mitä teen, jos äiti jättää?

Äitisi on varmaan vieläkin rikkinäinen ja herkkä ihminen kun on käyttänyt huumeita. Ne pilaavat hermostonkin ja hön ei kestä elämän arkea riitelemättä. Hän ei ole tahallaan ilkeä ja varmaan rakastaa sinua eikä halua hyljätä. Sinusta tuntuu pahalta ja hylkäämmiseltä ja kyllä sinä ikäsi puolesta tarvitset vielä ihan oikeasti äidin ja aikuisen hoivaa ja lämpöä. Mitä lie äitisikin saanut kokea elämässään kun on sortunut huumeisiin ja hänellä on varmaan oma rankka historiansa. Kun masentaa yritä ajatella näin. Jos mutsis on rikkinäinen ja kokenut kovia niin hänelä ei ole eväitä kantaa vastuuta kasvatuksesta. Toivottavasti sinulla on muita turvallisa aikuisia lähelläsi.
Säilytä rakkaus äitiä kohtaan. Ehkä vielä tulee aika jolloin saatte jakaa elämää ja vitää yhteistä aikaa.
Ja sinä olet itse tehnyt päätöksen olla tapaamatta äitiä. Tarittaessa voit päättää toisinkin.

minä olin rikkinäinen äiti ,vaikka en käyttänytkään koskaan päihteitä.sain lapseni nuorena,ja kokematon tytön huitukka,lapsuuden kotini taustojen takia en ollut se varma,vahva aikuinen.en oikein jaksanut vastuuta,koska en tiennut mitä on oikea terve suhde perheen jäseniin,kotini taustojeni takia.olin äreä,hermoherkkä lapseni ollessa kasvuiässä,tahtomattani ja syyllisisyyttä potevena purin pahan oloni lapseeni,josta olen kuullut ja oln kertonut taustani ja epäkypsyyteni vanhempana.arvaa se syyllisyyden tunto.lapseni meni sijaisperheeseen koska olin turvaton ja hermoraunia yksinhuoltajana,oloshuhteet olivat hankalat.olen kertonut aikuiselle lapselleni syyt ja hän on ihana ja ymmärtää.äitisi ei tahallaan ole sulle äreä,hän on rikki ja ahdistunut.hänen maailmassaan ei ole terveitä ihmissihteita,sä olet viaton .toivon että äitisi toipuu ajan saatoissa,kuten minäkin.kotioloistani. hän rakastaa sua ,vaikka tuskin uskot tällä hetkellä.aikuinen lapseni kertoi että että hän oletti olevansa syypää pahaan olooni.meillä oli tulehtuneessa aikakaudella etäisyyttä,sain koota itseäni ihan omissa rauhassani,ja lapseni luona vierailin kun tuntuo paremmalta.en tällöin kyennyt olemaan hyvä äiti ja podin syvää syyllisyyttä asian takia,oletan että äitiskin miettii itekseen asioita ja ajan saatossa välinne paranevat.asioilla on taipumus selvitä ja uskon että teidänkin välinne paranevat.tee miltä susuta tuntuu,etäisyys voi olla jonkun aikaa ratkaisu.sitten kun ajan saatoissa äitisi mahdollisesti toipuu ja kykenee vastaanottamaan sut tasasempana.hän tarvitsisi apua,jos hän itse tahtoo.tee kuten n yt tuntuu,mutta pitäkää yhteyksiä. rakkaudella ehjä lasin sirpale

yleensä jos vanhemmilla on ongelmia,ne purkaantuvat jälkikasvuun,tahtomattaankin.paha olo vaan aistii. onneksi kun käsittelee rauhassa asioistaan,tulee viisaammaksi.en usko että äitisi jättää sua tahallaan.hän on rikki ja ahdistunut eikä kykene vanhemmuuteen.tällöin suurin rakkaus vanhemmalta on luopua lapsesta -vakaampiin oloihin ! puhun henkilökohtaisesta kokemuksistani.omaa lapsuuttani kun muistelin,olisi ollut parempi varttua sijaiskodissa,ainakin meidän tapauksessa.vartuin turvattomsaas,riitaisessa,päihdehelvetissä,eikä soppalan tytöt kuullut.koulussakin kiusattiin,elämäni oli hentojen olkavarsien kanssa yhtä taitelua äärirajojen puitteissa,mitkä ovat jättäneet jälkeni,elämäni oli pelon varjossa kyttäämistä,en voinut keskittyä kouluun,herkkänä minusta tuli hermokimppu.olisi jonkun pitänyt ilmoittaa soskuus jotta olisin saanut kasvaa rauhassa ilman pelkoja.

