijat.

Lue lisää

Luulen, että aloittaja osaa ja muistaa hyvinkin kirjoittaa Suomi-nimen isolla alkukirjaimella tarkoittaessaan maatamme.

Luulenpa myös, että hän on kirjoittanut sanan suomi tietoisesti pienellä alkukirjaimella tarkoittaen kieltä nimeltä suomi.

”Lukeminen kannattaa aina” on kirjakauppojen mainoslause.

Painetut kirjat ovat muuten hyvää vauhtia häviämässä. Kehittyneimmässä maassa julkaistaan jo suurin osa kirjoista digitaalisesti.

Ei mene kauaa siihen, että nuorempi polvi jo ihmettelee ”eikö tässä kirjassa ole yhtään animaatiota??”

Ei kirjakauppias kirjoitti:

”Lukeminen kannattaa aina” on kirjakauppojen mainoslause.

Painetut kirjat ovat muuten hyvää vauhtia häviämässä. Kehittyneimmässä maassa julkaistaan jo suurin osa kirjoista digitaalisesti.

Ei mene kauaa siihen, että nuorempi polvi jo ihmettelee ”eikö tässä kirjassa ole yhtään animaatiota??”

Lue lisää

Suomessa lähes kaikki ulkomaiset elokuvat ovat animoituja kirjoja.

Johtuu luultavasti siitä, että kääntäjäparoille ei anneta tarpeeksi aikaa tehdä tekstityksiä hyvin, siksi kieli teksteissä on vähän mitä on. Eikä pätevyyttäkään vaadita aina, kunhan saa nopeaa tehtyä jotain tekstinpuolta sinne ruudun alalaitaan. Ammattikääntäjälle tärkein työkieli on äidinkieli, ja ammattikääntäjät hallitsevat sen hyvin. Kääntäjille pitäisi vain maksaa sen verran, että he voisivat käyttää käännöstyöhön riittävästi aikaa ja tehdä huolellista jälkeä. Se olisi yleisönkin kielitaidon ylläpidon kannalta järkevää. Mutta kuka haluaa maksaa laadusta? Eivät ainakaan isot firmat, kuten BTI... Maikkari ulkoisti kääntäjänsä tälle firmalle, ja suuri osa kääntäjistä irtisanoutui, koska ei halunnut tehdä vaativaa työtään murto-osalla entisestä palkasta. Vaatikaa av-kääntäjille kunnon työehtoja! Johan paranisi tekstitysten suomi.

kääntäjäopiskelija kirjoitti:

Johtuu luultavasti siitä, että kääntäjäparoille ei anneta tarpeeksi aikaa tehdä tekstityksiä hyvin, siksi kieli teksteissä on vähän mitä on. Eikä pätevyyttäkään vaadita aina, kunhan saa nopeaa tehtyä jotain tekstinpuolta sinne ruudun alalaitaan. Ammattikääntäjälle tärkein työkieli on äidinkieli, ja ammattikääntäjät hallitsevat sen hyvin. Kääntäjille pitäisi vain maksaa sen verran, että he voisivat käyttää käännöstyöhön riittävästi aikaa ja tehdä huolellista jälkeä. Se olisi yleisönkin kielitaidon ylläpidon kannalta järkevää. Mutta kuka haluaa maksaa laadusta? Eivät ainakaan isot firmat, kuten BTI... Maikkari ulkoisti kääntäjänsä tälle firmalle, ja suuri osa kääntäjistä irtisanoutui, koska ei halunnut tehdä vaativaa työtään murto-osalla entisestä palkasta. Vaatikaa av-kääntäjille kunnon työehtoja! Johan paranisi tekstitysten suomi.

Lue lisää

Jep, kiireessä ja pilkkapalkalla ei kukaan tee kunnolla työtä. BTI ei välitä laadusta
tai kääntäjiensä hyvinvoinnista pätkääkään ja se näkyy käännösten laadussa. Olisi jo aika saada av-kääntäjien alallekin kunnollinen, kaikkia sitova työehtosopimus.

Opettele käyttämään pilkkua. Se kuuluu kirjakieleen!

murteet ne ovat aidointa suomea, ja nykysuomenkin yleiskieli perustuu eri murteille. On vain valittu, mitkä murteelliset muodot valitaan yleiskielen standardiksi. Ei se yleiskieli mikään jumalan asettama normi ole, vaan ihmiset sen ovat päättäneet murteiden pohjalta. Että älä keuhkoa murteista. Ne eivät pilaa suomen kieltä, vaan ovat suomen kieltä.

On outoa, miten vaikeaa on lukea murretta, vaikka kuultuna sen ymmärtää helposti.

asd6 kirjoitti:

On outoa, miten vaikeaa on lukea murretta, vaikka kuultuna sen ymmärtää helposti.

Onko äidinkielen tunneilla sitten lupa kirjoittaa jo murretta? Murteella kirjoitettuja kirjoja kyllä löytyy. Esimerkkinä Väinö Linnan teokset.

ddddd kirjoitti:

Onko äidinkielen tunneilla sitten lupa kirjoittaa jo murretta? Murteella kirjoitettuja kirjoja kyllä löytyy. Esimerkkinä Väinö Linnan teokset.

Täytyyhän somalisuomi hyväksyä ja hesan hurrislangi pelastaa.

Kuka/ketkä eikä "ketä", joka on kuka-sanan partitiivi.

No voi voi, kyse on tässä treadissa suomenkielestä eikä ruotsinkielstä.
Tosin taidat olla ns. TROLLI

Paljonko se Aikhio sai Rkp:tä rahaa? Rkp saame.
Eräs kaikkein tökeröimmistä hajota ja hallitse yrityksistä.
Luuletteko saavanne savolaiset ja hämäläiset ym. Suomen yleiskieltä vastaan?
Että suomi taantuisi aikaan ennen Mikael Agricolaa, murteiden suomeksi.
Olisi yleinen hajaannus ja pelastajaksi tulisi, uudeksi lincua frankaksi RUOTSI, kuin Rurik aikoinaan venäjälle.
Ei onnistu. Suomenkielen takana ovat kansan syvät ja sivistyneet rivit.

valakorpi kirjoitti:

Paljonko se Aikhio sai Rkp:tä rahaa? Rkp saame.
Eräs kaikkein tökeröimmistä hajota ja hallitse yrityksistä.
Luuletteko saavanne savolaiset ja hämäläiset ym. Suomen yleiskieltä vastaan?
Että suomi taantuisi aikaan ennen Mikael Agricolaa, murteiden suomeksi.
Olisi yleinen hajaannus ja pelastajaksi tulisi, uudeksi lincua frankaksi RUOTSI, kuin Rurik aikoinaan venäjälle.
Ei onnistu. Suomenkielen takana ovat kansan syvät ja sivistyneet rivit.

