Tiedän tosi paljon hyviä puolia, ja tietenkin vähän huonojakin, voisitteko kertoa niitä huonoja kokemuksia omista/kavereiden pk collieista. Ja sopiiko se 13 vuotiaiden siskosten ensimmäiseksi koiraksi (tosi paljon on kokemusta). Kiintyyko collie vain toiseen koska minä olen tosi usein jalkapallo harkoissa?? Äidillämme on myös kokemusta mutta se olisi ensisijaisesti meidän hoidossamme ja koulutuksessa, voisitteko kertoa melkein kaiken ::)) kiitos jo valmiiksi !!
Pk-collien luonne
Pk collie ??
4122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kerron nyt omasta kokemuksesta ja kaverin colliesta (oltiin siihen aikaan itsekin 13v. ikäisiä)
Uros collie kulki välillä meidän mukana koulun jälkeen ja hyvin tuntui pärjäävän meidän nuorten kanssa. Aktiivinen ja älykäs, imi hyvin oppimansa. Ainoa miinus oli ajoittainen ''piippaus'' eli alkoi haukkumaan jos jäi yksin tai kun ei saanut huomiota lenkillä ollessa. Kaveri meni kuitenkin kursseille ja koirakouluun niin piippaus väheni hiljaksiin. Jotkut sanovat pk-collieta hermoheikoiksi tai aroiksi, kannattaa käydä läpi eri kasvattajien ja selata pennun vanhempien luonnetesti tuloksia, onko laukaisuvarma vai ei sekä tietenkin onko vanhemmilla harrastettu muutakin kuin kehien kiertoa. Terveys on a ja o.
Jos onnistut löytämään tukevan kasvattajan ja rohkeat sekä avoimet collie vanhemmat niin käsissä on aivan upea nuorellekin sopiva koiruus! Eli uskaltakaan kysyä kaikki mahdollinen pennun vanhempien luonteesta ja kasvattajan tavoitteista rotua kohtaan.
Kannattaa lukea ajatuksen ja ajan kanssa nämä vinkit pennun hankintaa varten:
http://www.delivet.net/ohjeitapennun.php
Meillä oli aivan ihana pk-collieuros: maailman kiltein koira murrosiän jälkeen.
Mutta jos niitä huonoja puolia haluat:
Murrosikä oli kamala: näytti hampaita aina kun pääsi vähän kauemmas. Ei oikein tehonnut mikään muu kuin aika. Mutta tosiaan sen jälkeen en ikinä kuullut koiran edes murisevan kuin leikillään ja tuli aina toimeen kaikkien ihmisten ja koirien kanssa. Vihaisia pikkupiskejä katsoi vähän säälivästi ;)
Toinen huono puoli oli ääniarkuus. Ei koskaan oppinut sietämään ruohonleikkuria tai moottorisahaa eikä oikein mopoakaan. Aina kauhea haukku noille.
Paukkuarkuus rodussa on erittäin huomionarvoista. Vaikeuttaa elämää koiran kanssa huomattavasti, eli ei todellisuudessa ole kuin Lassie joka ryntää laukauksia kohden pelastaakseen pulassa olijat, vaan pyrkii kyllä ihan toiseen suuntaan.
- Paukkuarkuus. Raketteihin totuttelu kannattaa aloittaa jo pennun ensimmäisenä kesänä, ettei se makaa pisseissään ja kakoissaan sängyn alla uutenavuotena.
- Energisyys. Joillekin se on liikaa, joillekin sopivasti. Tarvitsee aivojumppaa ja virikkeistystä (kongit, temppujen opetus, koirakaverit), tai keksii sellaista itse. Koirakohtaisesti viihdyke voi olla joko jatkuvaa nukkumista tai kaiken irtisaatavan varastelua.
- Turkki. Sitä pitää harjata. Pintapuolinen kertaviikkoinen harjaus jättää alusvillaan takkuja ja muutaman viikon kuluttua niitä saa leikata pois saksilla.
- Pehmeys. Omasta mielestäni hyvä puoli, joitakuita ärsyttää. Eli ei kannata rangaista fyysisesti eikä kouluttaa vihanpidolla. Koirasta tulee iloton ja alistettu.
- Yleinen arkuus. Sosiaalistaminen pitää hoitaa huolella, osa koirista on synnynnäisesti hyvin arkoja ja pelokkaita.
- Sairaudet. Pentu PITÄÄ valita huolella. Collieilla on perinnöllistä silmäsairautta jonka seurauksena silmästä voi pahimmillaan irrota osa pois. Lisäksi lonkissa on ongelmaa.
Collie oppii pitämään kaikkia asunnon ihmisiä perheenään :) Avainasemassa on koiran kanssa vietetty aika; ruokinta, leikkiminen, lenkit, koulutus. Pienet erot koiralle omistetussa ajassa tuskin vaikuttavat sen mielipiteeseen :)