Hei lellari, varmaa ei lohduta ketää ku vaa haukutaa ja moititaan. Toiselle voi olla iso asia jos välit ei oo molemmin puolin äitin kans kunnos ja jos ite äitikää ei oo... Ehkä se ois sulle pieni murhe jos sun äitis kotona vaan riideltäis usein, mut toiselle se voi olla isompi asia. Ja se on ainaki musta tärkeempää et osaa rakastaa ja omatunto on kohdallaan, kuin se et NUORENA lähtee työelämään ansaitakseen ite ruokansa.... HUOM. "apua tarvitseva" on vasta 13-v. !!

Minua ei auttanut kukaan, olin 16-vuotias ja raskaana kuusikymmentäluvulla. Kotiin ei ollut asiaa lapsen kanssa.
Oli pakkonaiminen vanhemman alkoholistimiehen kanssa.
Elämä on musta aukko menneisyyden suhteen. Sain kaksi lasta, heistä tuli pärjääjiä, rakkautta annoin koko sydämestäni vaikka virheitä teinkin.
Olen selvinnyt, nyt olen omillani,ei ole puutetta mistään, terveyttä kun olisi, kovassa työssä meni terveys.

Sinulla on oikeus olla tapaamatta äitisi ja äitisi käytös on sinulle haitallista. Hän on silti äitisi, mutta hyvin sairas äiti. Eikä ole sinun vikasi että hän on sairas.

Mitä isäsi sanoo?

Hae apua. esimerkiksi netissä ja Vaasassa on alateen -ryhmiä, jotka on tarkoitettu päihdeongelmaisten vanhempien lapsille/nuorille.


http://www.al-anon.fi/nuorille

Sinulla on täysi oikeus olla tapaamatta äitiäsi. Ehkä teidän välit paranevat myöhemmin.

Apua tarvitsevalle. Olet päättänyt olla menemättä ja äitisi on kieltänyt menemästä, siis älä mene ennenkuin aikaa on kulunut jonkin verran.

eipä ole 13 vuotiaan kirjoittama toi aloitus!!!!!tähän on taas suoli24 lisänny omiaan,,,,,

Nainen, joka on sinut synnyttänyt, on vain biologisesti äitisi. Hän ei nähtävästi pysty käsittelemään edes omia ongelmiaan. Se ei ole sinun murheesi. Sinun ei tarvitse huolehtia tai ajatella häntä. Elä omaa elämääsi.

Maailmassa on paljon äidittömiä, isättömiä, kodittomia lapsia. Uskoisin, että sinulla kuitenkin on turvallinen koti, lämmintä, ruokaa ja ihmisiä, jotka välittävät ja huolehtivat sinusta.

Sinä vaikutat ajattelevalta nuorelta. Keskity koulunkäyntiin, opiskele itsellesi hyvä ammatti. Harrasta asioita, jotka sinusta tuntuvat hyvältä. Tutustu uusiin ihmisiin, mutta ole vähän varovainen. Rikkinäisen lapsuuden eläneet helposti takertuvat hyväksikäyttäjiin, mitä ei tällä taustalla heti huomaa. Tuntuu vain niin hyvältä, kun edes joku arvostaa ja rakastaa. Siis kehitä ihmistuntemustasi!

Miksi menisit äitisi luo kuuntelemaan riitelyä ja muuta inhottavaa? Mitä saisit tuollaisista vierailuista? Sinä et ole aikuinen tai vanhempi äidillesi.

Missä vietät muut ajat?

Mielestäni sinun ikäisesi nuoren ei tarvitse kärsiä vanhempien typeryydestä tai "heikkoudesta" niin kuin vastuuttomuutta mielellään kuvaillaan. Ei muuten minkään ikäisten lasten. Jos äitisi suuttuu, niin suuttuu, sinä et ole vastuussa hänen käyttäytymisestään tain reagoinnistaan. Älä kanna vastuuta asioista, joille et voi mitään.

Oot vähän nuori käsitteleen näitä juttuja, mutta äitisi on LAPSENMIELINEN. Sillä ei välttämättä tunne-elämä pelaa niinkuin pitää, eikä varmasti pelaakkaan. Hän ei toimi oikein, koska ei välttämättä pysty vaikka haluaisi. Häntä satuttaa vaan hirveästi, kun oma tytärkään ei enää halua nähdä, ja tuntee itsensä täysin paskaksi. Ja suojautuu menemällä kuoreen, ja toteemalla, että mä oon paska ja vetää kamaa. Ehkä. En tiedä. Et voi nähdä toisen ihmisen tunnemaailmaan, mutta LUULEN, että olet aikuisempi kuin mutsis. Älä rupea kantamaan katkeruutta! Ole vain avoin. Jos siellä ruvetaan riehumaan, niin voit lähteä nostelemaan isäsi luokse takaisin.

