Duopropista kysymys

Potkurin siirtämä teho kai riippuu kehän vaikutuspinta-alasta ja siirrettävän vesimäärän nopeudesta. !
Luisto taasen on potkurisuihkun ja venen/veden opeuden ero, sillä ei ole vaikutusta potkurisuihkun nopeuteen.

Jos taempi potkuri lisää tehoa, sen täytyy siis lisätä vesisuihkun nopeutta (? ? ?), nousu on kuitenkin molemmissa sama vaikka Volvo ei sitä ilmoitakaan.

Mutta sitten, paljonko se toinen potkuri lisää sitä nopeutta ?

Niin mutta .. kirjoitti:

Potkurin siirtämä teho kai riippuu kehän vaikutuspinta-alasta ja siirrettävän vesimäärän nopeudesta. !
Luisto taasen on potkurisuihkun ja venen/veden opeuden ero, sillä ei ole vaikutusta potkurisuihkun nopeuteen.

Jos taempi potkuri lisää tehoa, sen täytyy siis lisätä vesisuihkun nopeutta (? ? ?), nousu on kuitenkin molemmissa sama vaikka Volvo ei sitä ilmoitakaan.

Mutta sitten, paljonko se toinen potkuri lisää sitä nopeutta ?

Lue lisää

molemmissa sama nousu (pakko olla). en tietä mitä mutta kai sieltä jotain muttereita lentäisi irti ja savu nousisi muuten.

2020202 kirjoitti:

molemmissa sama nousu (pakko olla). en tietä mitä mutta kai sieltä jotain muttereita lentäisi irti ja savu nousisi muuten.

Tuota noin, miksi nousisi savua ja muttereita lentäisi? Miksi potkureiden pitäisi olla samannousuiset? Lapamääräkin on eri, samaten potkureiden koko on mahdoton laskea perinteisin menetelmin, joten perustele näkemystäsi sitten kun olet oppinut kirjoittamaan suomenkieltä.

Olet kuitenkin joskus ala-asteella kuullut puhuttavan välistyssuhteista ja niiden vaikutuksista, joten mietippä niiden oppeja päästessäsi ylä-asteelle.

Niin mutta .. kirjoitti:

Potkurin siirtämä teho kai riippuu kehän vaikutuspinta-alasta ja siirrettävän vesimäärän nopeudesta. !
Luisto taasen on potkurisuihkun ja venen/veden opeuden ero, sillä ei ole vaikutusta potkurisuihkun nopeuteen.

Jos taempi potkuri lisää tehoa, sen täytyy siis lisätä vesisuihkun nopeutta (? ? ?), nousu on kuitenkin molemmissa sama vaikka Volvo ei sitä ilmoitakaan.

Mutta sitten, paljonko se toinen potkuri lisää sitä nopeutta ?

Lue lisää

Mikä on kehän vaikutuspinta-ala? Ja luiston määrittely ei nyt ollut ihan oikea.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Tuota noin, miksi nousisi savua ja muttereita lentäisi? Miksi potkureiden pitäisi olla samannousuiset? Lapamääräkin on eri, samaten potkureiden koko on mahdoton laskea perinteisin menetelmin, joten perustele näkemystäsi sitten kun olet oppinut kirjoittamaan suomenkieltä.

Olet kuitenkin joskus ala-asteella kuullut puhuttavan välistyssuhteista ja niiden vaikutuksista, joten mietippä niiden oppeja päästessäsi ylä-asteelle.

Lue lisää

Hieman rauhallisemmin, ei tässä ole kysymys elämästä tai kunniasta, eikä kaikki vastaukset ole tiettyjen "henkilöiden " kirjoittamia.

Potkuriasiasta ja tekniikasta se että molemmissa potkureissa pitää olla sama nousu, koska sama käyttävä kartiohammaspyörä ptörittää kumpaakin akselia, niin niiden pyörintänopeus on sama.
Nousu on kummallekin potkurille määriteltävissä samoin kuin mille hyvänsä potkurille, halkaisija tai lapojen lukumäärä ei vaikuta näihin ominaisuuksiin.

Jos potkureilla olisi eri nousu, suuremmissa nopeuksissa(hyvin pieni luisto) ne hukkaisivat tehoaan toisiaan vastaan ja osien lentäminen lienee kevennykseksi tarkoitettu kielikuva ko.tilanteesta.

Mutta se peruskysymys ?

Outoja termejä kirjoitti:

Mikä on kehän vaikutuspinta-ala? Ja luiston määrittely ei nyt ollut ihan oikea.

Kehän vaikutusalue on potkurilavan pyörähtäessään kattama pinta-ala, se rajaa nopeuden kanssa siirrettävää massavirtaa.

Propulsiossa luisto on potkurilta lähtevän ja potkurille tulevan virtausnopeuden erotus, suhteellisesti ilmaistuna sama suhteessa lähtevään virtausnopeuteen.

Mikä tässä oli niin kummallista tai outoa ?

e.d.k kirjoitti:

Hieman rauhallisemmin, ei tässä ole kysymys elämästä tai kunniasta, eikä kaikki vastaukset ole tiettyjen "henkilöiden " kirjoittamia.

Potkuriasiasta ja tekniikasta se että molemmissa potkureissa pitää olla sama nousu, koska sama käyttävä kartiohammaspyörä ptörittää kumpaakin akselia, niin niiden pyörintänopeus on sama.
Nousu on kummallekin potkurille määriteltävissä samoin kuin mille hyvänsä potkurille, halkaisija tai lapojen lukumäärä ei vaikuta näihin ominaisuuksiin.

