Eikö parasta olisi antaa metsän hoitaa itse itseään? Näin päästäisiin mahdollismman monipuoliseen kasvi-ja eläinlajistoon. Miksi pitää vaihtaa ihanat puut nelikkoavolavamaasturiin tai crv:hen...tai Thaimaanlomareissuun?
Parasta metsänhoitoa?
kummastellen
38622
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ei sitä tuossakaan tavassa ole mitään järkeä. Kaikkien kannalta olisi paras vaihtoehto jatkuva kasvatus. Silloin metsää ei ikinä hakata aukeeksi ja tuloja saataisiin useammin ja sahoille olisi laadukasta raaka-ainetta tarjolla jatkuvasti. Nykyisessä mallissa laatutukin kasvatus on hieman haastavaa.
Mietihän mitä suomen taloudelle tapahtuisi jos metsien annettai hoitaa itse itseään ilman hakkuita? -> Se olisi kuolin isku metsäteollisuudelle. Metsäsektorihan työllistää n. 200 000 henkilöä. Mistäs hankkisit työtä heille.
"Vuonna 2011 metsäteollisuuden viennin arvo (huonekalut ml.) oli 11,2 miljardia euroa. Vienti kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Metsäteollisuuden viennin arvo koko Suomen viennistä oli noin 20 %. "
Jatkuva kasvatus ei todellakaan tarkoita sitä, että metsässä on tarjolla hakattavaa jatkuvasti ja tuloja saatavissa useammin. Eli kirjoittajalla on täysin väärä käsitys jatkuvan kasvatuksen menetelmästä.
Eikös jatkuvassa kasvatuksessa poisteta isoimmat ja huonot puut ja alla valmiiksi kasvamassa pienempää puustoa eli tehdään tavallaan yläharvennuksia (poimintahakkuita). Jolloin seuraavaan tukkisaantoon huomattavasti lyhyempi aika kuin nykyisessä mallissa.
Ja tuloja tulee useammin. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita tehdään yleensä 10-20 vuoden välein ja lähes kaikki hakattavat puut ovat tukkipuita.
Jatkuva kasvatuksen yleisohje kuuluu: hakkaa tukkipuita ja kasvata kuitupuista uusia tukkipuita.
Vai miten itse olet jatkuvan kasvatuksen käsittänyt mikäli minulla siitä on täysin väärä käsitys?
Yleisohje tai ei, mutta jatkuvassa kasvatuksessa ei sitä tukkipuuta tule yhtään enemmän määrällisesti kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Ei myöskään tukkisaantoon ole sen lyhyempi aika kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Miten se puu yhtä äkkiä kasvaisi nopeammin jatkuvassa kasvatuksessa?
Vaikka jatkuvan kasvatuksen yleisohjeeseen kuuluvasti hakkaisit tukkipuita ja kasvattaisit kuitupuusta uusia tukkipuita, niin jostain ne kasvatettavat kuitupuut sinne metsään on saatava. Vai oletko keksinyt tavan millä ohitat taimivaiheen ja siirryt suoraan kuitupuuhun? Puun kehitys tukiksi alkaa taimesta eikä suinkaan kuitupuusta. Taimen kehitys tukkipuuksi vie ihan yhtä pitkän ajan kasvoi se jatkuvan tai jaksollisen kasvatuksen metsässä. Mitään oikotietä "onneen" ei ole vaikka moni jatkuvan kasvatuksen puolustelija näyttää näin itselleen uskottelevankin.
Mietihän nyt vähän että mitä olet puhumassa. Ei ne puut mistään taikaiskusta kuitupuuksi kasva, vaan luonto hoitaa homman ihan normaaliin malliin. Jatkuvan kasvatuksen metsissä on (lähes) koko ajan kaiken kokoista puuta, eli taimesta tukkipuuhun. Taimet kasvavat isomman puuston alla, niin kuin nykymallissa aukoissakin (hiukan hitaammin mutta kumminkin).
Kun tehdään yläharvennus alla odottamassa oleva pienempi puukerros pääsee kasvamaan vapaasti ja se turvotetaan tukkipuuksi ja samaan aikaan taimet alkavat kehittyä ihan luonnon lakien mukaan kuitupuuksi ja alle kasvaa taas uusia taimia. Näin ollen uudistamiskustannuksia ei tule koskaan ja lähes kaikki hakattava puusto on tukkia (latvuksia lukuunottamatta). Tässä tavassa voittavat kaikki muut paitsi taimitarhat.
Näin saadaan aikaan laadukasta tukkia josta tulevaisuudessa tulee olemaan pulaa. Istutus metsissä laadukkaan tukin aikaansaaminen ei ole mikään itsestäänselvyys.