Jeesus pystyy auttamaan äitiäsikin. Tässä on yksi tyyppi: http://www.koemuutos.fi/tyhjyys-huusi-sisallani/ . Veikkaan, että äitisi jää kakkoseksi. Ja samaan soppaan sanon, että yksikään ihminen ei hyppää juurikaan toistaan pidemmälle, ja KAIKKI ovat syntiä tehneet, ja tarvitsevat Jumalan armoa päästäkseen Hänen yhteyteensä. Jeesus pystyy korjaamaan tosi pahastikin säpäleisen elämän. Se ei ole mitään itseparantavaa uskoa, vaan sitä, että laittaa uskonsa ja toivonsa Jeesukseen! Jeesus tekee ihmeitä!

Hei

Tiedän että sinusta tuntuu pahalta. Äiti varmasti rakastaa sinua nyt on vaan hänen elämässä hankala vaihe. Jos pystyt juttule sellaiselle aikuiselle mihin luotat esimerkiki isälle, mummille, käverin äidille aikuiselle joka ymmärtää sinua ja lohduttaa sinua. Olet reipas tyttö vaikka olet vasta 13 vuotias. Jos sinulla on sisarukisa muistakaa pitää yhtä. Toivon että sinulla on hyvä rakastava isä joka pitää sinusta/teistä huolta. Muista myös se että sinulla on oma suojelusenkeli vaikka et näe häntä. Puhu suojelusenkelille tai kirjoita kaikesta mikä sinua painaa. Suojelusenkeli kuulee sinua varmasti. Voit olla myös varma, että häneen voit luottaa, koska hän on sun tukena koko ajan ja osaa säilyttää KAIKKI salaisuudet.

Myös sinun äidilläsi on suojelusenkeli joka pyrkii auttamaan hätä niin paljon kun pystyy.

Mukavaa joulua ja hyvää uutta vuotta sinulle ja koko perheelle.

Ihan järkevästi olet ajatellut kun et mene, pahan mielen vaan saat. Älä syytä itseäsi, sinulla on oikeus hyvään ja ehjään elämään, olet lapsi vielä. Äitisi sanonta ettei tarvi enää tulla on kypsymättömän ihmisen tapa reagoida, vähän kuin kiristystä. Älä lähde mukaan mihinkään tollaiseen millä hän yrittää syyllistää, joillakin äideillä on tollainen tapa, kun eivät osaa käsitellä rakentavasti asioita. Anna ajan kulua, kyllä äitisi varmaan sinua rakastaa, mutta ei osaa näyttää sitä oikealla tavalla. Äidillä on omat ongelmansa, sinä et ole niihin syyllinen, eikä ole sinun asiasi niistä huolehtia ja murehtia. Hänen pitää itse ne tajuta ja hoitaa ja koota itsensä. Varmaan kannattaa ottaa yhteyttä vaikka edellä mainittuun linkkiin, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisten vanhempien lapsille. Sieltä kautta varmaan saa jotain vertaistukea ja neuvoja. Voimia ja rohkeutta elämääsi.
Asioilla on tapana järjestyä, ja vaikeudet on tarkoitettu voitettavaksi.
Itse olen aina uskonut että kyllä kaikesta selviää ja asiat paranee kun ei anna periksi.
Hyvää Joulua sinulle!

Hei neitonen. Minä annan semmoisen neuvon sinulle joka koskettaa äitiäsi.
Kirjoita hänelle pitkä ja tunteellinen kirje , miltä sinusta tuntuu ja mitä sinä haluat.
Varmasti kun tulee hiljainen hetki niin hän lukee ja ajattelee sinua .Kerro tosi
tarkasti mikä tunne sinulla on. Hyvää Joulua sinulle anna kirje vaikka joululahjaksi.

Toivottavasti kirje auttaa hei vaan terv. Lea

Taas kerran. Yksikään 13-vuotias ei a) kirjoita tänne b) kirjoita tuohon tyyliin.

Olet toiminut täysin oikein ja sinun syysi ei ole mikään. Voit olla siis aivan rauhallisin mielin. Ehkä hän leppyy joskus, mutta hänen puheensa kuulostaa vähän arvaamattomilta... ei ole kivaa että hän satuttaa sinua joka kerta. Sinulla on oikeus olla rauhallisessa, riitelyvapaassa ilmapiirissä ja onnellinen. Sinulla on oikeus olla rakastettu ja kuunneltu. Eikä arvosteltu tai hyljeksitty. Olet hyvin arvokas! Sinulle tulee hyvä elämä jatkossa. Jokainen on ansainnut hyvän äidin, mutta itselläkin oli joskus ongelmia lähisuvun kanssa. Usko että sinulle tulee elämässäsi vielä hyviä /kivoja ihmisiä vastaan, ja nytkin on muuta sukua ilmeisesti olemassa.

Siunausta sinulle toivottavasti äitisi saa tarvitsemaansa apua ja sinä välit kuntoon hänen kanssaan.

MENET ÄIDIN LUO

Alhaista provoilla tämänlaatuisilla asioilla.Koita keksiä parempaa.