Lue lisää

Tuo sinun marinasi on tasan yhtä älytöntä kuin fennomaanien kitinät yleensäkin. RKP:n ja saamelaisten yhteistyö on perin luonnollista, kummallakin on kyseessä vähemmistökieli. Sinun salaliittoteoriasi kaatuu jo siihen, että saame ei ole suomen murre eivätkä saamelaiset suomalainen "heimo" kuten savolaiset tai hämäläiset, vaan etnisessä mielessä täysin oma ryhmänsä.

Ja ne "kansan syvät rivit" eivät taatusti ole sivistyneitä vaan silkkaa roskasakkia.

se joka laittaa mulle miinuksen (ylempi viesti) , niin sillä on näköjään itsellään lapsi , jolla ei ole laajaa sanavarastoa. oma vika.

>ja tiesin että keittiön pesuallas on alumiinia

Minä taas en ole tiennyt moisia olevankaan! Minun tietämissäni ja tuntemissani keittiöissä pesualtaat ovat olleet ruostumatonta terästä eli tuttavallisemmin rosteria. Alumiini-alkuaineen sijasta keittiökalusteiden ja -välineiden rosteriseos sisältää tyypillisesti lähinnä rautaa, kromia ja nikkeliä.

Alumiini olisi ko. tarkoitukseen (muun muassa) liian pehmeää.

Lapsuudenkodissani keittiön tiskipöydässä ei ollut pesuallasta lainkaan, olipahan vain valurautainen, emaloitu kaatoallas. Astiat pestiin erillisissä pesuvadeissa. Ylellisyyttä oli jo se, että ”vedet tulivat ja menivät”. Mutta siitä on aikaa jo erinäisiä vuosikymmeniä!

Ei kuulu palstan eikä viestiketjun aiheisiin sinänsä, mutta väärinkäsitys kannattanee silti oikaista.

kateellinenko? kirjoitti:

se joka laittaa mulle miinuksen (ylempi viesti) , niin sillä on näköjään itsellään lapsi , jolla ei ole laajaa sanavarastoa. oma vika.

Ainakaan minä en ole laittanut sinulle miinuksia jos en plussiakaan.

Tuosta teitittelystä sanoisin, että olen nykyisin jo lähinnä huvittunut nuorten ihmisten yrittäessä teititellä minua. Hyvin usein yritys jää puolinaiseksi – repliikit ovat teitittelyä ja sinuttelua sekaisin!

Reilu sinuttelu sopii minulle mainiosti. Olen seitsemättä kymmentäni käyvä, jo räjähtäneen näköinen äijänkäppyrä.

Muistuupa muuten mieleeni eräs koominen episodi useamman vuosikymmenen takaa. Minulla taisi olla ikää 19 tai 20 vuotta. Helsingin Hakaniemen torilla tuli vastaan vain muutamaa vuotta minua nuorempi tyttölapsi pyytäen ”Olisiko SEDÄLLÄ antaa yhtä tupakkaa?”

Ei teitittelyä, inhoan sitä todella paljon.

Alumiininen pesuallas? Eikös ne ole yleensä terästä?

Rostfritt kirjoitti:

Ainakaan minä en ole laittanut sinulle miinuksia jos en plussiakaan.

Tuosta teitittelystä sanoisin, että olen nykyisin jo lähinnä huvittunut nuorten ihmisten yrittäessä teititellä minua. Hyvin usein yritys jää puolinaiseksi – repliikit ovat teitittelyä ja sinuttelua sekaisin!

Reilu sinuttelu sopii minulle mainiosti. Olen seitsemättä kymmentäni käyvä, jo räjähtäneen näköinen äijänkäppyrä.

Muistuupa muuten mieleeni eräs koominen episodi useamman vuosikymmenen takaa. Minulla taisi olla ikää 19 tai 20 vuotta. Helsingin Hakaniemen torilla tuli vastaan vain muutamaa vuotta minua nuorempi tyttölapsi pyytäen ”Olisiko SEDÄLLÄ antaa yhtä tupakkaa?”

Lue lisää

Minä ainakin _yritän_ teititellä vanhempia ihmisiä.
En sitä valitettavasti itsekään täysin osaa ja mielestäni se, että teitittely jää ns. puolitiehen, johtuu yksinkertaisesti siitä, ETTEI TEITITTELYÄ OPETETA KOULUSSA. Meillä ei kertakaa peruskoulun aikana, saati sitten lukiossa, sanallakaan mainittu teitittelemisestä.
Itseäni ainakin harmittaa, sillä muita kieliä käyttäessäni minulle ei tulisi mieleenkään olla epäkunnioittava minua vanhempia/korkea-arvoisempia ihmisiä kohtaan!!

(olisikohan muuten yksi syy miksi "nykynuoret" (joihin itsekin lukeudun) ei kunnioita mitään tai ketään paskan vertaa. :)

f-yo2013 kirjoitti:

Minä ainakin _yritän_ teititellä vanhempia ihmisiä.
En sitä valitettavasti itsekään täysin osaa ja mielestäni se, että teitittely jää ns. puolitiehen, johtuu yksinkertaisesti siitä, ETTEI TEITITTELYÄ OPETETA KOULUSSA. Meillä ei kertakaa peruskoulun aikana, saati sitten lukiossa, sanallakaan mainittu teitittelemisestä.
Itseäni ainakin harmittaa, sillä muita kieliä käyttäessäni minulle ei tulisi mieleenkään olla epäkunnioittava minua vanhempia/korkea-arvoisempia ihmisiä kohtaan!!