Jos potkureilla olisi eri nousu, suuremmissa nopeuksissa(hyvin pieni luisto) ne hukkaisivat tehoaan toisiaan vastaan ja osien lentäminen lienee kevennykseksi tarkoitettu kielikuva ko.tilanteesta.

Mutta se peruskysymys ?

Lue lisää

" koska sama käyttävä kartiohammaspyörä ptörittää kumpaakin akselia, niin niiden pyörintänopeus on sama."

Entäpä jos akselien vastaavat hammaspyörät ovatkin eri kokoisia niin eikö akselit pyöri eri nopeutta ?

e.d.k kirjoitti:

Hieman rauhallisemmin, ei tässä ole kysymys elämästä tai kunniasta, eikä kaikki vastaukset ole tiettyjen "henkilöiden " kirjoittamia.

Potkuriasiasta ja tekniikasta se että molemmissa potkureissa pitää olla sama nousu, koska sama käyttävä kartiohammaspyörä ptörittää kumpaakin akselia, niin niiden pyörintänopeus on sama.
Nousu on kummallekin potkurille määriteltävissä samoin kuin mille hyvänsä potkurille, halkaisija tai lapojen lukumäärä ei vaikuta näihin ominaisuuksiin.

Jos potkureilla olisi eri nousu, suuremmissa nopeuksissa(hyvin pieni luisto) ne hukkaisivat tehoaan toisiaan vastaan ja osien lentäminen lienee kevennykseksi tarkoitettu kielikuva ko.tilanteesta.

Mutta se peruskysymys ?

Lue lisää

Entäpä se väitteesi, että rattaat ei saa koskettta kuin kerran toisiinsa?

Jaa ! kirjoitti:

" koska sama käyttävä kartiohammaspyörä ptörittää kumpaakin akselia, niin niiden pyörintänopeus on sama."

Entäpä jos akselien vastaavat hammaspyörät ovatkin eri kokoisia niin eikö akselit pyöri eri nopeutta ?

Lue lisää

"Entäpä jos akselien vastaavat hammaspyörät ovatkin eri kokoisia niin eikö akselit pyöri eri nopeutta ? "

-- Ei --

e.d.k kirjoitti:

"Entäpä jos akselien vastaavat hammaspyörät ovatkin eri kokoisia niin eikö akselit pyöri eri nopeutta ? "

-- Ei --

Taas Edk-Välittäjä-tietoa ja väärin kooklattuna.

Duoropin alavaihteena on planeettapyörästö eikä mikään kartiohammaspyörä.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Tuota noin, miksi nousisi savua ja muttereita lentäisi? Miksi potkureiden pitäisi olla samannousuiset? Lapamääräkin on eri, samaten potkureiden koko on mahdoton laskea perinteisin menetelmin, joten perustele näkemystäsi sitten kun olet oppinut kirjoittamaan suomenkieltä.

Olet kuitenkin joskus ala-asteella kuullut puhuttavan välistyssuhteista ja niiden vaikutuksista, joten mietippä niiden oppeja päästessäsi ylä-asteelle.

Lue lisää

arvostaisin ehkä kommenttiasi, jos siinä olisi jotain faktaa. en tosiaan perustellut sitä miksi pitää olla sama nousu, mutta voit googlata asian olevan näin. mutterit ja rattaat lentää siksi, koska en tiedä mitä lopulta tapahtuu, jos käytetään vääriä nousuja pitkään. saat toki kertoa minulle.

Tuo kommenttisi ei juuri ammattitaitoa tai tietoja vaadi, mutta oletettavasti tiedät jotain asiasta, joten odotellaanpa vastaustasi asiallisten perustelujen kera.

diletantti vaan kirjoitti:

Tuo kommenttisi ei juuri ammattitaitoa tai tietoja vaadi, mutta oletettavasti tiedät jotain asiasta, joten odotellaanpa vastaustasi asiallisten perustelujen kera.

No yritetään sitten - potkurin kehäpinta-ala on nyt vain se swept area, eli se ei itsessään vaikuta tähän mitenkään. Potkruin lapojen pinta-ala suhteessa tähän on mielenkiintoisempi, se voi olla melko pieni, esim 20-30% kilpapotkureille tai jopa yli 100% joillain tosi isolapasilla potkrueilla.
Duopropilla saadaan potkruin lapa pinta-ala jaettua kahdelle rusetille, joten sillä saadaan siirrettyä hyvin tehoa veteen suhteessa potkurien halkaisiaan.
Alussa niissä oli aina eri lapamäärä, jottei tulisi säännölistä paineiskua/tärinää lapojen kohtaessa. Tämä ei sitten ollutkaan mikään isompi ongelma, joten VP ryhtyi tekemään molemmista potkureista kolmilapaisia joissain malleissa.
Molemmat potkurit pyörivät samaa nopeutta, koska pystyakselin kartiohammaspyörä on yhteinen molempien potkureiden hammaspyörille.
Potkurin luisto ei ole niin simppeli asia että potkurivirralla olisi sama nopeus kuin mitä lasker teoreettisesti noususta sekä kierrosluvusta. Vettä karkaa lapojen ympäriltä, potkruivirta pyörii jne. Luisto riippuu veneen nopeudesta, potkurin kierrosluvusta, veden lämpötilasta, potkurin syvyydestä jne.
Eikö tässä ole helpointa todeta että DuoPropilla on monta hyötyä, lähinnä potkurin "vaeltamisen" kompensoiti toisella potkurilla samalla akselilla, ja lapapinta-alan kasvattaminen jakamalla se kahdelle potkurille.
Ja alkuperäiseen väittämään totean että ei se DP kulje nopeammin veden läpi kuin mitä nousu, kierrosluku ja senhetkinen luisto määrää. Jos kulkee, niin venettä vie eteenpäin joku muukin voima, tai sitten joku on keksinyt ikiliikkujan.
Että silleen, ottakaa sitten iisisti.