Et voi auttaa äitiäsi eikä se kuulu sinulle. Jos jotenkin haluat auttaa äitiäsi, kerro jollekin toiselle aikuiselle, että tekee asialle jotain, soittaen vaikka ammattiapua. Äitisi ei välttämättä ota apua vastaan eikä halua sitä, mutta ainakin olet yrittänyt.

Äitisi varmasti rakastaa sinua, mutta luulen, että tunnepuolella on niin paljon selvittämättömiä asioita, että energia ei riitä enää ajanviettoon sinun kanssasi vaikka hän haluaisi. Hän varmasti tuntee myös syyllisyyttä siitä, ettei jaksa. Siksi hän ehkä kokee, että sinä pääset helpommalla, jos hän suututtaa sinut ja loukkaa sinua. Samalla hän saa myös aikaa itselleen eikä hänen tarvitse kohdata omia kipeitä asioitaan. Kun ihmiseen sattuu, on normaalia, että ihminen sanoo silloin asioita, joilla voi loukata toista. Sillä tavoin saa tilaa itselleen eikä toinen pääse lähemmäs satuttamaan. Ihmisen on hyvä suuttua ja olla vihainen. Se kertoo sinulle itsellesi, milloin joku toinen on tehnyt sinua kohtaan väärin.

Ole vihainen äidillesi, jos siltä tuntuu. Määrittele itsellesi, miksi olet hänelle vihainen. Anna sen tunteen tulla ja mennä. Hakkaa vaikka tyynyä, itke, mitä vain. Mutta muista, että se viha helpottaa. Ja muuttuu iloksi ja rakkaudeksi taas. Anna itsesi vihata häntä vaikka hän on äitisi. Voit samaan aikaan rakastaa ja vihata samaa henkilöä. Ja viha on täysin normaali tunne siinä missä muutkin tunteet. Se, mitä teet tunteiden kanssa ratkaisee. Aina ei osaa tehdä oikein, mutta virheistä voi oppia.

Kirjoita äidillesi kirje. Anna kaiken tulla ulos, vihan, surun, tuskan, pettymyksen... minkä tahansa, vaikka ilonkin, kiitollisuuden.. kaikkea löytyy kun jaksaa etsiä ja elää jokaisen tunteen läpi yksitellen, kun ne elää, niin alta löytyy kaikkea muuta. Kirjettä sinun ei ole pakko antaa äidillesi jos se tuntuu pahalta, mutta voit lukea sen myös itsellesi. Tunteita ei ole hyvä padota sisälleen, koska ne pursuavat ennemmin tai myöhemmin ulos. Jos et voi luottaa tarpeeksi muihin kertoaksesi heille tunteistasi, niin kerro ne edes itsellesi.

Sun tunteita ei kukaan voi viedä sulta pois eikä sanoa, onko ne oikein tai väärin. Vain sä tiedät miltä susta tuntuu ja vain sä saat niistä päättää.

Tiedätkö kuinka moni lapsi kaipaa isäänsä kun äiti haluaa tarkoituksella etäännyttää / vieraannuttaa lapset kaikin keinoin heidän biologisesta isästään?

Oletko tietoinen PAS-Syndroomasta?

..Jos et vielä ole, kannattaa lukea PAS-Syndroomasta sillä se avartaa näkemystä etäännyttäjästä oli se sitten ystävä, sukulainen tai tuttava.

http://www.google.fi/webhp?hl=fi#hl=fi&gs_nf=3&gs_rn=1&gs_ri=hp&cp=10&gs_id=d4&xhr=t&q=PAS-syndrooma&pf=p&tbo=d&output=search&sclient=psy-ab&oq=PAS-syndro&gs_l=&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&bvm=bv.1355325884,d.bGE&fp=196ff903678415f4&bpcl=39967673&biw=1366&bih=596

kyllä ja kyllä Jumalani minä kuvittelen siinä missä minun ongelmaani oleskeli ei osalliset ja äitini oleskeli ongelmaaansa, mutta tytön on oltava aivan äitinsä, en koe muuta mahdollisuutta - AJATELLA - TÄSSÄ OLI 13 vuotiaana tyttö kysymyksessä, sanoisin tytölle olevan ainoastaan mahdollinen tie olla oma äitinsä ja irtautua hyväksikäytettävänä mailman sukupuoli elinten verkostossa olemasta, niin, olemalla oma äitinsä (olen siunattu)

Tee, niinkuin sydän sanoo.

Ikävä on tilanne,kuitenkin 13 v ja vähän vanhempikin äitiä tarvitsee.
Et maininnut isästäs mitään.Jos suhteesi häneen on OK niin uskon
että pärjäät.Ajan kuluessa äitisikin huomaa, että ei hänkään voi elää
niinkuin sinua ei olis olemassakaan.