Nii tiedäthän että ne taimitarhan taimetkin kasvatetaan niistä samoista siemenistä mitä niissä puun latvoissa olevissa kävyissä on? Jatkuvassa kasvatuksessa jätetään vaan se taimitarha välistä pois ja annetaan luonnon hoitaa asiansa. Luontoa voidaan auttaa tekemällä laikkuja esim raivaussahaan liitettävällä terracut maanmuokkaimella ja jos varmoja halutaan olla nii hakkuun yhteydessä voidaan kerätä käpyjä ja ottaa niistä siemeniä ja kylvää niitä noihin laikkuihin.
Ei se joka kohteella ihan noin ole.
Monesti kakkosharvennuksella 50-60 vuotiaissa kuusikoissa vaihto ehtona ottaa alta kuitupuut (18 €/m3 )ja jättää järeämmät jo tukkikokoiset kasvamaan tai sitten ottaa ryhmien keskeltä tukkikokoiset ( 48 €/ m3 )pois ja jättää hyvät kasvukuntoiset kuitupuut lihomaan.
Sitten n 15 vuoden päästä tasakokoisen tukkimetsän väljennys
Monesti rehevillä pohjilla viljelykuusikoissa em.tilanne
Hups tuli kaksi lähes saman laista vastinetta "Miten on "kirjoitukseen ..........D
Miten väljennetyn kuusikon alle saadaan jäämään elinkelpoinen taimikko elolle, se vaativa projekti
Onhan se motokuskille vaativa projekti mutta ammattitaitoiselta kuskilta onnistuu (tämä tullu nähtyä). Kuskin täytyy vaan vähän tarkemmin miettiä että minne päin puut kaataa.
Taimia tulee kuolemaan sehän on selvä mutta kyllä se mehtä siihen kehittyy ja uutta tainta pukkaa koko ajan lisään.
MHY:n miehille ei muuten kannata jatkuvasta kasvatuksesta virkkoo mittään, ei mahu ainakaan tiälläpäin heiän piähän, mutta eipä ne metänhoiosta tiiä muutenkaan oikein mittään. Joku aika sitten tuli niitten valvonnassa yhestä ylispuuhakkuusta alaharvennus -> sen jälkeen MHY on ollu poissa kuvioista ;)
Kerro miten tämä on mahdollista kuusivaltaisessa metsikössä.
Mikä mahtaa olla runkoluku hehtaarille?
Voisitko jotenkin perustella? Jää muuten pelkäksi "sanahelinäksi".
Entä huonoina käpyvuosina? Kerro myös miten toimii kuusivaltaisissa metsikössä.
Ei millään pahalla mutta kannattaisi varmaan miettiä sinunkin mitä olet puhumassa. Kaikki tuo mitä kerrot on samaa jargonia mitä eräs Lähde jauhaa jatkuvasta kasvatuksesta. Yritä jatkossa kertoa myös omia kokemuksiasi aiheesta ... jos niitä edes on.
Metsät pyrkii luontaisesti kehittymään erirakenteisiksi, mutta nykyään vaan kannatetaan tasarakenteista metsää ja puut hakataan jo arvottomina kuitupuina harvennuksissa poikkeen vaikka hieman harvennustapoja muuttamalla niistä saataisiin arvokkaampaa tukkia. Metsän jatkuva kasvatus kirjan kun luet viisastut paljon.
Omakohtaista kokemusta ei vielä ole kovin hirveesti kertynnä nuoresta iästä johtuen. Muutamia kuvioita on kuitenkin muutettu viimevuosina jatkuvaan kasvatukseen päin ja lähes puhtaan kuusikon alle on kehittynnä kolmessa vuodessa parin kymmenen sentin korkusia taimia runsaasti (koivut jo pääosin yli metrisiä). En taimien ja jäljelle jääneiden runkojen määrää ole kyllä laskenut mutta lähellä normaalia toisen harvennuksen jälkeistää puumäärää ollaan. Ja taimia siellä on lähes joka kohdassa vähintään metrin välein. Tietysti taimettomiakin länttejä löytyy mutta pääosin taimettunna jo lyhyen ajan jälkeen erittäin hyvin.
En ole mikään metsäammattilainen mutta järkevämmältä tämä tapa kuulostaa kuin nykyinen. Ja aion sitä omissa metsissäni mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ja elämän ehtoopuolella ollaan jo paljon viisaampia asiasta.
Jokainen tuaploo tietysti tyylillään ;)
Mikä mahtaa olla jatkuvassa kasvatuksessa tämä "lähellä normaali toisen harvennuksen jälkeinen puumäärä"?
"Ja aion sitä omissa metsissäni mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ..."
Miksi näin jos kerran tämä mainitsemasi jatkuva kasvatus on se ainoa ja oikea vaihtoehto?
Kaikki mikä kuulostaa järkevältä ei aina sitä ole. Toivottavasti se selviää jo ennen elämäsi ehtoopuolta.
Kyseiset metsät ovat olleet jatkuvan kasvatuksen metsiä ennen MHY:n puuttumista metsänhoitoon (perimätietoa). MHY:n sekaantumisen jälkeen metsistä ei ole otettu puuta muuten kuin maatilan tarvepuiksi (eivät ole halunneet tehdä MHY:n vaatimaa avohakkuuta) joten melko pitkälti olleet oman onnensa nojassa.