Lisää mallikokeita kirjoitti:

No yritetään sitten - potkurin kehäpinta-ala on nyt vain se swept area, eli se ei itsessään vaikuta tähän mitenkään. Potkruin lapojen pinta-ala suhteessa tähän on mielenkiintoisempi, se voi olla melko pieni, esim 20-30% kilpapotkureille tai jopa yli 100% joillain tosi isolapasilla potkrueilla.
Duopropilla saadaan potkruin lapa pinta-ala jaettua kahdelle rusetille, joten sillä saadaan siirrettyä hyvin tehoa veteen suhteessa potkurien halkaisiaan.
Alussa niissä oli aina eri lapamäärä, jottei tulisi säännölistä paineiskua/tärinää lapojen kohtaessa. Tämä ei sitten ollutkaan mikään isompi ongelma, joten VP ryhtyi tekemään molemmista potkureista kolmilapaisia joissain malleissa.
Molemmat potkurit pyörivät samaa nopeutta, koska pystyakselin kartiohammaspyörä on yhteinen molempien potkureiden hammaspyörille.
Potkurin luisto ei ole niin simppeli asia että potkurivirralla olisi sama nopeus kuin mitä lasker teoreettisesti noususta sekä kierrosluvusta. Vettä karkaa lapojen ympäriltä, potkruivirta pyörii jne. Luisto riippuu veneen nopeudesta, potkurin kierrosluvusta, veden lämpötilasta, potkurin syvyydestä jne.
Eikö tässä ole helpointa todeta että DuoPropilla on monta hyötyä, lähinnä potkurin "vaeltamisen" kompensoiti toisella potkurilla samalla akselilla, ja lapapinta-alan kasvattaminen jakamalla se kahdelle potkurille.
Ja alkuperäiseen väittämään totean että ei se DP kulje nopeammin veden läpi kuin mitä nousu, kierrosluku ja senhetkinen luisto määrää. Jos kulkee, niin venettä vie eteenpäin joku muukin voima, tai sitten joku on keksinyt ikiliikkujan.
Että silleen, ottakaa sitten iisisti.

Lue lisää

Muuten hyvä mutta meni täysin asian sivusta jaaritteluun ja dp.n ideakin näyttää olevan hukassa.

Kysymys siis kuului että voiko dp.n potkurivirta olla suurempi kuin nousun mukaan laskettu ?

Jos tai ei, niin miksi ?

diletantti vaan kirjoitti:

Muuten hyvä mutta meni täysin asian sivusta jaaritteluun ja dp.n ideakin näyttää olevan hukassa.

Kysymys siis kuului että voiko dp.n potkurivirta olla suurempi kuin nousun mukaan laskettu ?

Jos tai ei, niin miksi ?

Lue lisää

No olihan siinä vastaus siihen potkurin etenemiseen nopeammin kuin mitä nousu edellyttää - se vaatisi jonkun muun voiman joka vie venettä eteenpäin, muuten se on ikiliikkuja. Luisto on yleensä pienempi kuin perinteisellä vetolaitteella, mutta se on nagatiivinen vain jos venettä hinataan tai hidastetaan ja potkurit pyrkivät käymään turbiineina (eli vesivirta pyrkii pyörittämään potkureita)

diletantti vaan kirjoitti:

Muuten hyvä mutta meni täysin asian sivusta jaaritteluun ja dp.n ideakin näyttää olevan hukassa.

Kysymys siis kuului että voiko dp.n potkurivirta olla suurempi kuin nousun mukaan laskettu ?

Jos tai ei, niin miksi ?

Lue lisää

MUTU :Olen sitä mieltä että potkurivirran nopeus on suurempi kun veneen nopeus.
Perämoottoriveneessä saadaan lisää nopeutta nostamalla moottoria ylös, jolloin potkurivirta siirtyy osittain ilmaan ja sen nopeus ja reaktiovoima kasvaa.
Testauksen voitte tehdä laittamalla painelogin anturi potkurivirtaan.

Kerran menin helvetin hyvää myöhäistä aika haipakkaa, niin loppui potkurista luisto ihan kerralla ja lensin päistikkaa etiäppäin. Perskule olivat Tvh:n miehet hiekottaneet mäen.

No silleen.

Kyllä asiat on yksinkertaisia kun joku ne kertoo.
Eipä tosiaan oo tullu ees mieleen, että potkuri ei työnnäkään miltään osin vettä suoraan taaksepäin, vaan vähän sinne sun tänne takaviistoon.

Tunnelipotkurikin pitäisi olla hyvä juttu, mutta taitaapa olla että kun nousua lisätään niin teho hukkuu veden pyörittämiseen tunnelissa eikä puhalluksen lisäykseen , eikä lapapintojen lisäys muuta kun pahentaa asiaa.