Mites se menikään?
LEGALIZE ja free drugs...

kyllä 13 vuotiaalla on isä tai sijaisvenhemmat.älä poika pieni murehdi äitisi elämää,et voi sille mitään.anna ajan kulua ja tosiaan et voi huolehtia asian suhteen kun ammatti-ihmisetkään eivät voi rikkinäiselle ihmiselle mitään,ennekuin itse olisi tietoinen ongelmistaan ja yhteistyähaluinen ja kykyinen-

Et tahdo mennä äidille ja äitisi sanoi ettet saa mennä sinne enää koskaan... Äitisi on sairas. Tuo ei ole normaaliäidin puhetta. Voit rakastaa äitiäsi, mutta oikeasti hän ei ansaitse sitä. Se että hän on äitisi ja kohtelee sinua huonosti, on käsittämätöntä. Äidit eivät tee niin. Jos tekee, sellainen äiti on mieleltään sairas.

Älä käy, jos äitisi on kieltänyt. Ehkä tulee aika, jolloin hän kutsuu sinua käymään. Mutta eihän sinun olisi tarvinnut sanoa että et käy siellä koska siellä riidellään. Se on äitisi elämää ja sinä lapsena sekaannuit siihen. Äidilläsi ei ole voimia käsitellä asiaa, että lapsi arvostelee hänen elämäntapojaan. Sekin on tuntunut pahalta. Ei lasten kuulu olla nenäkkäitä edes huumeäidille.

apua tarvitseva 13v.
Ilmeisesti äitisi on suutahtanut ja katuu sanojaan joskus.
Riitojen keskelle ei sinun tarvitse mennä. Äiti on äiti jokatapauksessa ja anna hänelelle mahdollisuus tavata sinua. Riitoja tulee ja menee. Huumeet vaurioittavat hermostoa/aivoja. Toivottavasti pysyt huumeista ja alkoholista ja tupakasta kaukana, että pysyisit terveenä ja voimistuisit, kasvaaksesi naiseksi ja joskus äidiksi. Tsempiä vaan 13 v. tytölle ja elämän haluja.

Olisiko sinulla lohtua isoäidistä ja isoisästä? Usein tämäntapaisissa perhekuvioissa isoäiti ja isoisä ottavat vanhemman paikan niin paljon kuin iältään ja muilta elämäntilanteiltaan kykenevät? Oletko väleissä mummiin? Olet aivan liian pieni ja nuori jäämään vaille omien sukulaisten rakkautta ja hoivaa. Onko sinulla hyviä suvun ulkopuolisia aikuiskontakteja?
Sydämestäni toivotan sinulle pieni iloisempaa Joulua ja ihanampaa Uutta Vuotta. Älä kadota itseäsi kovaan maailmaan vaan pidä mielessäsi matkallasi, että sen minkä jaat, sen myös saat. Eli hymyile ja rakenna elämäsi sellaiseksi kuin sen tahdot muuttuvan, ole aikanasi tasapainoinen äiti omille lapsillesi ... kaikella on tapana järjestyä.

Ihmiset ovat aika näppäriä muuttamaan mielipiteitään. Äitisi "ei koskaan" on tuskin kuitenkaan ei koskaan. Välimatka voi tehdä ihan hyvää molemmille. Riitoja sinun ei tarvitse sietää, joten anna tilanteen rauhoittua. Jollakin kannattaa varmaan silti osoittaa äidille, ettei ole häntä hylännyt ja unohtanut.

Huomaat vielä, että monissa suvuissa on vaikka kuinka paljon jännitteitä. Ja on hyvin tavallista, että suhde vanhempaan ei ole hyvä. Joskus ihmissuhteissa olevia vaikeita kohtia saa korjattua jälkeenpäin. Mutta vaikkapa toisen osapuolen henkinen sairaus tai päihteiden käyttö voi vaikeuttaa hänen ymmärrystään ja muuttaa persoonallisuuttaan. Se ei ole silloin sinun syy, jos ihmissuhde ei onnistu. Vaikkapa kyseessä olisi oma äiti.

Ilmeisesti sinulla on kuitenkin toimiva perhe, jossa elät. Jollei olisi, et välttämättä tajuaisi edes kyseenalaistaa riitelyn tarkoituksenmukaisuutta. Mielestäni voit rauhassa antaa ajan kulua äitisi kanssa. Jos hän ei kykene luomaan sinuun järkevää tervettä suhdetta myöhemmin, ei vika ole sinun. Ajattele itseäsi. Sinulla on oikeus olosuhteisiin, joissa sinun on hyvä olla ja voit keskittyä turvallisesti elämiseen ja opiskeluun. Ilman tarpeetonta pelkoa ja jännitteitä.

Varmaan kaikella rakkaudella sun omaiset ja sukulaiset sinua kannustaa, joten ota yhteyksiä ja luota heihin! maisku äiti minäkin.

