Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    muutin käytöstäni- tee sinä myös niin.

    Olin aiemmin tänä vuonna aivan kummallinen. Raivosin äidilleni ja siskolleni koko ajan ja olin lievästi(tai tietty omasta mielestä pahasti) masentunut. Henkisesti pahasta olosta pääsin irti päästämällä irti eräästä pitkäaikaisesta harrastuksestani, jossa tunsin olevani ulkopuolinen. Sen jälkeenkin olin huomattavan ilkeä perheelleni, johtuen myös siitä että he eivät hyväksyneet päätöstäni. Mielialani alkoi kuitenkin kohota, ja olen opetellut toimimaan niin, etten negativisoi kaikkien muidenkin oloa. Tottelen äitiä ja ennen kaikkea aloin olemaan enemmän hänen kanssaan, ja meillä molemmilla on ollut todella mukavaa ja olemme saaneet aikaiseksi enää vain pari pientä riitaa, jotka on sovittu samana päivänä. Tajusin, että jos en pian muuta käytöstäni ja ajattelutapaani, menetämme välimme kokonaan eikä minulla ole elämän kootuissa ketään tukijaa. Olen 12.
    3125
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Olet erittäin fiksu tyttö. Myös tuo harrastus joka ei ollut sinulle paras mahdollinen jäi ja oli sittenkin hyvä jättää. Kyllä nuortakin pitää kuulla ja hänellä on oikeus valita mitä harrastaa. Myös riiteleminen ja tunteiden näyttäminen kuuluu normaaliin kotielämään. Voi riidellä, olla eri mieltä ihan raknetavassakin hengessä. Se on elämää ja kun osataan myös sopia! Hienoa

    Äänestä

    • Kiitos paljon mukavasta kommentista!

      Äänestä

    Aina vaan se oma käytös ei muuta mitään vaikka kuinka tekis kaikkensa, koska aina vika ei ole itsessä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    älä pahenna oloasi. kirjoitti:

    Olin aiemmin tänä vuonna aivan kummallinen. Raivosin äidilleni ja siskolleni koko ajan ja olin lievästi(tai tietty omasta mielestä pahasti) masentunut. Henkisesti pahasta olosta pääsin irti päästämällä irti eräästä pitkäaikaisesta harrastuksestani, jossa tunsin olevani ulkopuolinen. Sen jälkeenkin olin huomattavan ilkeä perheelleni, johtuen myös siitä että he eivät hyväksyneet päätöstäni. Mielialani alkoi kuitenkin kohota, ja olen opetellut toimimaan niin, etten negativisoi kaikkien muidenkin oloa. Tottelen äitiä ja ennen kaikkea aloin olemaan enemmän hänen kanssaan, ja meillä molemmilla on ollut todella mukavaa ja olemme saaneet aikaiseksi enää vain pari pientä riitaa, jotka on sovittu samana päivänä. Tajusin, että jos en pian muuta käytöstäni ja ajattelutapaani, menetämme välimme kokonaan eikä minulla ole elämän kootuissa ketään tukijaa. Olen 12.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu