Olen 20 vuotias poika tai nuori mies ja aina yksin, kaiken päivät, illat ja viikonloput. Munulla ei ole yhtään hyvää ystävää jolle voisin soittaa tai jonka kanssa voisi tehdä jotain ja jakaa asioita sekä ajatuksia. Ainainen yksinolo masentaa minua. En jaksa mennä enää edes kävelylle, koska aina nään vain pareja ja ystävyyksiä, mikä saa minut tuntemaan itseni vieläkin yksinäisemmäksi. Suorastaan raivostun, kun nään pareja. Ihmettelen miksi, heidän ei tarvitse kärsiä yksinäisyydestä. Miksi minä, joka en koskaan ole tehnyt kenellekkään mitään pahaa olen joutunut olemaan jo vuosia aina yksin. Enää en jaksa yksin. Onko minulle mitään toivoa, että joskus saisin edes yhden ystävän. Kannattaako jatkaa enää elämää enää yksin, ihan sama olenko olemassa tai en.
Saisinko jotain apua toivottomaan elämääni?
Saisinko jotain apua toivottomaan elämääni?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Säälipillu on paras
Hanki v*ttu elämä äläkä vänise täällä.
Kukas vittu sä luulet olevas. Pidäppä sä saatanan apinan mälliklimppi turpas kiinni jos ei ole asiaa.
Olen vielä poika ja kuuluis kait leikkiä vielä mut kuitenkin...
Internet on jännä paikka..
Töiden yhteydessä?
Harrastusten yhteydessä?
Ja ei tarvi alkaa vittuilla...
Mitkä asiat kiinnostavat sua? Varmasti moni muukin jakaa kiinnostuksesi ja löydät sitä kautta seuraa. Mites työ/opiskelu -tilanne?
Internet on oiva väylä löytää uusia ystäviä jota jakavat samoja kiinnostuksenkohteita, luo vaikka profiili jollekkin deittisivustolle.