Eihän siellä äidillä ole pakko käydä. Soittelet jos siltä tuntuu. Jos haluat tavata ja hän haluaa, voisitte käydä jossain vieraassa paikassa, kahvilassa, elokuvissa, luistinradalla...
Jos tulee riita siitä on helppo lähteä.
Sitten joskus isompana voi alkaa parempi suhde. Jos äitisi noin suuttui, hän on vielä kovin heikoilla itsekin henkisesti. Ei sinun tarvitse olla se "vanhempi" taloudessa. Elät omaa elämääsi nykyisessä kodissa, ja ehkä yrität houkutella äitiäsi pieniin tapaamisiin muualla kuin hänen kotonaan.

Vaikea aihe... äiti on kuitenkin äiti oli hän sitten minkälainen tahansa.
Jokainen lapsi kaipaa juuri sitä oikeaa äaitiä , ja joka kerta kun on tapaaminen niin lapsi on haaveillut ja tehnyt omia ihania juttuja mielessään joita äidin kanssa tehdään ja jutellaan, mutta ... sitten äiti onkin humalassa tai aineissaan.. ja se siitä.
Kovia pettymyksiä .. aivan liian kovia.

Kiivastuva ihminen sanoo yleensä enemmän kuin tarkoittaa. Tuskin äitisi "Ei ikinä" sitä todellisuudessa on. Sinäkin olet kasvamassa aikuiseksi ja rakentamassa omaa itseäsi. On valitettavaa, että lapsuutesi ei ole ollut turvallinen ja vakaa. Kaikilla ei ole. Kyllä sinun äitisi sinua rakastaa ja sinäkin haluat rakastaa äitiäsi. Tosiasioiden tunnustaminen on hyvä asia. Jos riidellään, se on hyvä sanoa ääneen.
Anteeksi antaminen on tärkeä asia. Sinulla on paljon anteeksiannettavaa äidillesi ja äitisi tietää sen. Toivottavasti hän myös myöntää sen. Olet saanut paljon hyviä neuvoja suhtautua nykyhetkeen ja tulevaisuuteenkin.
Minäkin kaipaan perhettä näin joulun aikoihin. Nyt lapseni ovat maailmalla ja minulla on edessä yksinäinen joulu. Toivottavasti sinulla on ihmisiä ympärilläsi. Eivät vieraat korvaa omien puuttuvaa läheisyyttä, mutta on se tyhjää parempi.

Sinun ikäisesi ahdistuu vanhempien riitelystä erityisen paljon, joten on hyvä, jos pystyt välttämään äitisi tapaamista. Toivottavasti välinne kohenevat vähitellen. Äitisi ei saisi purkaa pahaa oloaan sinuun, koska vanhempien kipeät kokemukset eivät ole koskaan lasten syytä.

Hei ap!

Äidiltäsi kertakaikkiaan törkeä temppu ladella sinulle ettei hän halua tavata sinua enää koskaan. Hän voi olla rikkinäinen ihminen mutta hyvä ihminen hän ei ole. Jos olisi, hän pyytäisi sinulta anteeksi ja hakisi apua ongelmiinsa eikä sysäisi omia ongelmiaan sinua kiusaamaan. Äitisi sanoi mitä sanoi koska hän halusi sanoa niin ja loukata sinua. Hänen ongelmansa eivät pakottaneet häntä sanomaan niin.

Varmaan rakastat äitiäsi? Jos et rakasta, niin ei sille sitten mitään voi. Jos rakastat, niin sinusta tuntuu varmaan aika pahalta. Sinulle on juuri selvinnyt, että biologinen äitisi ei rakasta sinua niin paljon, että hakisi apua ja käyttäytyisi asiallisesti. Se on aika kova isku.

Entäs tulevaisuus? Vaikea antaa mitään neuvoja mutta yksi neuvo sopii joka tilanteeseen: tee niin kuin sydämesi sanoo, älä väitä siitä mikä muiden mielestä on "oikein" koska he eivät ole sinun kengissäsi. Monesti muiden painostuksen alla tai arvostelun pelossa teemme asioita jotka eivät ole sopusoinnussa oman itsemme kanssa. On niin helppo kuvitella, että muut ihmiset ovat viisaampia tai pätevämpiä ja tietävät mitä tehdä. Ei se ole niin. Jokainen seisoo viime kädessä omilla jaloillaan.

Minulle äitisi on sanonut samaa mitä sinulle ja olen katkaissut välini häneen. Hän oli oikeasti aivan karsea persoona.

Ehkä voisit kuten toinen kirjoittaja edellä toteaa, tavata vaikkapa pari tuntia jossain kivassa kahvilassa tms. Ei sinun ole pakko mennä kotiin, jos se on vaan riitelyä ja jos siellä vielä ryypätään ja vedetään huumeita kun oot äitis kotona.

Tai voit kirjoittaa kirjeen jossa kerrot miten sinua loukkaa kun äiti sinut jättää noin, miten et jaksa niitä riitoja, mutta kerrot miten rakastat häntä yhtä kaikki, sillä se on äidillesi tärkeä asia että välität hänestä. Sillä varmasti häntä painaa raskas syyllisyys siitä, että perhe-elämä meni noin.

