Onko olemassa muita lesboja aseksuaaleja/ "seksuaalivammaisia lesboja kuin minä? Ihastun naisiin, tunnen myös fyysistä halua naisia kohtaan, mutta kun tositilanne tulee, minun on todella vaikea kiihottua lähes mistään, jossei muutamia yksittäisiä kertoja lasketa. Kiihotun kyllä, kun pussaillaan ja halaillaan, mutta heti kun ollaan menossa pidemmälle, halut katoavat samantien. Olen pohtinut, voisinko seurustella ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole seksiä ollenkaan, mutta luulen, etten kaikesta huolimatta pystyisi pitämään näppejä erossa toisesta. Eli periaatteessa haluan seksiä, mutten fyysisesti tunne paljoa. Fantasioissakaan en kiihotu naisista. Ristiriitainen ja vaikeasti selitettävä tilanne. Käyn terapiassa asian takia. Ikää jo 26-vuotta ja alkaa tosissaan ahdistaa, että lopunikää yksinoloko on se mun kohtalo :(
Löydänkö koskaan ketään?
ferrewxd
401259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kyllä maailmassa aseksuaaleja riittää ja on paljon myös heitä jotka rakastavat läheisyyttä ja suukottelua, mutta itse sukupuolielinten kiihottaminen ja koskettaminen ei koske. Kannattaa netin deittipalstoilta tai aseksuaalien yhdistyksiltä hakea omanlaista kumppania:)
Kyllä, samat fiilikset täälläkin (tosin koskettelu on mahtavaa, mutta työntyminen millään sisään ei) ja ikää 25v. Toivottomaltahan se tuntuu, mutta ehkä meitä siis on muitakin. Vielä kun sattuis kohdalle ja muutenkin natsais...
siis minkä takia sinne sisään pitäisi mitään työntääkään? ei se ole yhtään tarpeellista seksuaalisen mielihyvän tai orgasmin kannalta.
Oletko kokeillut miesten kanssa? Saattaahan olla, että kiihottuisit kuitenkin
heistä, etkä olisi lesbo ensinkään.
Miesten kanssa on kokeiltu useamman kerran ja koko touhu on tuntunut ällöttävältä. Sekä fyysisesti että henkisesti. Naisten kanssa sentään olen joskus harvoin nauttinut. Joku tunnevamma tää on varmaan kaiken väkivalta ym. kokemusten jälkeen.
Saattaa tosiaan ollakin taustalla nuo väkivalta ym. -kokemukset. Hienoa, että jaksat työstää noita ikäviä asioita terapiassa. Terapian avulla, kun tunne-elämäsi selkiintyy, uskon sinun myös "vapautuvan" nauttimaan seksistä.
Tsemppiä! :)
Voi olla, että aika auttaa ja kasvat vielä ihmisenä. Tietenkin myös jos joskus joku päivä löydät naisen, joka vie aivan totaalisesti jalat alta ja yhteys on vahvasti myös henkinen, niin luulen, että se auttaa. Ehkä et vielä ole kokenut sitä järisyttävää rakastumista vielä?
Mä luulen, että monet yrittää vaan olla kenen hyvänsä kanssa kun on noloa olla yksin. Siksi tulee näitä seksiongelmia. Kun oikeesti rakastuu johonkuhun, takuulla myös seksi pelittää.
No tuolta nyt voi lukea rivien välistä, että raiskauskokemuksia ollut yms...
Eli semmoisesta tulee ne ongelmat ja ne ei välttämättä helposti sitten häviä..
Lesboillakin on kaikenlaisia ihmiskohtaloita.
Nykyään on paljon erilaisia menetelmiä traumojen hoitoon...
http://www.traumaterapiakeskus.com/
Toi EMDR on ollut hyvä sodanveteraanien kuntoutuksessa esim..
http://www.traumaterapiakeskus.com/8
NLP myöskin on erikoistunut traumoihin...tää ei välttis ole paras linkki..
http://www.introspekt.fi/artikkelit/traumojen-vaikutus-kehoon-ja-kehon-hoito-osana-terapiaa-1/
Ja tosiaan saa rakkauskin ihmeitä aikaan.