(olisikohan muuten yksi syy miksi "nykynuoret" (joihin itsekin lukeudun) ei kunnioita mitään tai ketään paskan vertaa. :)

Lue lisää

Kyllä. Suomessahan palvotaan sitä ihmeen vapaakasvatusta. Eli kakrut saa riehuu miten lystää eikä aikuinen saa sanoa mitään. Monessa maassa saa koulussa jälki-istuntoa jos "erehtyy" sinuttelemaan opettajia. Oli suomessakin ennenvanhaan silleen että opettaja oli auktoriteetti. Nykyään kouluista löytyy kaikkea muutakin kuin opettajia. Sijaisuuksia pitävät parturi-kampaajat, lähihoitajat tai opettajan kaveri joka on yrittäjä tai opettajan lapsi ilman pätevyyttä. Miten kampaaja voi opettaa lapsille teitittelyn jos ei osaa sitä itsekään, kertotaulun osaamisesta puhumattakaan.

f-yo2013 kirjoitti:

Minä ainakin _yritän_ teititellä vanhempia ihmisiä.
En sitä valitettavasti itsekään täysin osaa ja mielestäni se, että teitittely jää ns. puolitiehen, johtuu yksinkertaisesti siitä, ETTEI TEITITTELYÄ OPETETA KOULUSSA. Meillä ei kertakaa peruskoulun aikana, saati sitten lukiossa, sanallakaan mainittu teitittelemisestä.
Itseäni ainakin harmittaa, sillä muita kieliä käyttäessäni minulle ei tulisi mieleenkään olla epäkunnioittava minua vanhempia/korkea-arvoisempia ihmisiä kohtaan!!

(olisikohan muuten yksi syy miksi "nykynuoret" (joihin itsekin lukeudun) ei kunnioita mitään tai ketään paskan vertaa. :)

Lue lisää

Tjaah. Minä olen viiskymppinen papparainen ja sinuttelen kaikkia ja odotan minua sinuteltavan. Enkä tunnusta ketään itseäni korkea-arvoisemmaksi.

5+202 kirjoitti:

Tjaah. Minä olen viiskymppinen papparainen ja sinuttelen kaikkia ja odotan minua sinuteltavan. Enkä tunnusta ketään itseäni korkea-arvoisemmaksi.

No tottakai. Ethän sinä oo mikään vanha suomalaisen mittakaavan mukaan, jos täällä kerran eletään 80-90 vuotiaiksi.

eieieieieieieieiieie kirjoitti:

Ei teitittelyä, inhoan sitä todella paljon.

Alumiininen pesuallas? Eikös ne ole yleensä terästä?

Missään muualla ei sinutella kuin Ruotsissa. Eikä sielläkään sinuteltu ennen 60-luvulla tehtyä -päätöstä sinutteluun siirtymisestä.

Aika tyhmää tapakoulutuksen ja vieraiden kielten/kulttuurien oppimisen kannalta, että ruotsalaiskäytäntö siirrettiin muitta mutkitta suomeenkin, vaikkei täällä ollut yhtä tyypillistä titteleillä puhuttelu, josta Ruotsissa haluttiin eroon.

Dyy... kirjoitti:

Missään muualla ei sinutella kuin Ruotsissa. Eikä sielläkään sinuteltu ennen 60-luvulla tehtyä -päätöstä sinutteluun siirtymisestä.

Aika tyhmää tapakoulutuksen ja vieraiden kielten/kulttuurien oppimisen kannalta, että ruotsalaiskäytäntö siirrettiin muitta mutkitta suomeenkin, vaikkei täällä ollut yhtä tyypillistä titteleillä puhuttelu, josta Ruotsissa haluttiin eroon.

Lue lisää

Mitenkäs englanti? Taitaapa olla aika moni muukin kieli ja kansa, missä ei teititellä.

Eikö? kirjoitti:

Mitenkäs englanti? Taitaapa olla aika moni muukin kieli ja kansa, missä ei teititellä.

Englanniksi nimenomaan teititellään (you) kaikkia. Sinutteluprononini (thou, thee, thy/thine) on jäänyt jo arkaaiseksi katsottuna pois käytöstä.

Tuttavallista, sinutteluun rinnastettavaa puhuttelua vastaa puhuteltavan kutsuminen etunimeltä (mikä on nykyään varsin yleistä Atlantin molemmin puolin), kun taas kunnioittavampaa, teitittelyyn rinnastettavaa puhuttelua edustaa tittelin (Mr./Mrs./Miss jne.) ja sukunimen käyttö.

Monissa kulttuureissa on moukkaista puhutella ihmisiä suomalaiseen tapaan, puhuteltavan nimeä mainitsematta. Kun menin aikoinani kielikurssille Saksaan, perhemajoitukseen, teroitti matkanjohtajamme meidän matkalaisten päähän heti menomatkalla, että saksalaisittain kuuluu toivottaa vaikkapa hyvää huomenta emännälle tyyliin ”guten Morgen, Frau Müller!” eli pelkkä ”guten Morgen” katsotaan melkeinpä epäkohteliaisuudeksi...

Lapinmies aikoinaan tasavallan presidentti Urho Kekkoselle: ”Muita mie kaikkia sinuttelen, mutta sinua minä sanon teiksi!”

Eikun minä kirjoitti:

Englanniksi nimenomaan teititellään (you) kaikkia. Sinutteluprononini (thou, thee, thy/thine) on jäänyt jo arkaaiseksi katsottuna pois käytöstä.

Tuttavallista, sinutteluun rinnastettavaa puhuttelua vastaa puhuteltavan kutsuminen etunimeltä (mikä on nykyään varsin yleistä Atlantin molemmin puolin), kun taas kunnioittavampaa, teitittelyyn rinnastettavaa puhuttelua edustaa tittelin (Mr./Mrs./Miss jne.) ja sukunimen käyttö.

Monissa kulttuureissa on moukkaista puhutella ihmisiä suomalaiseen tapaan, puhuteltavan nimeä mainitsematta. Kun menin aikoinani kielikurssille Saksaan, perhemajoitukseen, teroitti matkanjohtajamme meidän matkalaisten päähän heti menomatkalla, että saksalaisittain kuuluu toivottaa vaikkapa hyvää huomenta emännälle tyyliin ”guten Morgen, Frau Müller!” eli pelkkä ”guten Morgen” katsotaan melkeinpä epäkohteliaisuudeksi...

Lapinmies aikoinaan tasavallan presidentti Urho Kekkoselle: ”Muita mie kaikkia sinuttelen, mutta sinua minä sanon teiksi!”