Oisko tuo high skew muotoilukin tähdätty juuri toiminnan tehostamiseen alueelle jossa nousukulma on pienimmillään.

Kun sekamelskaan lisää vielä jonkun jättöreunakuppauksen tai profiilimuokkauksen kapealle nopeusalueelle, niin potkurin valinta on jo yhtä helppoa kuin lottoaminen.

Lentosukellusvene, jossa vaihteiston varraa eivät saa koskettaa, kuin kerran?

Kyllähän E.d.K-Välittäjä_LKV hahmo on ylivertaisesti aina oikeassa teihin vanhoihin äijänpieruihin nähden moottoreista ja laitteista. Sillä on uusin ja älyllisin nuorekas tieto yliopistosta naatit!

uyyujyu kirjoitti:

Kyllähän E.d.K-Välittäjä_LKV hahmo on ylivertaisesti aina oikeassa teihin vanhoihin äijänpieruihin nähden moottoreista ja laitteista. Sillä on uusin ja älyllisin nuorekas tieto yliopistosta naatit!

Lue lisää

Millä perusteella lapa työntäisi vettä kohtisuoraan? Ei se sellaista voi tehdä. Vesimolekyylit ovat jatkuvasti liikkeessä toisiinsa nähden, ja kyllä ne liukuvat potkurin lavan pinnallakin. Siinä on ehkä yksi molekyylikerros vettä kiinni potkurin pinnassa, mutta loput liukuvat toisiinsa nähden.

Älä nyt edk sekoita voimavektoreita ja veden virtausta, menee aika lujaa metsään muuten. Kuvittele että potkurin lava on esim lentokoneen siipi joka etenee vedessä. Kohtauskulma on eri eri nopeuksilla ja eri kohdissa lapaa, vähän niin kuin kirjoitit. Mutta ei se lapa työnnä vettä niin kuin soutuveneen airo - siinä ajatusvika on.

vektorit ja virtaus kirjoitti:

Älä nyt edk sekoita voimavektoreita ja veden virtausta, menee aika lujaa metsään muuten. Kuvittele että potkurin lava on esim lentokoneen siipi joka etenee vedessä. Kohtauskulma on eri eri nopeuksilla ja eri kohdissa lapaa, vähän niin kuin kirjoitit. Mutta ei se lapa työnnä vettä niin kuin soutuveneen airo - siinä ajatusvika on.

Lue lisää

Juuri kuten sanoit, potkurin lapa kulkee vedessä kuin lentokoneen siipi, sen molemmille puolille syntyy paine-ero, joka saa veden liikkeelle.
Dynamiikasta ilmeisesti ymmärrät että paine voi voimavaikutukseltaan olla vain pintaa vastaan kohtisuorassa ja siihen suuntaan se vesi lähtee.

Esitin mm. että lavan kohdassa joka kohtaa veden 30 asteen kulmassa se työntää vettä 30 astetta akselin suunnasta vinoon.
Kun lavan liikesuunta on poikittain akseliin nähden, niin mikä tässä hiertää ?

Mitä yhteistä näet aironlapaan, veden virtaussuuntahan ei ole likikään sama kuin lavan liikesuunta, vai etkö tiedä mitä tarkoittaa lapapinnan kohtisuora ?

Jos edelleen epäilet, niin asia seliää kyllä kun kerrot mihin suuntaan potkurinlapa kiihdyttää vettä ja kuinka suuntaan vaikuttava voima syntyy.

vektorit ja virtaus kirjoitti:

Älä nyt edk sekoita voimavektoreita ja veden virtausta, menee aika lujaa metsään muuten. Kuvittele että potkurin lava on esim lentokoneen siipi joka etenee vedessä. Kohtauskulma on eri eri nopeuksilla ja eri kohdissa lapaa, vähän niin kuin kirjoitit. Mutta ei se lapa työnnä vettä niin kuin soutuveneen airo - siinä ajatusvika on.

Lue lisää

Mitä tarkoitat vektorien sekoittamisella.
Voima ja liikevektorit kuuluvat samaan kokonaisuuteen, liikkeen muutos tapahtuu aina voiman suuntaan, ei niitä voi erottaa toisistaan.

Noh, käsitteet käsitteinä, mutta koska näköjään olet eri mieltä edk.n ajatuskulusta, niin esität varmaankin oman näkemyksesi asian oikeasta kulusta, ettei tarvitse luulla sinun kuuluvan tähän innokkaaseen räksytysporukkaan.

Häh ! kirjoitti:

Mitä tarkoitat vektorien sekoittamisella.
Voima ja liikevektorit kuuluvat samaan kokonaisuuteen, liikkeen muutos tapahtuu aina voiman suuntaan, ei niitä voi erottaa toisistaan.

Noh, käsitteet käsitteinä, mutta koska näköjään olet eri mieltä edk.n ajatuskulusta, niin esität varmaankin oman näkemyksesi asian oikeasta kulusta, ettei tarvitse luulla sinun kuuluvan tähän innokkaaseen räksytysporukkaan.

Lue lisää

Tässä on se virhe, että vaikka voima onkin kohtisuorassa, niin se ei työnnä vettä voimavektorinsa mukaisesti siinä mielessä, että pystyisit ajattelemaan asiaa makromekaniikan kannalta. Se ei voi työntää, koska muut vesimolekyylit pitävät vettä paikallaan siinä suunnassa. Tällöin potkurin työntö lopulta kohdistuu pääasiassa suoraan taaksepäin. Ja siihen suuntaan se vesi sitten menee kohisten.