Samassa veneessä ollaan. Itsellä on erittäin matala libido. Tykkään kyllä halailla ja pussailla ja olla lähekkäin, mutta itse seksiä en juurikaan kaipaa. Tunnen kyllä fyysistä vetoa, mutta mutta... Vaikea selittää.
Tällaisena ihmisenä on helpointa olla yksin, sillä samanlaisen kumppanin löytäminen taitaa olla mahdotonta. Itse olen 30 ja jo luopunut leikistä. :)
Hmm... Onko seksi ja toisen rakastelu sulle kuitenkaan vastenmielistä? Eihän molempien ole pakko haluta yhtä paljon tai aina samaan aikaan.
Minä olen aika samanlainen. Se varmaan johtuu siitä, kun seksiä ei ole ollut minun elämässäni kovin paljon muutenkaan ja lisäksi minulla on voimakkaita häpeän tunteita. En käy kyllä missään terapiassa. Ikää minulla on 43 vuotta ja tätä jatkuu ja jatkuu.
Täällä myös aika samanlainen tilanne, ja ikää vasta sen 20v..
tottakai on olemassa lesboja aseksuaaleja. Hyvä että kaikesta puhutaan nykyään, myös aseksualismista. Ennen oli automaattisesti viallinen, jos ei seksi kiinnostanut. Sinulla on koko elämä aikaa ottaa selville mitä haluat ja miten, samoin kuin löytää sopiva elämäntoveri. Yhtä helppoa/vaikeaa se on muillekin :/
http://www.asexuality.org/en/
Täällä on yksi. Mä koen olevani seksuaalinen, masturboin paljon ja nautin sooloilusta tosi paljon. Kiihotun naisen kanssa suutelusta, halailusta, lähelläolosta, koskettelusta esim kaulalta, selästä tms. Mutta itse seksi vetää mut lukkoon niin henkisesti kuin fyysisestikin. Heti kun housujen alle mennään, en pysty enää mihinkään ja alkaa ahdistaa suunnattomasti.
Pystyisin elämään ilman seksiä, mutten ilman kosketusta ja läheisyyttä. Aiemmat kumppanini yleensä ottavat itseensä, kun "keskeytän leikin" ns. parhaaseen aikaan, mutten voi sille mitään etten tahdo..
Mullakin väkivaltainen tausta, mutten koe tällä olevan yhteyttä ongelmaani. En käy terapiassa, pitäis kyllä varmaan. Kai tällekin joku syy löytyy.
Nimenomaan lapsena koetuilla asioilla on yhteys ongelmiisi,ei tarvitse uskoa,mutta totuus löytyy sieltä.
No voi sitä harrastaa kaikenlaista ilman housujen alle menemistä..(tribadismi)
Vaatteet kun pitää päällä, niin tulee lämminkin äkkiä :)
http://lepakkolaakso.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=24&thrdid=3155
Sitten voi koklaa simmottist, et toista saa suudella ja hyväillä yms..mutta EI NAVAN ALAPUOLELTA tai rintojen alapuolelta...itse saa itselleen tehdä, mutta toinen ei...eli kumpikin tekee itelleen samaan aikaan..
Youtubista voi katsoa kuinka jalkapohjahieronta tehdään ja sit opetella yhdessä tyttiksen kaa tekeen toisilleen..;)
Olen todella yllättynyt, että pelkästään tällä palstalla on näinkin monta samassa tilanteessa oleva. Loi hiukan toivonkipinää, että ehkä mullekin se oikea saattaa joskus löytyä :)
Itse en kuulu tähän " ryhmään" mutta voin kertoa, että entinen tyttöystäväni kuului. Tästä haluttomuudesta seksiin ( siten että minä kosketan häntä ) ei kuitenkaan muodostunut meille minkäänlaista ongelmaa, sillä läheisyyttä, hellyyttä ja rakastamista kun voi osoittaa niin monin eri tavoin. Ja kumma juttu.. Parin vuoden seurustelun jälkeen tilanne oli toisenlainen. Eli hänkin halusi kosketusta myös seksuaalisesti.