Lue lisää

Korjaus edelliseen: moukkaista → moukkamaista

Yksi esimerkki englanninkielisestä sinuttelusta on Isä meidän -rukouksen versio vuodelta 1928 (thy on nykyisin korvautunut teitittelypronominilla you):

”Our Father who art in heaven,
hallowed be thy name.
Thy kingdom come.
Thy will be done
on earth as it is in heaven.
Give us this day our daily bread,
and forgive us our trespasses,
as we forgive those who trespass against us,
and lead us not into temptation,
but deliver us from evil.
For thine is the kingdom,
and the power, and the glory,
for ever and ever.
Amen.”

http://en.wikipedia.org/wiki/Lord's_Prayer

Eikun minä kirjoitti:

Englanniksi nimenomaan teititellään (you) kaikkia. Sinutteluprononini (thou, thee, thy/thine) on jäänyt jo arkaaiseksi katsottuna pois käytöstä.

Tuttavallista, sinutteluun rinnastettavaa puhuttelua vastaa puhuteltavan kutsuminen etunimeltä (mikä on nykyään varsin yleistä Atlantin molemmin puolin), kun taas kunnioittavampaa, teitittelyyn rinnastettavaa puhuttelua edustaa tittelin (Mr./Mrs./Miss jne.) ja sukunimen käyttö.

Monissa kulttuureissa on moukkaista puhutella ihmisiä suomalaiseen tapaan, puhuteltavan nimeä mainitsematta. Kun menin aikoinani kielikurssille Saksaan, perhemajoitukseen, teroitti matkanjohtajamme meidän matkalaisten päähän heti menomatkalla, että saksalaisittain kuuluu toivottaa vaikkapa hyvää huomenta emännälle tyyliin ”guten Morgen, Frau Müller!” eli pelkkä ”guten Morgen” katsotaan melkeinpä epäkohteliaisuudeksi...

Lapinmies aikoinaan tasavallan presidentti Urho Kekkoselle: ”Muita mie kaikkia sinuttelen, mutta sinua minä sanon teiksi!”

Lue lisää

mitään teitittelyä ole kun käytetään samaa muotoa. Suomessa pitäisi vaihtaa keinotekoisesti te-muotoon ja se on täysin naurettavaa. Hölmöä olisi myös hävittää sinä-muoto, kunnioitus tulee aivan muusta jos on tullakseen.

"Suomen kieli" kirjoitetaan erikseen, sulla on molempia kirjoitusasuja.

desestsdfsad kirjoitti:

"Suomen kieli" kirjoitetaan erikseen, sulla on molempia kirjoitusasuja.

Ja gemenalla alkukirjaimella, paitsi virkkeen alussa.

Minua myös ärsyttää lienee -sanan kirjavat ja kieliopillisesti väärät käyttötavat. Monet eivät näytä tajuavan, että se on verbi. Sitä käytetään yllättävän usein jonkinlaisena adverbina korvaamaan sellaisia sanoja kuin "varmaankin", "kenties", "luultavasti", "kaiketi" jne.

Särähtää omaan korvaani tosi pahasti ja kuulostaa siltä kuin henkilö ei puhuisi edes omaa äidinkieltään. Sen verran oudolta rakenteelta se kuulostaa. :(

-------------------- kirjoitti:

Minua myös ärsyttää lienee -sanan kirjavat ja kieliopillisesti väärät käyttötavat. Monet eivät näytä tajuavan, että se on verbi. Sitä käytetään yllättävän usein jonkinlaisena adverbina korvaamaan sellaisia sanoja kuin "varmaankin", "kenties", "luultavasti", "kaiketi" jne.

Särähtää omaan korvaani tosi pahasti ja kuulostaa siltä kuin henkilö ei puhuisi edes omaa äidinkieltään. Sen verran oudolta rakenteelta se kuulostaa. :(

Lue lisää

Se ei ole verbi vaan olla-verbin potentiaali, joten se tarkoittaa juuri kuvaamiasi asioita, joten en oikein ymmärtänyt, mikä sinua ärsyttää.

ymmärtänet kirjoitti:

Se ei ole verbi vaan olla-verbin potentiaali, joten se tarkoittaa juuri kuvaamiasi asioita, joten en oikein ymmärtänyt, mikä sinua ärsyttää.

Tosin lukion käyneetkin kirjoittavat jopa ylioppilasaineisiin "ollee", millä he ilmoittavat, etteivät ole oppineet suomen kieltä kahdentoista vuoden koulunkäynnin aikana, ja ansaitsevat improbaturin.

Kerrankin täällä on joku, joka kirjoittaa asiaa. Kieli tosiaan muuttuu ja tulee aina muuttumaan, se on väistämätön tosiasia. Lainasanat sopeutuvat vähitellen kieleen ja mukautuvat suomen kieleen sopiviksi, kuten esimerkiksi sipuli tai tuoli. Itse asiassa suuri osa suomen kielen sanoista on lainasanoja eikä nekään vähät sanat, jotka ovat vanhaa suomalaista perua, tarkoita useinkaan enää samaa kuin aikaisemmin. Hyvä esimerkki kielen muuttumisesta on englannin kieli. Kirjakieli eroaa puhekielestä huomattavasti siksi, että puhekieli on muuttunut aikojen saatossa, mutta sanojen kirjoitusasu on pysynyt pitkälti samanlaisena vuosisatojen ajan. Suomen kielikin sata vuotta sitten oli erilaista kuin nyt (katsokaapa esim. Raamatun vanhaa ja uutta käännöstä) ja tulee olemaan erilaista sadan vuoden päästäkin. Kirjakieli on lisäksi sekoitus itä- ja länsimurteita, joten ei ole mitenkään väärin käyttää puheessa tai epävirallisessa tekstissä oman murteen taivutusmuotoja, esim. kurki, kurjen, idässä kuren.

Meissä ihmisissä on myös se hassu piirre, että vanhemmiten alamme kiintyä yhä enemmän siihen tuttuun ja turvalliseen, jolloin muutoksia on vaikeampi hyväksyä. Kielen muutos on kuitenkin väistämätöntä ja siitä on turha vetää hernettä nenään.

Hupaisa kielikuva tuo ”sementoida”. Eivätkö ihmiset enää tiedä sementin ja betonin eroa?