En ottaisi itseeni tuollaisesta, että en halua nähdä sinua ikinä. Totta kai hän haluaa, hän on vaan niin rikki ja kiukuissaan sanoi noin.

Jutelkaa asiasta/asioista. Jos ei heti ekalla kerralla saa sanottua asiaa,toisen kerran siiten:).Lähetä vaikka textareita jos jännittää tms? Luulisin äitisi osaavan keskustella jos osaa riidellläkkin. Myös itse olet jo sen ikäinen et pystyt kyllä jokin kerta vilä keskustelemaan asioista äitisi kanssa. Kaikkea hyvää teille ja voimia!!

"mutta nyt riitojen ja kipeiden asioiden takia viimeksi kesällä. "

Ei kukaan 13 vuotias horo puhu kipeistä asioista, taas joku aikuinen wannebe huomionkipee idioottien naruttaja siellä kikkailee. ime mun lekaa.

Hei "apua tarvitseva"!
Missä siun iskä on tai ukki? mitä tiedät heistä? Ovatko lähelläsi silloin, kun sie tarvitsisit heitä, jos äiti tai oma perhe ei voi kommentoida kanssasi!
Vaikeaa on täältä käsi sua auttaa, mutta yritän jotakin tehdä! En kyllä nyt tiedä mitä tekisin, mutta nuo vaihtoehdot kehottaisin tarkistamaan, varmaan joku tärppää.
Terveisin
Hannu Turunen

Vanhemmatkaan.ei.aina.rakasta.lastaan.mikä.on.normaalia.ja.ohimemenevää

Ap ei TODELLAKAAN ole 13v.. Olen tavannut ja jutellut tuhansille ja tuhansille yläasteikäisille ja voin sanoa; sanat ja tyyli ei ole 13v sanoja. Provo mikä provo, mutta ainahan keskustella saa.. Jouluiloa kaikille!

13 v. ihminen

Pyydät sos.toimistoa järjestämään sinulle sijaiskodin, jossa saat tukea ja voit rauhassa opiskella ja elää, kunne pääset omaan asuntoon täysi-ikäisenä opiskelujen jälkeen. Tämä on paras ratkaisu, vahvista itseäsi kaikin tavoin, keskity itseesi ja hyvinvointiisi. Aikuisempana ja vahvempana voit sitten selvitellä välejäsi äitisi kanssa.
Toivottavasti saat hyvän tukiperheen ja paljon tukea. Voimia !

minulla itselläni on äitini kanssa erittäin huonot välit olleet jo 3v koska äitini mies on pedofiili
eikä äitini usko sitä en ole ollut äiti luona melkein vuoteen
nään äitiäni harvoin mutta äitini käyttäytyy niinkuin ei tuntisi minua ja se sattuu minuun rakastan äitiäni kaikestä huolimatta olen joutunut ottamaaan itselleni vara äidin elämääni koska tartten vielä äiti hahmoa :)
toivottavasti sinä saat äitisi vielä takaisin ja saat mennä äitisi luo turvallisin mielin
minä menetin äitini koska äitini ei suostu uskomaan totuutta
mutta toivon että sinun kohdallasi käy toisin :)))

Vastaan alkuperäiseen kysymykseen:
1. Olet päättänyt olla menemättä äitisi luo koska se on ahdistavaa .. OK oikea valinta
2. Äitisi on siitä suuttunut : Hän kyllä itse aikanaan käsittää asian. Jos ei niin .. ehkä hänen itse pitää kuntoutua sen verran. Ellei niin se EI ole sinun syysi.
3. Et kerro kenen luona asut nyt mutta ymmärtääkseni kuitenkin turvallisessa ympäristössä. On se sitten isä, mummo tai sijaiskoti niin sinun ei tarvitse luopua sinun äidistä, koska hän on kuitenkin se ainoa äiti mikä sinulla on ja et halua hänestä luopua.
4. Tärkein : Rakkaus ei lopu ei katoa se ei todellakaan edes häviä : älä ikikuuna päivänä etsi sitä sieltä mikä ei korvaa rakkautta toiseen ihmiseen. Netissä houkutetaan kaikilla tavoilla nuoria tyttöjä/poikia mutta USKO vain ITSEESI.

Et oikeasti ole: yksin meitä on monta, jotka haluavat hyvää ja valitettavan monta jotka haluavat pahaa

Surullista, niin surullista. Vaikka äitisi huumeongelma on entinen (??), on se kylmä tosiasia, että huumeet on aina se ykkönen, kuten alkoholikin. Itse olen nähnyt "vain" alkoholiongelman ja huomannut että se vie psyykkeen ja ihminen muuttuu pahaksi ja kun tarpeeksi kauan juo, ei se psyykekään enää parane vaan ihminen on muuttunut täysin -eikä todellakaan parempaan, oletan että huumeissa on aivan sama lopputulos.