Voit ajatella asiaa myös niinkin, että jokaisella vesimolekyylillä on oma voimavektorinsa, ja oma massansa. Aina kun massa törmää toiseen massaan, voima siirtyy ja sen suunta voi muuttua. Se voi olla samakin se suunta, mutta jos ei ole kiskoja, niin harvoin se on sama.

Kuitenkin molekyylien näkökulmasta potkuri ei ole ollenkaan sileä pinta, ja ne laaksot ja kukkulat potkurin pinnalla ovat huikeita. Tämä ei lopulta ole mitään molekyylien välistä pingpongia siinäkään mielessä, että jokaisella molekyylillä on hurja liikenopeus ja ne törmäilevät koko ajan. Tästä syystä kannattaa unohtaa ne voimavektorit ja miettiä asiaa paineiden näkökulmasta. Ja turha tätäkään on miettiä, potkuri työntää vettä taaksepäin, oli niitä peräkkäin yksi tai kaksi.

Duopropin tai bravo3:n peräkkäisten potkurien idea on tehdä yhdessä työtä ja työntää vettä taaksepäin. Koska niiden pyörimissuunnat ovat vastakkaiset, ne kumoavat toistensa venettä sivusuunnassa liikuttavan siipiratasefektin, joka johtuu siitä, että vesi on potkurin alaosassa tiheämpää kuin yläosassa.

Jsk1234 kirjoitti:

Tässä on se virhe, että vaikka voima onkin kohtisuorassa, niin se ei työnnä vettä voimavektorinsa mukaisesti siinä mielessä, että pystyisit ajattelemaan asiaa makromekaniikan kannalta. Se ei voi työntää, koska muut vesimolekyylit pitävät vettä paikallaan siinä suunnassa. Tällöin potkurin työntö lopulta kohdistuu pääasiassa suoraan taaksepäin. Ja siihen suuntaan se vesi sitten menee kohisten.

Voit ajatella asiaa myös niinkin, että jokaisella vesimolekyylillä on oma voimavektorinsa, ja oma massansa. Aina kun massa törmää toiseen massaan, voima siirtyy ja sen suunta voi muuttua. Se voi olla samakin se suunta, mutta jos ei ole kiskoja, niin harvoin se on sama.

Kuitenkin molekyylien näkökulmasta potkuri ei ole ollenkaan sileä pinta, ja ne laaksot ja kukkulat potkurin pinnalla ovat huikeita. Tämä ei lopulta ole mitään molekyylien välistä pingpongia siinäkään mielessä, että jokaisella molekyylillä on hurja liikenopeus ja ne törmäilevät koko ajan. Tästä syystä kannattaa unohtaa ne voimavektorit ja miettiä asiaa paineiden näkökulmasta. Ja turha tätäkään on miettiä, potkuri työntää vettä taaksepäin, oli niitä peräkkäin yksi tai kaksi.

Duopropin tai bravo3:n peräkkäisten potkurien idea on tehdä yhdessä työtä ja työntää vettä taaksepäin. Koska niiden pyörimissuunnat ovat vastakkaiset, ne kumoavat toistensa venettä sivusuunnassa liikuttavan siipiratasefektin, joka johtuu siitä, että vesi on potkurin alaosassa tiheämpää kuin yläosassa.

Lue lisää

Tarkennus: törmäilevät koko ajan toisiinsa ilman potkurin vaikutustakin. Tämä on termodynamiikkaa.

Jsk1234 kirjoitti:

Tässä on se virhe, että vaikka voima onkin kohtisuorassa, niin se ei työnnä vettä voimavektorinsa mukaisesti siinä mielessä, että pystyisit ajattelemaan asiaa makromekaniikan kannalta. Se ei voi työntää, koska muut vesimolekyylit pitävät vettä paikallaan siinä suunnassa. Tällöin potkurin työntö lopulta kohdistuu pääasiassa suoraan taaksepäin. Ja siihen suuntaan se vesi sitten menee kohisten.

Voit ajatella asiaa myös niinkin, että jokaisella vesimolekyylillä on oma voimavektorinsa, ja oma massansa. Aina kun massa törmää toiseen massaan, voima siirtyy ja sen suunta voi muuttua. Se voi olla samakin se suunta, mutta jos ei ole kiskoja, niin harvoin se on sama.

Kuitenkin molekyylien näkökulmasta potkuri ei ole ollenkaan sileä pinta, ja ne laaksot ja kukkulat potkurin pinnalla ovat huikeita. Tämä ei lopulta ole mitään molekyylien välistä pingpongia siinäkään mielessä, että jokaisella molekyylillä on hurja liikenopeus ja ne törmäilevät koko ajan. Tästä syystä kannattaa unohtaa ne voimavektorit ja miettiä asiaa paineiden näkökulmasta. Ja turha tätäkään on miettiä, potkuri työntää vettä taaksepäin, oli niitä peräkkäin yksi tai kaksi.

Duopropin tai bravo3:n peräkkäisten potkurien idea on tehdä yhdessä työtä ja työntää vettä taaksepäin. Koska niiden pyörimissuunnat ovat vastakkaiset, ne kumoavat toistensa venettä sivusuunnassa liikuttavan siipiratasefektin, joka johtuu siitä, että vesi on potkurin alaosassa tiheämpää kuin yläosassa.

