Heinolan taloutta on ylläpidetty sähkölaitoksen myynnillä, veroprosenttia korottamalla, palveluista on tingitty, työttömyys ja syrjäytyneisyys ja lasten huostaanotto ovat Päijät-Hämeen kunnista pahimmat. Kuusi tahoa, myös Heinolan VIRANHALTIJATYÖRYHMÄ (lue virkamiesmafia) on yrittänyt hoitaa kaupungin elinkeinoasiaa. Huonolla menestyksellä verrattuna muihin kuntiin.
Päijät-Hämeen kuntia ovat Artjärvi, Asikkala, Hartoa, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä..
TYÖLLISYYSASTE Päijät-Hämeessä (päivitetty 18.7-12).
Korkein työllisyysaste oli Hollolassa (70,3 %) ja ALHAISIN (62,2 %) Heinolassa (2009).
TYÖTTÖMYYSASTE 2012 ja 2011. Vuonna 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli korkein Lahdessa (13,5 %) ja Heinolassa (13,4 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Hämeenkoskella ja Hollolassa. Työttömyysaste laski Padasjoella ja Sysmässä. (Sysmässä onkin tarmokas kaupunginjohtaja, joka haki ja sai EU-rahoista tukea Sysmän projektiin).
Kaikissa muissa Päijät-Hämeen kunnissa työttömyysaste on alle 10 % paitsi Heinolassa 13,4 % ja Lahdessa 13,5 %.
Työttömyydestähän seuraa se, että toimeentulotukea joudutaan maksamaan entistä enemmän. Työttömien perheissä myös lapset voivat pahoin. Lasten huostaanottoja tehdään Heinolassa eniten. Suurtyöttömyydestä seuraa, että kunta kurjistuu ja kuntalaisten asema huononee, kun lakisääteiset palvelut joutuu maksamaan supistuva työllisten määrä.
TOIMEENTULON SAAJAT. Vuonna 2010 toimeentuotukea saavien henkilöiden osuus tuhatta asukasta kohden oli korkein Lahdessa eli 82 (työttömiä yli 13 %). Toiseksi eniten toimeentulon saajia oli HEINOLASSA eli 69 tuhatta asukasta kohden.
Heinola on siis kriisikunta. Jotain tarttis tehdä, muutakin kuin olettaa että sähkölaitoksen myynnistä tulevat korkotulot riittävät kasvavan työttömyyden aikana kunnan palveuihin. Eivät riitä. Heinolan veroprosentti on jo suurempi kuin keskimäärin Suomessa, sekää ei riitä
Vaikka palveluista tingitään, sekään ei riitä, kun Heinolan on järjestettävä lakisääteiset palvelut.
Mitä tekevät Heinolan virkamiehet? Virkamiehet itkeskelevät ja keräävät nimiä uuden kaupunginjohtajan "ulostamiseksi". Yrittävät kaikin tavoin vaikeuttaa kunnanjohtajan työtä hänen yrittäessään parantaa Heinolan "kipukeskuksia" eli parantaa työttömyyttä, vähentää syrjäytyneisyyttä ja vakiinnuttaa kunnan talouden kestävälle pohjalle.
Pyhäjärvellä työttömyysaste saatiin Rinnevaaran aikana paremmaksi. Päätöksenteko ei junnannut Pyhäjärvellä Rinnevaaran aikana paikoillaan, kuten se on junnannut Heinolan virkamiesmafian aikana, kun nämä ovat vaikeuttaneet kaikkien kaupunginjohtajien töitä ennen Rinnevaaraa.
Heinolan talouden alamäki on ollut jyrkkä. Savupiipputeollisuus on loppunut ja isot tehdassalit seisovat tyhjillään. Ensin läksivät isot tehtaat, nyt lähtevät keskisuuret ja pienet, ellei elinkeinopolitiikkaa muuteta. Pieniä palveluyrityksiä pitäisi tukea, kun kuntalaisten ostovoima heikkenee työttömyyden ja verojen korotusten vuoksi. Sähkölaitoksen myyminen teki energia kallista yrittäjille. Miten se kompensoidaan?