Hupaisa on myös ajatus, että kielen tehtävä olisii merkitysten välittäminen. Sellaisen naiivin käsityksen säilyttäminen edellyttää, että ei tarkkaile eikä ajattele, miten kieltä todellisuudessa käytetään, vaan pysyy oppimassaan tai rakentamassaan teoriassa siitä, mikä kielen pitäisi olla. Kielen tehtävä on merkitysten välittäminen suunnilleen samassa mielessä kuin veden tehtävä on mehutiivisteen laimentaminen: voi sillä sitäkin tehdä.

Surkuhupaisaa on tieteellisten tekstien kirjoittaminen suomeksi. Miksi kirjoittaisit kielellä, jota alle promille potentiaalisista lukijoista osaa, etenkään, kun suomea osaavat potentiaaliset lukijat (joita on tyypillisesti enintään kourallinen) taatusti osaavat englantia? Suomeksi kirjoittavat tieteestä vain ne, joilla ei ole mitään toivoa saada tuotoksiaan arvostettuihin tieteellisiin julkaisuihin, ja samalla he toki varmistavat tämän tilanteen säilymisen.

(Jos taas tarkoitat tiedelehdiksi kutsuttuja viihdelehtiä, niin niillä toki voi vielä jonkin aikaa olla merkitystä ja niiden lukeminen saattaa olla hyödyllisempää kuin iltapäivälehtien lukeminen. Mutta olisi suuri erehdys luulla niitä tieteellisiksi teksteiksi.)

Haluaisitko esittää arviosi aloittajan kirjoitustaidosta, kun kerran niin huolestunutta esität "kauniin kielemme huolimattomasta käyttöstä"?

Nuo hehkuttamasi käännökset ovat suurimpia typeryyksiä suomen kielessä, niitä ei olisi ikinä pitänyr ruveta keksimään. Lähinnä rikollinen teko. En tiedä, kuka sen puuhan aloitti, mutta pitäisi kaivaa haudastaan ja paiskata luut kylän koirille.

2+4 kirjoitti:

Nuo hehkuttamasi käännökset ovat suurimpia typeryyksiä suomen kielessä, niitä ei olisi ikinä pitänyr ruveta keksimään. Lähinnä rikollinen teko. En tiedä, kuka sen puuhan aloitti, mutta pitäisi kaivaa haudastaan ja paiskata luut kylän koirille.

Lue lisää

Miksi ihmeessä. Pitäisikö olla plastiikki, kompuutteri, fleski, telefooni, cellular, bisnesman, elktriikki, suflee, pudddin, byree....

Olisiko jotenkin muka parempi ???

Ei hyvää päivää kirjoitti:

Miksi ihmeessä. Pitäisikö olla plastiikki, kompuutteri, fleski, telefooni, cellular, bisnesman, elktriikki, suflee, pudddin, byree....

Olisiko jotenkin muka parempi ???

Lue lisää

Olisi. Ihan tosissaan sanoen, koska silloin olisi kaikille aivan helvetin paljon helpompaa oppia niitä suurkieliä, joista nuo sanat on lainattu. Se on yksi h-tin hailea nykymaailmassa, osaako jotain suomen tapaista sirpalekieltä. Tärkeää on osata edes yhtä niistä kielistä, joiden puhujat lasketaan sadoissa miljoonissa tai peräti miljardeissa.

Katsotaanpas ihailemiasi suomalaisia uudissanoja.

”Muovi” kelpaa, se oli aikoinaan tarpeellinen, kun ei osattu sanoa ”plastikki” eikä kehdattu sanoa ”lastikki”.

”Tietokone” on raskaasti harhaanjohtava nimitys ohjelmoitavalle laskukoneelle, toisin kuin computer, calculatrice, arvutusmasiin jne.

”Muistitikku” on yksinkertainen käännöslaina (memory stick).

”Puhelin” on lähinnä saksan 1930-luvun kielipolitiikan (Fernsprecher) jäljittelyä ja kuvaa varsin yksipuolisesti sitä, mitä ”puhelimella” nykyisin tehdään. Ei ainakaan minun ”puhelimeni” todellakaan ole mikään lörpöttelin, vaan se toimii nettipäätteenä, tekstailuvälineenä, navigaattorina, kompassina, taskulamppuna, pelikoneena jne.

”Kännykkä″ on Nokian rekisteröity tavaramerkki, jonka Nokia tyhmästi päästi liudentumaan yleissanaksi. Siinä on kieltämättä näppäryyttä, mutta sitä siis *ei* sepitetty kielen uudissanaksi, vaan myyväksi erisnimeksi.

”Liikemies” on kummallinen sukupuolisidonnainen sana muuten varsin sukupuolineutraalissa suomessa, eikä kuvaa oikein mitään. Miten ”liike-” kuvaisi, että kyse on bisneksestä? Onneksi sana onkin katoavaa kansanperinnettä ja jo lähinnä koominen.

”Sähkö”: tälle pisteet, lähinnä lyhyyden ansiosta. Muiden kielten ”electricity” tms. on aika kömpelö sana.

Kyökkisuomen sanoihin en puutu muuten kuin ihmettelemällä, miksi et puhu kunnon kyökkisuomella pottumuusista. Puristien mielestä kai pitäisi sanoa ”perunasose”.

Sairauksien nimien suomentaminen on ollut vikatikki. Lääkärit puhuvat kuitenkin lääkärilatinaansa, nykyisin sen ohella lääkäriongelmia. Ja poliittinen korrektisuus on ajanut luopumaan monista vanhoista suomennoksista (sokeritauti, lapsihalvaus jne.), jolloin on syntynyt sekaannusta. Kun virta kuitenkin vie lääketieteen termistön kansainvälisyyteen, ei kannattaisi ainakaan sepitellä uusia suomennoksia.

Se, että suomi ei kovin hyvin taivu ottamaan vastaan kaikenlaisia lainoja englannista, on lähinnä suomen kielen ongelma ja nopeuttaa sen häviämistä. Jos on helpompi sanoa asiat pelkästään englanniksi, niin ihmiset käyttävät englantia eivätkä odota vuosikausia, että jokin komitea saa päätetyksi hienot suomenkieliset nimitykset uusille ilmiöille. Nykyisinhän sellainen sepittely tuottaa ehdotuksia yleensä vasta, kun asia on jo poissa muodista tai sitten täysin vakiintunut käyttöön muulla nimellä.