Lue lisää

Olet juuri keksinyt ikiliikkujan.

Kerrot että potkuri työntää vettä suoraan taaksepäin, josta mm Newton toteaa että voiman on oltava saman suuntainen ja potkurinlapaan kohdistuu samansuuntainen vastavoimma.
Jos potkuriin kohdistuu vain akselin suuntainen voima, se ei tarvitse momenttia lainkaan, ja ikiliikkuja on keksitty.

No leikki sikseen, koko tuo pitkä vuodatuksesi vaikuttaa vain säälittävältä yritykseltä pyristellä ulos tilanteesta, tai sitten olet todella vajaalla tiedolla keskustelussa.

Kehotan aloittamaan ongelman ratkaisun siitä että paikallaan oleva vesi lähtee liikkeelle täsmälleen siihen suuntaan mihin siihen kohdistuva voima vaikuttaa ja sitten kehittelet edes itsellesi uskottavan syyn, miten lapa voi synnyttää suoraan akselinsuuntaisen voiman ilman momentista aiheutuvaa sivukomponenttia.

Onnea yritykselle.

Jsk1234 kirjoitti:

Tässä on se virhe, että vaikka voima onkin kohtisuorassa, niin se ei työnnä vettä voimavektorinsa mukaisesti siinä mielessä, että pystyisit ajattelemaan asiaa makromekaniikan kannalta. Se ei voi työntää, koska muut vesimolekyylit pitävät vettä paikallaan siinä suunnassa. Tällöin potkurin työntö lopulta kohdistuu pääasiassa suoraan taaksepäin. Ja siihen suuntaan se vesi sitten menee kohisten.

Voit ajatella asiaa myös niinkin, että jokaisella vesimolekyylillä on oma voimavektorinsa, ja oma massansa. Aina kun massa törmää toiseen massaan, voima siirtyy ja sen suunta voi muuttua. Se voi olla samakin se suunta, mutta jos ei ole kiskoja, niin harvoin se on sama.

Kuitenkin molekyylien näkökulmasta potkuri ei ole ollenkaan sileä pinta, ja ne laaksot ja kukkulat potkurin pinnalla ovat huikeita. Tämä ei lopulta ole mitään molekyylien välistä pingpongia siinäkään mielessä, että jokaisella molekyylillä on hurja liikenopeus ja ne törmäilevät koko ajan. Tästä syystä kannattaa unohtaa ne voimavektorit ja miettiä asiaa paineiden näkökulmasta. Ja turha tätäkään on miettiä, potkuri työntää vettä taaksepäin, oli niitä peräkkäin yksi tai kaksi.

Duopropin tai bravo3:n peräkkäisten potkurien idea on tehdä yhdessä työtä ja työntää vettä taaksepäin. Koska niiden pyörimissuunnat ovat vastakkaiset, ne kumoavat toistensa venettä sivusuunnassa liikuttavan siipiratasefektin, joka johtuu siitä, että vesi on potkurin alaosassa tiheämpää kuin yläosassa.

Lue lisää

Selväksi tuli.

Tarkoituksesi on havaittu ja noteerattu.

Häh ! kirjoitti:

Selväksi tuli.

Tarkoituksesi on havaittu ja noteerattu.

Ei jaksa selittää tällä foorumilla, jolla on liikaa hihittäjiä ja jääräpäitä.

Katsokaa esim voimavektoreita ja virtauksia ja veden työntösuuntaa joka ei ole kohtisuora lavanpintaan kohden tosta linkistä:

http://web.mit.edu/13.012/www/handouts/propellers_reading.pdf

Piirtäkää vaikka kuva jonnekkin netttiin josta näkyy kuinka potkuri etenee vedessä negatiivisella luistolla, sitten ehkä uskon asiaan. Muuten, esim hydrodynamiikkaa ja laivojen propulsiota opiskelleena minulla on vaikea uskoa tommoiseen ikiliikkujaan.

Ja se potkuri ei työnnä vettä kohtisuoraan lavapinnasta ulospäin - asiaa pitää tutkia enempi veden paine eroina eri puolilla lapaa, ja sitä myöten kehittyvästä voimista potkurinlapaan.

Näitä aisoita voi olla vaikea kuvitella ellei ole jonkinnäköistä perusnäkemystä hydrodynamiikasta, se potkurinlavan kohtauskulma veteen on kaiken a ja o, siitä lähtee sen hyötysuhde ja se jos se sakkaa vai ei.

Naval Architect kirjoitti:

Ei jaksa selittää tällä foorumilla, jolla on liikaa hihittäjiä ja jääräpäitä.

Katsokaa esim voimavektoreita ja virtauksia ja veden työntösuuntaa joka ei ole kohtisuora lavanpintaan kohden tosta linkistä:

http://web.mit.edu/13.012/www/handouts/propellers_reading.pdf

Lue lisää

Linkissä ei ole käsitelty seisovan veden tilannetta vaan virtausta ja sen suunnanmuutosta "tehollisen" nousukulman ollessa pienenpi kuin kohtauskulma ja kuvassa 12-1 on oikein esitetty kuinka potkurilavan virtausta muuttava voima (kuvassa angle of attac F) on täsmälleen kohtisuoraan lapapintaa vasten.