Heinolan 1.100 virkamiestä voisivat aloittaa Heinolan edunvalvonnan eikä siirtää sitä LAKESille tai Vision Huntersin konsulteille. Eivät muut kunnat ja ulkopuolisten yritysten konsultut saa Heinolan taloutta kuntoon, kyllä se on kaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden tehtävä virkamiesten tuella.
Luuleeko Heinolan virkamiesmafia, että jos Heinola liitetään Lahteen, he voivat jatkaa omien etujensa ajamista, kuten ovat tehneet tähän asti.
Jos Heinola liitetään Lahteen, niin kyllä Heinolan 1 100 virkamiehestä aika suuri joukko joutuu lähtemään sopivampaa työtä hakemaan. Kannattaisi siis virkamiesten harkita tarkkaan ryhtyvätkö tukemaan kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran työtä Heinolan talouden kuntoon saattamiseksi ja kaupungin elinkeinotoiminnan elvyttämiseksi. Toinen vaihtoehto ei ehkä ole yhtä miellyttävä. Heinolasta tulee Lahden lähiö ja Lahden virkamiehet päättävät, mitä Heinolassa tehdään ja kenen toimesta. Heinolassa äänestetään Lahden kaupungin valtuuston jäseniä - ei Heinolan.
Heinolassa tehtiin kaupunginhallituksen hyväksymä ELINKEINOASIOIDEN HOIDON TERÄVÖITTÄMINEN kaupunginjohtajan toimesta 22.08.2011 kaup. hallituksessa. Seitsemän vuotta Heinola on ollut AKESin osakas (Lahden alueen kehittämisyhtiö). Pari vuotta sitten syntyi UPM-hanke, kun UPM-kymmene lopetti, ja Vision Hunters Oy ryhtyi ELY-keskuksen, LAKESin ja Heinolan (kriisikunta-rahoja) metsästämään visioitaan myymällä. Missä viipyvät ne visiot?
Heinolan-Hartolan-Sysmän rakennemuutostyöryhmät on toiminut useita vuosia.
Heinolan perustama "hankkeiden ohjausryhmä" on toiminut pari vuotta.
Heinolan kaupungin einkeinotyöryhmä on toiminut 2000-luvun alusta ja viranhaltijatyöryhmä pari-kolme vuotta.
Päijät-Hämeen kuntia ovat Artjärvi, Asikkala, Hartoa, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä..
TYÖLLISYYSASTE Päijät-Hämeessä (päivitetty 18.7-12).
Korkein työllisyysaste oli Hollolassa (70,3 %) ja ALHAISIN (62,2 %) Heinolassa (2009).
TYÖTTÖMYYSASTE 2012 ja 2011. Vuonna 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli korkein Lahdessa (13,5 %) ja Heinolassa (13,4 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Hämeenkoskella ja Hollolassa. Työttömyysaste laski Padasjoella ja Sysmässä. (Sysmässä onkin tarmokas kaupunginjohtaja, joka haki ja sai EU-rahoista tukea Sysmän projektiin).
Kaikissa muissa Päijät-Hämeen kunnissa työttömyysaste on alle 10 % paitsi Heinolassa 13,4 % ja Lahdessa 13,5 %.
Työttömyydestähän seuraa se, että toimeentulotukea joudutaan maksamaan entistä enemmän. Työttömien perheissä myös lapset voivat pahoin. Lasten huostaanottoja tehdään Heinolassa eniten. Suurtyöttömyydestä seuraa, että kunta kurjistuu ja kuntalaisten asema huononee, kun lakisääteiset palvelut joutuu maksamaan supistuva työllisten määrä.
TOIMEENTULON SAAJAT. Vuonna 2010 toimeentuotukea saavien henkilöiden osuus tuhatta asukasta kohden oli korkein Lahdessa eli 82 (työttömiä yli 13 %). Toiseksi eniten toimeentulon saajia oli HEINOLASSA eli 69 tuhatta asukasta kohden.