(Veikkaan, että ”sormitietokone” oli Hesarin tarkoituksellinen vitsi tai provokaatio. Tyhmäkin tajusi, ettei sellainen sana voi oikeasti tulla käyttöön.)

Parempi laulaja kirjoitti:

Katsotaanpas ihailemiasi suomalaisia uudissanoja.

”Muovi” kelpaa, se oli aikoinaan tarpeellinen, kun ei osattu sanoa ”plastikki” eikä kehdattu sanoa ”lastikki”.

”Tietokone” on raskaasti harhaanjohtava nimitys ohjelmoitavalle laskukoneelle, toisin kuin computer, calculatrice, arvutusmasiin jne.

”Muistitikku” on yksinkertainen käännöslaina (memory stick).

”Puhelin” on lähinnä saksan 1930-luvun kielipolitiikan (Fernsprecher) jäljittelyä ja kuvaa varsin yksipuolisesti sitä, mitä ”puhelimella” nykyisin tehdään. Ei ainakaan minun ”puhelimeni” todellakaan ole mikään lörpöttelin, vaan se toimii nettipäätteenä, tekstailuvälineenä, navigaattorina, kompassina, taskulamppuna, pelikoneena jne.

”Kännykkä″ on Nokian rekisteröity tavaramerkki, jonka Nokia tyhmästi päästi liudentumaan yleissanaksi. Siinä on kieltämättä näppäryyttä, mutta sitä siis *ei* sepitetty kielen uudissanaksi, vaan myyväksi erisnimeksi.

”Liikemies” on kummallinen sukupuolisidonnainen sana muuten varsin sukupuolineutraalissa suomessa, eikä kuvaa oikein mitään. Miten ”liike-” kuvaisi, että kyse on bisneksestä? Onneksi sana onkin katoavaa kansanperinnettä ja jo lähinnä koominen.

”Sähkö”: tälle pisteet, lähinnä lyhyyden ansiosta. Muiden kielten ”electricity” tms. on aika kömpelö sana.

Kyökkisuomen sanoihin en puutu muuten kuin ihmettelemällä, miksi et puhu kunnon kyökkisuomella pottumuusista. Puristien mielestä kai pitäisi sanoa ”perunasose”.

Sairauksien nimien suomentaminen on ollut vikatikki. Lääkärit puhuvat kuitenkin lääkärilatinaansa, nykyisin sen ohella lääkäriongelmia. Ja poliittinen korrektisuus on ajanut luopumaan monista vanhoista suomennoksista (sokeritauti, lapsihalvaus jne.), jolloin on syntynyt sekaannusta. Kun virta kuitenkin vie lääketieteen termistön kansainvälisyyteen, ei kannattaisi ainakaan sepitellä uusia suomennoksia.

Se, että suomi ei kovin hyvin taivu ottamaan vastaan kaikenlaisia lainoja englannista, on lähinnä suomen kielen ongelma ja nopeuttaa sen häviämistä. Jos on helpompi sanoa asiat pelkästään englanniksi, niin ihmiset käyttävät englantia eivätkä odota vuosikausia, että jokin komitea saa päätetyksi hienot suomenkieliset nimitykset uusille ilmiöille. Nykyisinhän sellainen sepittely tuottaa ehdotuksia yleensä vasta, kun asia on jo poissa muodista tai sitten täysin vakiintunut käyttöön muulla nimellä.

(Veikkaan, että ”sormitietokone” oli Hesarin tarkoituksellinen vitsi tai provokaatio. Tyhmäkin tajusi, ettei sellainen sana voi oikeasti tulla käyttöön.)

Lue lisää

"Ei ainakaan minun ”puhelimeni” todellakaan ole mikään lörpöttelin, vaan se toimii nettipäätteenä, tekstailuvälineenä, navigaattorina, kompassina, taskulamppuna, pelikoneena jne."

Sinun "puhelimesi" onkin monitoimilaite, jossa on mainitsemasi toiminnot, myös puhelin.

puh-elin kirjoitti:

"Ei ainakaan minun ”puhelimeni” todellakaan ole mikään lörpöttelin, vaan se toimii nettipäätteenä, tekstailuvälineenä, navigaattorina, kompassina, taskulamppuna, pelikoneena jne."

Sinun "puhelimesi" onkin monitoimilaite, jossa on mainitsemasi toiminnot, myös puhelin.

Lue lisää

Puhelimina niitä kuitenkin myydään. Eipä taida enää edes mistään saada ”pelkkää puhelinta” eli sellaista pelkän äänen siirtämisen välinettä, jota kuvaamaan sana ”Fernsprecher” ja sitä apinoiden ”puhelin” sepitettiin. (Kaameimmassakin kapulassa lienee nykyisin ainakin tekstiviestimahdollisuus ja muutamia pelejä.) Tietysti myös ”telephone” on alkujaan ”kaukoääni”, mutta merkitys ei tunge päälle, kuten ihailluissa ”omakielisissä” nimityksissä.

Operaattorit kyllä yrittävät saada ihmiset pitämään ”puhelimiaan” puhelemisen välineinä ja tyrkyttävät sopimuksia, joihin sisältyy satoja minuutteja puheaikaa kuukaudessa. Kun oikein jaksaa tivata, niin saa järkevän sopimuksen, jossa saa muutamalla eurolla kuussa nettiyhteyden ja puheluista maksetaan sitten erikseen, vaikka siitä saattaakin kertyä jopa kymmenen euroa vuodessa.

Ei siis ole vain akateeminen asia, että ”puhelin” on epäonnistunut nimitys. Sellaiset sepitesanat johtavat ihmisiä harhaan: he eivät ajattele, mihin he oikeasti käyttävät välinettä (tai mihin sitä kannattaisi käyttää – monikohan saa tänä jouluna viidensadan euron ”älypuhelimen” ja sitten käyttää sitä tavalla, johon mainiosti riittäisi kymmenen kertaa halvempi lörpöttelin?).