Hyvää joulua sinulle apua tarvitseva.
Olen itse muuttanut pois kotoa 14 vuotiaana tyttönä ja aloin siitä elättämään itseni,koska en halunnut mennä lastenkotiin.Tein töitä apulaisena kaikenmaailman kahviloissa,jaoin mainoksia ja kesäisin keräsin mansikoita jne.Kaikkea sellaista mitä pääsin tekemään.Asiasta on jo yli 25v aikaa.
Itselläni ei tilanteen takia opiskelut sujuneet hyvin,mutta olen aina tehnyt kovasti töitä ja myöhemmin minusta tuli yrittäjä olen menestynyt viimeiset 10v oikein hyvin.Minulla ei ole omia lapsia.Varmaan senkin takia,koska minulla on ollut näitä perheeseen liittyviä ongelmia.
En edelleenkään tapaa äitiäni.Tietysti asia tuottaa surua,mutta sen kanssa pystyy lopulta elämään.

Kuule.En oikein osaa sanoa muuta tähän kuin että ehkä on parempi,että et tapaa äitiäsi enään.
Neuvo on hyvin raskas,mutta huomaan että olet hyvin kypsä ja fiksu nuori neiti ja sinussa löytyy luonteenlujuutta.Hae asiaan tukea.
Tarvitset varmasti sinulle sopivan tukihenkilön jaksamaan tilanteessa.

Älä jää vangiksi tilanteeseen.
Pidä pääsi jos et halua tavata äitiäsi enään.Äitisi vaikuttaa hyvin kypsymättömältä ihmiseltä ja varmasti yrittää vetää sinut mukaan omiin ongelmiinsa.Muistahan että et missään nimessä ole vastuussa äitisi tekemistä ratkaisuista.Sinun pitää voida ratkaista vain omia ongelmiasi ja kasvuusi liittyviä asioita.Tuo ei tarkoita ettetkö välittäisi äidistäsi enään.Terve itsensä suojelu on sellaista,jossa ajatellaan omaa hyvivointiaan ensin.
Normaalisti vanhemmat ajattelevat lastensa hyvinvointia.Sinun tilanteessasi nyt ei vain käy niin.Parempi hyväksyä tilanne.

Tyttö-kulta.Sinun pitää keskittyä omaan hyvinvointiisi ja kouluun.Sinun olisi kaikesta huolimatta jaksettava opiskella tulevaisuudessa ja luotava oma elämäsi.Sinun ei tarvitse jatkaa äitisi elämää.
Elämä on sinulle avoin ja voit tehdä mitä vaan tulevaisuudellasi.
Vaikka mennä Nasalle töihin.

Pidä tyttö lippu korkealla.
Pääset vielä pitkälle elämässäsi!
Aivan varmasti!!!

Jep, 13 vuotias ja netistä kysyy neuvoja, ja jotkut vielä niitä antavat, eiköhän se ole "sosiaalihuollon paikka", netti ... edes suoli24 ei ole oikea paikka. Mene koulusi terveydenhoitajan/kuraattorin tai jonkun muun puheille.

Äitisi on selkeästi mulkku ihminen.

Kerro asiasta jollekin muulle aikuiselle joka on lähellä ja asioitasi hoitaa. Jos olet tällä hetkellä laitoksessa, kerro hoitajalle, hän auttaa ainakin löytämään sen tahon josta apua molemmat saatte.
On luonnollista, että noiden kipeiden asioiden keskellä tulee sanottua ja tehtyäkin asioita joita ei rauhallisemmassa elämäntilanteessa muuten tapahtuisi. Uskon että äitisi on joutunut miettimään missä on mennyt vikaan, onko hän ollut syypää sinun ongelmiisi ja hän on kenties kokenut sanomasi "rankkana" syytöksenä.
Uskon että te molemmat kuitenkin pohjimmiltanne haluatte yhteyden säilyvän ja varmaankin paranevan, joskus se vain vaatii ulkopuolisen sovittamaan niitä sanoja ja tunteita, varsinkin silloin kun itsellä on paha olla ja se rakas ihminen tuntuu sanovan ikäviä asioita. Aikakin parantaa toki, mutta neuvoisin kuitenkin pyytämään neuvotteluapua.
Parasta jatkoa koko teidän perheelle !

Tällaista se elämä on kommunistivaltioissa, verotuksen aiheuttaman ryöstön takia ihmisillä ei ole varaa ihmisarvoiseen elämään ja sitten käytetään päihteitä ja väkivaltaa niin fyysistä kuin henkistä, koska ei ole varaa järkevimpiin harrastuksiin.

sellainen äiti ei ole oma itsensä. parasta olisi mennä seurakuntaan pyytää esirukousta äidin puolesta että hän muuttuisi omaski itsensä jumala auttaa varmasti