Yhteenvetona todettiin, että luottamus itseen ja kumppaniin, monen traumaattisen kokemuksen käsittely ja kumppanille asiasta kertominen ja puhuminen avoimesti varmasti edesauttoivat, sekä tietenkin sellaisen terveen itsetunnon ja tietoisuuden löytäminen toi vauhtia makkariin :D
Erottiin sitten sen takia, että tuli ylimääräisiä vauhdittajia sinne makuuhuoneen puolelle :) mut en muistele pahalla.
\o liityn letkaan. Ikää -40. Traumoja, häpeää ym työstettyä ja työstämätöntä. Olen lämmin, mutta torjuttu. En jaksa enää miettiä ja kun on tarpeeksi kauan miettimättä, ei enää kiinnosta koko asia.
Onkohan niitä joilla ei ole ikinä tapahtunut huonoja asioita ja silti eivät välittäisi tietynlaisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä... ja nyt en välttämättä tarkoita asseja.
Minulle ei ole mitään tapahtunut, ei ole mitään traumoja ta muuta, olen ollut seksuaalisesti aktiivinen mutta vuosien varrella olen oppinut ja poisoppinut kaikenlaista. Olen sitä myötä jostain syystä tuntenut etten tarvitse seksiä elämässäni, se ei oikeasti ole tärkeetä. Siksi ensin ymmärrän pareja joilla menee heti suhde pilalle jos seksi ei suju. Sen jälkeen olenkin huvittunut, että sen vuoksi suhde sellaisilla kaatuu mikäli muuten kaikki toimii.
Jos olisi joku, jonka kanssa voisi tehdä seksin ympärillä olevia asioita, mikäpä siinä enkä kiellä itseltäni itse seksiäkään jos hyvältä tuntuu.
Kun ei vain tee mieli tiettyjä asioita, niin ei vaan tee. Esimerkiksi en välitä penetraatiosta tai että kosketaan tiettyihin paikkoihin, siihen ei tarvita traumoja.
Ja tosiaan, asseksi en luonnehtisi itseäni.
Voisin lisätä olevani vielä sen verran nuori, että luulisi seksin kiinnostavan, mutta niinkuin tämäkin, ikä ei kerro mistään mistään.
Täällä hieman samaa juttua. En sit tiedä johtuuko se siitä että on 20 ja edelleen neitsyt. En kiihotu itse mutta ex naiseni sain hoideltua aina. Itse en ikinä saanut sitä mieli hyvää ja se suretti..Ehkä oon vaan vielä epävarma ku en omasta vartalostani edes nauti olla. Tää asia ei ehkä ole/kuulu tähän keskusteluun, mutta anyway..
Ehkäpä täältä löytyy joku, jolla on samoja ongelmia ku mulla, et haluis olla enemmänki "poikamaisemmassa" vartalossa yms.
Kaikenlaisia naisia on.esim.olen törmännyt yli 40vuotiaisiin.
-ihminen ei ole koskaan saanut orgasmia..ei yhdessä eikä yksin.Takana pitkiä seurustelusuhteita.
-.ihminen ei ole koskaan rakastellut kenenkään kanssa, mutta on saanut orgasmeja.
- ihminen on seurustelut useasti ja pitkään, mutta ei ole koskaan saanut toisen kanssa orgasmia , mutta yksin onnistuu.
Orgasmittomuuden hoidossa oli tärkeintä, että oikeasti halusi saada ja teki kaikenlaisia "harjoituksia" yksinään esmees suihkussa ja altistui tunteja kestäviin äksöneihin..Kaksiviikkoa meni ennenkö mitään suurempaa tapahtui ja kuukausi, kun alkoi kunnolla pelittämään..Hänestä sitten paljastuikin melkoinen sänkypeto...