Oikeastaan suomen kieli on yksi maailman vaikeimmista kielistä.
En jotenkin jaksa uskoa, että olet napannut joka ikisestä äidinkielen kokeesta virheettömän suorituksen ja välttänyt kaikki punakynällä tehdyt virhemerkinnät.. ;D

young lady kirjoitti:

Oikeastaan suomen kieli on yksi maailman vaikeimmista kielistä.
En jotenkin jaksa uskoa, että olet napannut joka ikisestä äidinkielen kokeesta virheettömän suorituksen ja välttänyt kaikki punakynällä tehdyt virhemerkinnät.. ;D

Lue lisää

Silloinpa onkin kyse normitetusta kirjakielestä, jonka täydellinen osaaminen ei ole edellytys suomen kielen osaamiselle. Eivät muidenkaan kielten puhujat virheettömiä tekstejä kirjoita, vaikka äidinkielellään kirjoittavatkin.

hyvä dogi kyl se passa, älä nyt aiheuta problemaa niin saat snackseja.
^ suomen kieltä rikkaimmillaan

Suomen kieli, who cares? Miksi sitä viitsisi opetella kirjoittamaan jonkun opettajan mielen mukaan? Jos opetettaisiin sellaista kieltä, jolla maailmassa pärjää, niin olisi intoa oppia.

Urpaani kirjoitti:

Suomen kieli, who cares? Miksi sitä viitsisi opetella kirjoittamaan jonkun opettajan mielen mukaan? Jos opetettaisiin sellaista kieltä, jolla maailmassa pärjää, niin olisi intoa oppia.

Lue lisää

Edustamasi urpaanius onkin Suomessa valttia.

Käytännössä kaikille suomalaisille opetetaan maailman lingua francaa englantia. Luuletko, että suomen kielellä sivistymättömyyttään liikuttavan estottomasti esittelevät oppilaat panostavat englantiin ja ovat siinä priimuksia.

Valitettavasti kirjoittajaa ei voi ottaa kovin tosissaan, jos ilmaisu on kelvotonta.

Ja Suomimakkara.

So not? Ketä oikeesti kiinnostaa, mikä sua ärsyttää? Noin sua itseäsi.

Foobar kirjoitti:

So not? Ketä oikeesti kiinnostaa, mikä sua ärsyttää? Noin sua itseäsi.

Mutta sinua itseäsi luulisi kiinnostavan, millaisen kuvan itsestäsi annat kirjoittaessasi.

Kielen uudistuminen on eri asia kuin pissisdorka asenne kielen käyttöön ja säännöistä piittaamattomuus.

Onneksi Agricolan ajan suomalaiset eivät puhuneet Agricolan kömpelöä ruotsin ja latinan mukaan muotoiltua kieltä, vaan ihan sujuvaa suomea. A:han ei sitä ruotsinkielisenä hyvin osannut.

Pieni huomautus kirjoitti:

Onneksi Agricolan ajan suomalaiset eivät puhuneet Agricolan kömpelöä ruotsin ja latinan mukaan muotoiltua kieltä, vaan ihan sujuvaa suomea. A:han ei sitä ruotsinkielisenä hyvin osannut.

Lue lisää

Kerrotko mistä voimme lukea tai kuunnella tuota ihailemaasi Agricolan ajan suomalaisten sujuvaa suomea? Sinulla on varmaan joitakin hyvin kiinnostavia tietolähteitä, sillä tunnetut tietolähteet Agricolan ajan suomesta koostuvat lähinnä Agricolan säilyneistä teksteistä.

Utelijаs kirjoitti:

Kerrotko mistä voimme lukea tai kuunnella tuota ihailemaasi Agricolan ajan suomalaisten sujuvaa suomea? Sinulla on varmaan joitakin hyvin kiinnostavia tietolähteitä, sillä tunnetut tietolähteet Agricolan ajan suomesta koostuvat lähinnä Agricolan säilyneistä teksteistä.

Lue lisää

Varmastikaan Agricolan ajan suomea ei löydy suomenkielisten tallettamana, koska kirjoitettua suomea ei tuolloin vielä ollut.
Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä etteikö se olisi ollut yhtä sujuvaa ja jokseenkin samaa kuin Kantelettaren ja Kalevalan suomi, joka on kouluja käymättömän rahvaan kieltä. Voit näitä lukemalla päästä hyvään käsitykseen asiasta.

Pieni huomautus kirjoitti:

Varmastikaan Agricolan ajan suomea ei löydy suomenkielisten tallettamana, koska kirjoitettua suomea ei tuolloin vielä ollut.
Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä etteikö se olisi ollut yhtä sujuvaa ja jokseenkin samaa kuin Kantelettaren ja Kalevalan suomi, joka on kouluja käymättömän rahvaan kieltä. Voit näitä lukemalla päästä hyvään käsitykseen asiasta.

Lue lisää

Kantelettaren ja Kalevalan kieli tuskin on koskaan ollut kansan puhumaa kieltä vaan nimenomaan runoutta.

Kuules, idiootti: "Huomoida" on tarkoittanut yleiskielessä jo kymmenien vuosien ajan sekä huomioonottamista että havaintojen tekemistä. Kieli elää ja muuttuu jatkuvasti ja se koskee myös sanojen merkityksiä.

Se Ranskan malli on idiotismia. Sen kannattajat ja yleensäkin nämä kielipoliisit pitäisi viedä kaikki suomontun reunalle ammuttaviksi.

Entä deittaus, twiittaus, updeittaus, draivi, backstage,

"twiitti"/"twiittaus" on virallinen suomalainen suomennos sanasta "tweet" "tweeting"
"ihqu" sanaa ei käytä enään kukaan, se kuoli jo vuonna 2007
"onx" x-kirjain "ks" korvikkeena kuollut jo ainaki 2002, voi katsoa joitain tosi vanhoja viestejä suomi24 arkistoista 2001 ajoilta niin näkee.

mun mielestä toi "deittailla" on paljon parempi kun ärsyttävin muoto siitä ikinä "treffata"

olkaamme vaa ylpeitä siitä että meidän kieli on silti ainoa maailmassa jolla on omat kuukaudenaikojen nimet.

eeef kirjoitti:

Entä deittaus, twiittaus, updeittaus, draivi, backstage,

"twiitti"/"twiittaus" on virallinen suomalainen suomennos sanasta "tweet" "tweeting"
"ihqu" sanaa ei käytä enään kukaan, se kuoli jo vuonna 2007
"onx" x-kirjain "ks" korvikkeena kuollut jo ainaki 2002, voi katsoa joitain tosi vanhoja viestejä suomi24 arkistoista 2001 ajoilta niin näkee.

mun mielestä toi "deittailla" on paljon parempi kun ärsyttävin muoto siitä ikinä "treffata"

olkaamme vaa ylpeitä siitä että meidän kieli on silti ainoa maailmassa jolla on omat kuukaudenaikojen nimet.