Silloin kun potkurille ei tule venenopeudesta virtausta niin se "attac force" on ainoa liikkeen aiheuttaja, ja koko virtaus on sen forcen suuntainen.

Linkki oli hyvä vahvistus e.dk.n teorian paikkansapitävyydelle ja tukkii kai viimein näiden tyhjäpäiden räkätysinnon.

Kohtauskulma ok kirjoitti:

Piirtäkää vaikka kuva jonnekkin netttiin josta näkyy kuinka potkuri etenee vedessä negatiivisella luistolla, sitten ehkä uskon asiaan. Muuten, esim hydrodynamiikkaa ja laivojen propulsiota opiskelleena minulla on vaikea uskoa tommoiseen ikiliikkujaan.

Ja se potkuri ei työnnä vettä kohtisuoraan lavapinnasta ulospäin - asiaa pitää tutkia enempi veden paine eroina eri puolilla lapaa, ja sitä myöten kehittyvästä voimista potkurinlapaan.

Näitä aisoita voi olla vaikea kuvitella ellei ole jonkinnäköistä perusnäkemystä hydrodynamiikasta, se potkurinlavan kohtauskulma veteen on kaiken a ja o, siitä lähtee sen hyötysuhde ja se jos se sakkaa vai ei.

Lue lisää

Niin .

Lapaprofiilin painejakautumaa ja vastusta kuvataan yleensä lavan hyötysuhteella, aerodynamiikassa se vastaa siiven liitosuhdetta, mutta kirjoituksessani ohitin sen olettamalla lavan profiilin suoraksi, se yksinkertaistaa asiaa ja taisinpa mainita siitä heti alussa.

Kaikki muu esitykseni ja lukuarvot perustuvat juuri edellä esitetyn linkin teoriaan ja jos tulkinnassa on sattunut jotain kämmejä, niin asiallinen palaute olisi suorastaan suotavaa.

Ps.
Mikä muuten on negatiivinen luisto, tai kuinka se liittyy asiaan ?

e.d.k kirjoitti:

Niin .

Lapaprofiilin painejakautumaa ja vastusta kuvataan yleensä lavan hyötysuhteella, aerodynamiikassa se vastaa siiven liitosuhdetta, mutta kirjoituksessani ohitin sen olettamalla lavan profiilin suoraksi, se yksinkertaistaa asiaa ja taisinpa mainita siitä heti alussa.

Kaikki muu esitykseni ja lukuarvot perustuvat juuri edellä esitetyn linkin teoriaan ja jos tulkinnassa on sattunut jotain kämmejä, niin asiallinen palaute olisi suorastaan suotavaa.

Ps.
Mikä muuten on negatiivinen luisto, tai kuinka se liittyy asiaan ?

Lue lisää

Käsittäisin negatiivisen luiston siksi ikiliikkujaksi, josta on ollut puhetta. Siis tilanteeksi, jossa potkurivirta on noususta laskettua nopeampaa.

näin sen näen kirjoitti:

Käsittäisin negatiivisen luiston siksi ikiliikkujaksi, josta on ollut puhetta. Siis tilanteeksi, jossa potkurivirta on noususta laskettua nopeampaa.

Mikä siitä tekee ikiliikkujan.
Jos kahden potkurin kautta saadaan kierrätettyä veden nopeus suuremmaksi kuin nousun mukainen nopeus, niin mitä ?

Sitten puhutaan ikiliikkujasta kun vene kulkee kovemmin kuin nousun nopeus, mutta mikä estää kun vene on paikallaan, loistohan on suurmpi eikä negatiivinen.

Kohtauskulma ok kirjoitti:

Piirtäkää vaikka kuva jonnekkin netttiin josta näkyy kuinka potkuri etenee vedessä negatiivisella luistolla, sitten ehkä uskon asiaan. Muuten, esim hydrodynamiikkaa ja laivojen propulsiota opiskelleena minulla on vaikea uskoa tommoiseen ikiliikkujaan.

Ja se potkuri ei työnnä vettä kohtisuoraan lavapinnasta ulospäin - asiaa pitää tutkia enempi veden paine eroina eri puolilla lapaa, ja sitä myöten kehittyvästä voimista potkurinlapaan.

Näitä aisoita voi olla vaikea kuvitella ellei ole jonkinnäköistä perusnäkemystä hydrodynamiikasta, se potkurinlavan kohtauskulma veteen on kaiken a ja o, siitä lähtee sen hyötysuhde ja se jos se sakkaa vai ei.

Lue lisää

No niin
Kun nyt sattui asiantuntija paikalle, niin eiköhän tämä ala selvitä.
Täällä on esitetty vain yksi perusteltu vastaus, suunsoittajia sitäkin enemmän.
Pistäs nyt nimim. "Kohtauskulma ok" näkyville se dp.n potkurivirran nopeus vaikka suhteessa lapanopeuteen kun kohtauskulma on 30 astetta ja paikallaan oleva vene.

Vai kuulutko sinäkin samaan populaan?

E.d.K. kirjoitti:

Olet juuri keksinyt ikiliikkujan.

Kerrot että potkuri työntää vettä suoraan taaksepäin, josta mm Newton toteaa että voiman on oltava saman suuntainen ja potkurinlapaan kohdistuu samansuuntainen vastavoimma.
Jos potkuriin kohdistuu vain akselin suuntainen voima, se ei tarvitse momenttia lainkaan, ja ikiliikkuja on keksitty.