Heinola on siis kriisikunta. Jotain tarttis tehdä, muutakin kuin olettaa että sähkölaitoksen myynnistä tulevat korkotulot riittävät kasvavan työttömyyden aikana kunnan palveuihin. Eivät riitä. Heinolan veroprosentti on jo suurempi kuin keskimäärin Suomessa, sekää ei riitä
Vaikka palveluista tingitään, sekään ei riitä, kun Heinolan on järjestettävä lakisääteiset palvelut.
Mitä tekevät Heinolan virkamiehet? Virkamiehet itkeskelevät ja keräävät nimiä uuden kaupunginjohtajan "ulostamiseksi". Yrittävät kaikin tavoin vaikeuttaa kunnanjohtajan työtä hänen yrittäessään parantaa Heinolan "kipukeskuksia" eli parantaa työttömyyttä, vähentää syrjäytyneisyyttä ja vakiinnuttaa kunnan talouden kestävälle pohjalle.
Pyhäjärvellä työttömyysaste saatiin Rinnevaaran aikana paremmaksi. Päätöksenteko ei junnannut Pyhäjärvellä Rinnevaaran aikana paikoillaan, kuten se on junnannut Heinolan virkamiesmafian aikana, kun nämä ovat vaikeuttaneet kaikkien kaupunginjohtajien töitä ennen Rinnevaaraa.
Heinolan talouden alamäki on ollut jyrkkä. Savupiipputeollisuus on loppunut ja isot tehdassalit seisovat tyhjillään. Ensin läksivät isot tehtaat, nyt lähtevät keskisuuret ja pienet, ellei elinkeinopolitiikkaa muuteta. Pieniä palveluyrityksiä pitäisi tukea, kun kuntalaisten ostovoima heikkenee työttömyyden ja verojen korotusten vuoksi. Sähkölaitoksen myyminen teki energia kallista yrittäjille. Miten se kompensoidaan?
Heinolan 1.100 virkamiestä voisivat aloittaa Heinolan edunvalvonnan eikä siirtää sitä LAKESille tai Vision Huntersin konsulteille. Eivät muut kunnat ja ulkopuolisten yritysten konsultut saa Heinolan taloutta kuntoon, kyllä se on kaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden tehtävä virkamiesten tuella.
Luuleeko Heinolan virkamiesmafia, että jos Heinola liitetään Lahteen, he voivat jatkaa omien etujensa ajamista, kuten ovat tehneet tähän asti.
Jos Heinola liitetään Lahteen, niin kyllä Heinolan 1 100 virkamiehestä aika suuri joukko joutuu lähtemään sopivampaa työtä hakemaan. Kannattaisi siis virkamiesten harkita tarkkaan ryhtyvätkö tukemaan kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran työtä Heinolan talouden kuntoon saattamiseksi ja kaupungin elinkeinotoiminnan elvyttämiseksi. Toinen vaihtoehto ei ehkä ole yhtä miellyttävä. Heinolasta tulee Lahden lähiö ja Lahden virkamiehet päättävät, mitä Heinolassa tehdään ja kenen toimesta. Heinolassa äänestetään Lahden kaupungin valtuuston jäseniä - ei Heinolan.
Heinolassa tehtiin kaupunginhallituksen hyväksymä ELINKEINOASIOIDEN HOIDON TERÄVÖITTÄMINEN kaupunginjohtajan toimesta 22.08.2011 kaup. hallituksessa. Seitsemän vuotta Heinola on ollut AKESin osakas (Lahden alueen kehittämisyhtiö). Pari vuotta sitten syntyi UPM-hanke, kun UPM-kymmene lopetti, ja Vision Hunters Oy ryhtyi ELY-keskuksen, LAKESin ja Heinolan (kriisikunta-rahoja) metsästämään visioitaan myymällä. Missä viipyvät ne visiot?
Heinolan-Hartolan-Sysmän rakennemuutostyöryhmät on toiminut useita vuosia.
Heinolan perustama "hankkeiden ohjausryhmä" on toiminut pari vuotta.