Orgasmi on jotain täysin sanoinkuvaamatonta. Kannattaa tutustua itseensä ja opetella sen mahti..se saa rakkaudenkin sfääreihin ja uskon, että se on kaikille mahdollinen , jos vain tarpeeksi haluaa nähdä vaivaa sen löytämiseksi ;)
En tiedä onko sama asia mutta joskus haluaisi naismaiset rinnat tästä vartalosta pois, tai edes huomattavasti pienemmät ja pitää ns. Poikamaista vartaloa yllä. Alapään hyväilykään ei tunnu kovin hyvältä. Ei ole traumoja mistään.
Ehken ole hyväksynyt tän vartalon naispiirteitä mutta eipä ihme, en ole tuntenutkaan itseäni ikinä täysin naiseksi.
Aseksuaalisuus tarkoittaa seksuaalisen kiinnostuksen tai halun puuttumista. Yksinkertaisimmillaan aseksuaali on henkilö, jota seksi tai siihen liittyvät asiat eivät kiinnosta, tai jossa seksiin liittyvät asiat (esim. pornografia) eivät herätä tunteita, kiinnostusta tai toimintaa.
Termin määritelmästä on monia versioita, koska ei ole yksiselitteisesti hahmoteltavissa, onko aseksuaalisuus seksuaalinen häiriö vai seksuaalisen suuntautumisen muoto. Monien aseksuaaleiksi itsensä määrittelevien mielestä kyse on vain seksuaalisesta suuntautumisesta, koska seksuaalisen halun puuttuminen ei aiheuta heille mitään ongelmia.
Aseksuaalisuus eroaa selibaatista siten, että selibaatti on henkilön päätös pidättäytyä seksistä, mutta aseksuaalilla ei ole alun perinkään halua, mistä kieltäytyä. Aseksuaalit tosin voivat halutessaan harjoittaa seksiä, vaikka eivät saisikaan siitä itselleen mitään nautintoa. On myös mahdollista, että aseksuaali ei saa seksistä sekä fyysistä että psyykkistä nautintoa, vaan ainoastaan jompaakumpaa, ja määrittelee itsensä tämän perusteella aseksuaaliksi.
Aseksuaalisuuden muotoja voivat olla esimerkiksi
täydellinen seksuaalisen ja läheisyyden halun puuttuminen
seksuaalisen halun puuttuminen, mutta normaali läheisyyden halu
olemassa oleva seksuaalinen halu, joka ei kuitenkaan koskaan kohdistu kehenkään
Varsinaisen seksuaalisen halun puuttumisesta huolimatta aseksuaali saattaa haluta elää pitkäaikaisessa romanttisessa suhteessa
Hei ap. Kyllä Suomestakin lesboja aseksuaaleja löytyy. Itse olen 25-vuotias, ja vieläkään ei ole tullut seksin harrastamisen halua.
Älä menetä toivoa parisuhteen etsinnässä.
Mulla ei ole ollut tollasia ongelmia mutta silti olen yksin, ollut jo vuosia. Ulkonäkö ok, hyvä koulutus, harrastuksia, olen empaattinen jne. Mutta en vaan tapaa ketään. Lopulta on ihan sama mistä syystä olet yksin eikä seksiä ole kun yksin elää.
Mä en tiedä onko mulla kyse aseksuaalisuudesta. Ei ole mitään traumoja eikä huonoja kokemuksia ja olen ollut seksuaalisesti aktiivinen menneisyydessä ja saanut orgasmeja, vaikka onkin vähän kokemusta kolmenkympin ikään nähden. Mutta nykyään kiinnostus seksiin on jäänyt totaalisesti kun on alkanut kiinnostaa elämässä henkisemmät asiat, sellaset asiat joiden rinnalla seksuaaliset huipentumatkin kalpenee tyystin. Ei seksissä mitään pahaa ole tietenkään, mutta ei vaan enää ole mun juttu. Ja mietin onko mahdollista tuntea jotain molemminpuolista syvempää yhteyttä ilman seksiä vai onko se silloin "vain" ystävyyttä? Toisaalta ystävyys on kyllä arvokas asia.