No leikki sikseen, koko tuo pitkä vuodatuksesi vaikuttaa vain säälittävältä yritykseltä pyristellä ulos tilanteesta, tai sitten olet todella vajaalla tiedolla keskustelussa.

Kehotan aloittamaan ongelman ratkaisun siitä että paikallaan oleva vesi lähtee liikkeelle täsmälleen siihen suuntaan mihin siihen kohdistuva voima vaikuttaa ja sitten kehittelet edes itsellesi uskottavan syyn, miten lapa voi synnyttää suoraan akselinsuuntaisen voiman ilman momentista aiheutuvaa sivukomponenttia.

Onnea yritykselle.

Lue lisää

Vaikka paine aiheuttaakin voiman lapaa vasten, se ei tarkoita sitä, että vesi alkaisi liikkua poispäin lavasta jossain 30 asteen kulmassa. Potkuri liikuttaa vettä taaksepäin, oli vene paikallaan tai liikkeessä. Siipiratas on asia erikseen, se liikuttaa vettä voiman suuntaisesti.

Vanha Cobra kirjoitti:

No niin
Kun nyt sattui asiantuntija paikalle, niin eiköhän tämä ala selvitä.
Täällä on esitetty vain yksi perusteltu vastaus, suunsoittajia sitäkin enemmän.
Pistäs nyt nimim. "Kohtauskulma ok" näkyville se dp.n potkurivirran nopeus vaikka suhteessa lapanopeuteen kun kohtauskulma on 30 astetta ja paikallaan oleva vene.

Vai kuulutko sinäkin samaan populaan?

Lue lisää

Mitä oikein horiset vanha cobra, potkurivirran nopeuden saat selville vain mittaamalla, ei laskemalla, ja toi 30 asteen kohtauskulma on jo aika raju.

Mihin populaan sinä kuulut? Niihin jotka ei ymmärrä yhtään mitään hydrodynamiikasta? Ave simplisitas.

Alte cobra scheisse kirjoitti:

Mitä oikein horiset vanha cobra, potkurivirran nopeuden saat selville vain mittaamalla, ei laskemalla, ja toi 30 asteen kohtauskulma on jo aika raju.

Mihin populaan sinä kuulut? Niihin jotka ei ymmärrä yhtään mitään hydrodynamiikasta? Ave simplisitas.

Lue lisää

Ymmärrän.

se raju kulma löytyy mm 16 " x 20" potkurista 6cm lavan kärjestä keskiöön päin, että se siitä rajuudesta.

Toiset ne laskee massavirtoja vaikka kuussa käyntiin, toisille yksinkertaiset nopeusvektorit likiarvojen hahmottamiseen on tuntematonta huru-ukkojen hölinää.

Aina kuitenkin helpoin tapa selvitä on kertoa paatoksella että se ei ole mahdollista, ja jos tilaa, niin samalla korostaa omaa asiantuntemustaan ja halventaa kysyjän osaamista.

Vastauksesi kertoi jo kaiken tarpeellisen, joten unohda koko juttu.

Täh siis ? kirjoitti:

Mikä siitä tekee ikiliikkujan.
Jos kahden potkurin kautta saadaan kierrätettyä veden nopeus suuremmaksi kuin nousun mukainen nopeus, niin mitä ?

Sitten puhutaan ikiliikkujasta kun vene kulkee kovemmin kuin nousun nopeus, mutta mikä estää kun vene on paikallaan, loistohan on suurmpi eikä negatiivinen.

Lue lisää

Eikös luisto ole kytköksissä potkurin hyötysuhteeseen. Ja negatiivinen luisto tietäisi yli sadan prosentin hyötysuhdetta, eli ikiliikkujaa. Veneen nopeudella ei ole asian kanssa tekemistä, sehän riippuu vain veneen kulkuvastuksesta.

puurovelli kirjoitti:

Eikös luisto ole kytköksissä potkurin hyötysuhteeseen. Ja negatiivinen luisto tietäisi yli sadan prosentin hyötysuhdetta, eli ikiliikkujaa. Veneen nopeudella ei ole asian kanssa tekemistä, sehän riippuu vain veneen kulkuvastuksesta.

Lue lisää

Puurot ja vellit on tosiaan sekaisin.

Luisto on potkurivirran tai vesisuihkun ja venenopeuden erotus, se kuuluu propulsion hyötysuhteeseen eikä sillä ole mitään tekemistä potkurin hyötysuhteen kanssa.

Välittäjä osuu harhaan aika usein, mutta ei aina. Edk osuu usein oikeaan, mutta ei aina. Mutta tämä ujyuyjuyuyuy-hihittäjä on poikeuksetta jokaikinen kerta metsässä.

eroja on kirjoitti:

Välittäjä osuu harhaan aika usein, mutta ei aina. Edk osuu usein oikeaan, mutta ei aina. Mutta tämä ujyuyjuyuyuy-hihittäjä on poikeuksetta jokaikinen kerta metsässä.

FastStone Image Viewe

Välittäjä osuu harhaan aika usein, mutta ei aina. Edk osuu usein oikeaan, mutta ei aina. Mutta tämä uikhjytr-hihittäjä on poikeuksetta jokaikinen kerta metsässä.

Välittäjä osuu harhaan aika usein, mutta ei aina. Edk osuu usein oikeaan, mutta ei aina. Mutta tämä E.g.K-hihittäjä on poikeuksetta jokaikinen kerta metsässä.