Heinolan kaupungin einkeinotyöryhmä on toiminut 2000-luvun alusta ja viranhaltijatyöryhmä pari-kolme vuotta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
VIRANHALTIJATYÖRYHMÄ eli Heinolan keskushallinnon viranhaltijat: kaupunginjohtaja, kansliapäälikkö ja EU-koordinaattori on toiminut pari-kolme vuotta. Mitä Heinolan viranhaltijatyöryhmä on saanut aikaan Heinolan elinkeinojen eteen ja työttömyyden vähentämiseksi? Miten kehtaavat vaikeuttaa Tita Rinnevaaran työtä, joka tekee parhaansa elinkeinotoiminnan eteen ja työttömyysasteen pienentämiseksi?
Mitä kuusi eri tahoa ovat saaneet aikaan Heinolan hyväksi. Kokouksia on pidetty, kokouspalkkioita nostettu ja raportteja laadittu. Työryhmien työskentelystä huolimatta tai niiden vuoksi on Heinolaan saatu Päijät-Hämeen kunnista toiseksi suurin työttömyysaste. Lahden Työttömyysaste on 13,5 % ja Heinolan 13,4 %.
Padasjoki työttömyysaste 9,6 %, Sysmä 9,7 %, Hartola 9,7 %, Asikkala 8,6 %, Hämeenkoski 8,1 %, Hollola 8,1 %, Nastola 9,7 %, Kärkölä 8,4 % ja Orimattila 9,4 %
Mikä on se Päijät-Hämeen kunta, joka haluaa suurtyöttömyyskunta Heinolaan liittyä? Joten kyllä siinä käy, että Heinola liitetään Lahteen.
Ketähän tässä pitäisi "ulostaa" viroistaan, kun katsoo Heinolan tilannetta taaksepäin eli Heinolan alamäkeä Päijät-Hämeen heikoimmin työllisyyttä hoitaneeksi kunnaksi, jossa on suurtyöttömyyden seurauksena suurimmat ongelmat.
Loistava kirjoitus. Heinola ei halua liittyä Lahteen, mutta nykyinen toiminta johtaa, että sinne on kohta pakko liittyä.
Virkamiesmafia poisti luottamushenkilöiden hyväksyessä palkkakaton.
Kun palkkakattoa ei ole, niin kriisikunta Heinola nostaa virkamiesten palkkoja.
Tänään se alkaa. Kaupunginhallituksen esityslistalla on seuraavat palkankorotusesitykset:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (JA) esittää va kansliapäällikkö Sinikka Malinille lisää palkkaa 3.758,14 viransijaisuuden hoitamisesta.
Mitähän kaikkea Malin saakaan aikaan Heinolan hyväksi joulukuussa, jolloin palkkansa on 9 000 euroa. Montako hallituksen kokousta on valmisteltavana.
Montako uutta yritystä Malin suunnittelee joulukuussa Heinolaan? Hoitaako Malin kaupungin investointeja tai suunnitteleeko veroprosentin alennusta (joka on maan keskiarvon yläpuolella)?
Henkilöstösihteeri ylennetään henkilöstöpäälliköksi, kun Malin hoitaa Heinolan talouden kuntoon ja saa vapautusta omasta tehtävästään.
VS. kaupunginjohtaja Malin ehdottaa henkilöstösihteeri Riitta Walldenille noin 1 100 euron palkankorotusta (ilman sopivaa tutkintoa).
Nythän se henkilöstöpolitiikka Heinolassa muuttuukin sitten täysin:
enää ei siis itkeskellä eikä kerätä adresseja eikä "ulosteta" kaupunginjohtajaa, kun henkilöstösihteeri häärää henkilöstöjohtajana ja entinen henkilöstön pomo panee kaupungin talouden kuntoon.
Etteikö se olekaan virkamiesmafia, joka Heinolassa päättää?
Etteikö Heinola olekaan Päijät-Hämeen kriisikunta, jossa on suurin työttömyys (Lahden ohella). Heinolan työttömyys on 13,4 %, Lahden työttömyys on 13,5 %, kaikki muut kunnat ovat hoitaneet työttömyytensä alle 10 %:iin.
Kuka tekisi nopeasti kuntalaisaloitteen, että ei palkankorotuksia virkamiehille, palkkakatto takaisin Heinolan suurtyöttömyyden vuoksi.