Lue lisää

Just curious, mitä tarkoitat "omilla kuukaudenaikojen nimillä"? Ei tule nyt mieleen moiset?

17+11 kirjoitti:

Just curious, mitä tarkoitat "omilla kuukaudenaikojen nimillä"? Ei tule nyt mieleen moiset?

tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, toukokuu, kesäkuu jne.

kaikissa muissa kielissä se on muunnos englannin kielestä kuten esim. viron kielssäkin menee jotenki
januari, febuari, mars ...

17+11 kirjoitti:

Just curious, mitä tarkoitat "omilla kuukaudenaikojen nimillä"? Ei tule nyt mieleen moiset?

alkukuu, loppukuu.

eeef kirjoitti:

tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, toukokuu, kesäkuu jne.

kaikissa muissa kielissä se on muunnos englannin kielestä kuten esim. viron kielssäkin menee jotenki
januari, febuari, mars ...

Lue lisää

"kaikissa muissa kielissä se on muunnos englannin kielestä kuten esim. viron kielssäkin menee jotenki
januari, febuari, mars ... "

Kyllä on joillakin tuo englannin ihailu mennyt liiallisuuksiin, vai onko tuo oikeata tietämättömyyttä, vai jopa tyhmyyttä?

eeef kirjoitti:

tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, toukokuu, kesäkuu jne.

kaikissa muissa kielissä se on muunnos englannin kielestä kuten esim. viron kielssäkin menee jotenki
januari, febuari, mars ...

Lue lisää

Aha, sinä tarkoitit kuukausien nimiä. "Kuukaudenajat" tarkoittaisivat minun kielitajuni mukaan kuukauden sisäisiä nimiä, siis jotain sellaista, että vaikka kuukauden toisella viikolla olisi oma nimensä. Siksi tulin uteliaaksi, kun en ole moisista koskaan kuullut, etkä nähtävästi sitten loppujen lopuksi sinäkään.

Mutta tuo "kaikissa muissa kielissä" lienee vähintäänkin liioittelua. Pätee vain niihin, joissa kuukaudennimet periytyvät latinasta.

17+11 kirjoitti:

Aha, sinä tarkoitit kuukausien nimiä. "Kuukaudenajat" tarkoittaisivat minun kielitajuni mukaan kuukauden sisäisiä nimiä, siis jotain sellaista, että vaikka kuukauden toisella viikolla olisi oma nimensä. Siksi tulin uteliaaksi, kun en ole moisista koskaan kuullut, etkä nähtävästi sitten loppujen lopuksi sinäkään.

Mutta tuo "kaikissa muissa kielissä" lienee vähintäänkin liioittelua. Pätee vain niihin, joissa kuukaudennimet periytyvät latinasta.

Lue lisää

Kuun vaiheet

Uusikuu
Puolikuu
Täysikuu
Puolikuu

uusikuu
ensimmäinen neljännes
täysi kuu
viimeinen neljännes

Onhan niillä kirjoitti:

Kuun vaiheet

Uusikuu
Puolikuu
Täysikuu
Puolikuu

uusikuu
ensimmäinen neljännes
täysi kuu
viimeinen neljännes

Vaan kun nuo eivät ole sama asia kuin kuukauden vaiheet.

ich_bin kirjoitti:

"kaikissa muissa kielissä se on muunnos englannin kielestä kuten esim. viron kielssäkin menee jotenki
januari, febuari, mars ... "

Kyllä on joillakin tuo englannin ihailu mennyt liiallisuuksiin, vai onko tuo oikeata tietämättömyyttä, vai jopa tyhmyyttä?

Lue lisää

älä sinä siinä kuule ala kettuilemaan mulle. kyllä mä tiiän kielistä enemmän kun sä. osaatko enempää saksaa kun nimesi??

17+11 kirjoitti:

Vaan kun nuo eivät ole sama asia kuin kuukauden vaiheet.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuun_vaiheet
"Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana. Kasvavasta ja vähenevästä puolikuusta käytetään myös termejä ensimmäinen neljännes ja viimeinen neljännes.
Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana."

Eikö? kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuun_vaiheet
"Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana. Kasvavasta ja vähenevästä puolikuusta käytetään myös termejä ensimmäinen neljännes ja viimeinen neljännes.
Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana."

Lue lisää

Tästä jäi vielä mainitsematta perinteiset ilmaisut alakuu (pienenevä kuu, kaksi viimeistä neljännestä ennen uuttakuuta) ja yläkuu (kasvava kuu, kaksi ensimmäistä neljännestä ennen täyttäkuuta)

Eikö? kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuun_vaiheet
"Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana. Kasvavasta ja vähenevästä puolikuusta käytetään myös termejä ensimmäinen neljännes ja viimeinen neljännes.
Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana."

Lue lisää

Rehellisesti luulin tämän olevan niin selvä asia, että kaikki käsittävät ja pidin melkein turhana edes sitä alunperin kirjoittaa. Mutta kuvitteletko todella, että kuukausi on sama asia kuin kuun kiertorytmi? Onhan se tietysti aikoinaan ollut, kun käytettiin kuukalenteria, mutta kun ei ole pariintuhanteen vuoteen enää käytetty.

17+11 kirjoitti:

Rehellisesti luulin tämän olevan niin selvä asia, että kaikki käsittävät ja pidin melkein turhana edes sitä alunperin kirjoittaa. Mutta kuvitteletko todella, että kuukausi on sama asia kuin kuun kiertorytmi? Onhan se tietysti aikoinaan ollut, kun käytettiin kuukalenteria, mutta kun ei ole pariintuhanteen vuoteen enää käytetty.

Lue lisää

Jos kuun kierrosta puhut niin tietysti sama ja mitähän muuta ne "Kuukaudenajat" voisi olla kuin kuun vaiheet? Voi tietysti keksiä ihan omia nimityksiä, mutta ei sitten kannata käyttää kuuta sanassa.

Ihmiset eivät ole koneita.