Aikansa kutakin. Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat ja mulla on samoja ajatuksia. En koe tarvitsevani seksiä, mutta rakastelu "henkisenä harjoituksena" kyllä kiehtoo.
Minulle kävi samoin eron seurauksena. Olen aikaisemmin ollut aika voimakkaan seksuaalinen, vaikka seksuaalinen mielihyväni on kohdistunutkin vain itseeni. Toivoin kovasti, että pääsisin kokemaan, millaista on seksi toisen ihmisen kanssa ja millaista on olla parisuhteessa. Koinkin sen lopulta, tykkäsin, tulin jätetyksi ja kärsin. Koko setti siis. Sen jälkeen en ole enää halunnut tippaakaan. Oikeastaan minusta tuntuu jopa kammottavalta ajatus, että minun pitäisi vielä koskea toiseen naiseen. Tyttöystäväni kanssa oli ihanaa, mutta enää en haluaisi häntäkään. Tämä tunne on aika jännä sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka on halunnut paljon, mutta en sanoisi, että tämä on epämiellyttävääkään.
Minä taas en ymmärrä seksiä henkisenä harjoituksena, koska se todellinen "rakastettu" johon pyritään yhdistymään, ei ole lihallinen. Siksi se tuntuisi itsensä huijaamiseltä osoittamalla vain kehoon samaistumista.
Sä olet eheytymässä.Älä jätä kesken.
Olen luultavasti aseksuaali tai sitten olen masentunut, tai molempia, ehkä. Seksi ei kiinnosta, kaipaan kyllä läheisyyttä ja kosketusta. En tiedä mitkä traumat olisivat taustalla. Jos rakastuisin joskus, asiat voisivat muuttua. Näiden lukeminen on kyllä ilmasta terapiaa, en olekaan ainut, jolle seksi on vähemmän kiinnostava tai vaikea asia elämässä.
Ollakseen kaiken affektiivisuuden tavoittamattomissa, on helppoa kuitata oma nuutunut olotilansa vetämällä linkki aseksuaalisuuteen, mutta jos sitä tilaa voivottelee ja siihen ei ole tyytyväinen, en lähtisi lanseeraamaan itseäni aseksuaaliksi vaan käärisin hihat ja ryhtyisin hommiin!
Muna vai kana tässäkin kysymyksessä. Aseksuaalisuus voi aiheuttaa masennusta, ja masentuneena ei tunnetusti kiinnosta mikään.
Voi aiheuttaa, mutta yhdistätkö tässä vääjäämättömästi masentuneisuuden seksuaaliseen identiteettiin? Tunnen ainakin kourallisen hyvin elämäänsä tyytyväisiä aseksuaaleja joten tuollaisten johtopäätösten vetäminen ei vielä itsessään todista yhtään mitään muuta kuin oman subjektiivisen kapeakatseisuutesi karikot.
verbaalista iloittelua sulta, eri nasevaa. en sanonut mitään vääjäämätöntä, kunhan totesin, että jos jollekin aseksuaalisuus on masennuksen aiheuttaja, niin noidankehä on valmis. ja väitän, että huolimatta sun hyvinvoivista kontakteistasi, on niitäkin, jotka kokevat olevansa yksinäisiä: haluaisi läheisyyttä ilman seksiä. mitkä ovat todennäköisyydet löytää samoin ajatteleva kumppani? kysymyksen vähättely on samaa luokkaa kuin erään valtiomiehen lausahdus aikanaan köyhyysloukussa kamppaileville: "syökää silakoita"
Mutta. Onko muita minun kaltaisia? Sanotte että seksi ei kiinnosta. Mutta kaipaatte kosketusta ja läheisyyttä. Mutta mitä jos sekään ei kiinnosta? Seksi kuvottaa, samoin hellyys ja kosketukset. Edes halausta en siedä, kättely/kädestä pitäminenkin on hankalaa.