Nyt umpeenkasvaneesta metsästä poistettiin kaiken kokoista puustoa, sillä pienemmät kuuset olivat monin paikoin vioittuneet liiaksi poimintahakkuiden loppumisen jälkeen. Ja osa harvennuksessa poistetuista puista oli motolle kova pala purtavaksi, ei nimittäin meinanna motossa leikkuukapasiteetti riittee. Voin viikonoppuna mittailla puuston tiheyttä ja laitella arvion nykyisestä runkoluvusta. Mutta tiheys samaa luokkaa kuin muissa näkemissäni päätehakkuuta edeltävissä harvennuksissa. Vielä en tuota voi täydelliseksi jatkuvan kasvatuksen metsäksi sanoa mutta kyllä siitä semmonen vielä tulee. ;)
Eikä se ole ainut oikea tapa, mutta mielestäni järkevin ja toimivaksi todettu edellisten sukupolvien toimesta. Miksi syöttää istutettuja puuntaimia hirville kun metsä uudistuu hiljalleen itsekseen ilman uudistamiskuluja ja siinä sivussa saadaan nykyistä mallia tiheämmin tuloja harvennushakkuista joissa poistetaan keskenkasvuisten puiden sijasta kasvultaan hidastuneita "tukkipuita", jotka kaikenlisäksi ovat yleensä laadukkaampaa puuainesta kuin nykyisen mallin metsien päätehakkuista aikanaan tulee.
Kasvatan myös visakoivuja, ja se ei onnistu järkevästi jatkuvan kasvatuksen metsissä, tästä tuo "mahdollisuuksien mukaan".
Jatketaampa tästä viikonloppuna mittailujen jälkeen
Mistä hirvi tietää mikä taimi on istutettu ja valitsee juuri sen? Pitääkö se sille erikseen opettaa vai tietääkö olevansa jatkuvan kasvatuksen metsässä ja jättää taimet rauhaan.
Olisin kiitollinen tiedosta, koska minun metsissä hirvi ei ole tätä valintaa itse osannut tehdä.
Tuota tihempää tulojen saantia voisit myös hieman avata enemmän. Minulle se ei ainakaan nyt avaudu. Metsäpohjahan tuottaa lähes saman määrän puuta samassa ajassa hakattiin sitä tai ei. Hoidolla ja hakkuilla ainoastaan voidaan vaikuttaa saannon laatuun.
Lue nyt tuo kirja hyvänen aika jos kaikki pitää rautalangasta viäntee.
Tuolla hirvikommentilla tarkoitin sitä että istutetuissä taimikoissa (mänty/koivu) hirvet tuhoavat toisinaan lähes koko taimikon. Jos hirvet löytävät hyvän syömäpaikan jiäp ne monesti sinne asustelemaan jolloin tappiot voivat olla kovatkin. Kun taas luonnollisesti uudistuneeseen metsään tulee taimia runsaasti yli oman tarpeen lähes jatkuvalla syötöllä ilmaiseksi. Tällöin hirvien syönnistä tulevat tappiot eivät ole niin kovia. Kyllähän siinä kasvutappioita voi tulla mutta taimia on aina jäänyt riittävästi metsään (tästä kokemusta jo ennen jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä)
Ja tulot kiertoajalta eivät ole merkittävästi suurempia kuin nykyisessä mallissa, mutta niitä saadaan tasaisin väliajoin, ja kun hakattava puusto on pääosin tukkia saadaan puusta aina korkein mahdollinen hinta. Nykyisessä mallissa ensimmäiset tulot tulevat ensiharvennuksesta. Nämä tulot riittävät yleensä juuri ja juuri uudistus ja taimikonhoitokulujen kuolettamiseen. Seuraava harvennus yleensä aikaisintaan 15 vuoden päästä jolloin saadaan jo vähän euroja taskun pohjallekkin. Tässäkin toisessa harvennuksesa poistetaan useimmiten eniten keskenkasvuisia kuitupuita joista ei makseta yhtä hyvin kuin tukkipuista. Samana aikana jatkuvan kasvatuksen metsässä on tehty jo kahdesta neljään poimintahakkuuta joista kaikki tulot ovat jääneet itselle kun uudistamiskuluja ei ole ollut. Tällöin myös metsän muu käyttö mahdollistuu (sienesty, marjastus...) ja esim metsäkanalinnutkin viihtyvät paremmin jatkuvan kasvatuksen metsissä kuin nykymallin metsissä. Samalla kun tehdään avohakkuu tuhotaan mahdollisesti esim. kanalintujen elinympäristö.
Otatko mieluummin kerran elämässäsi ison tilin metsästä ja istutat taimikon kasvamaan jälkipolvia varten vai useammin pienempiä tilejä ilman uudistustarvetta?
Vieläkö jäi jotain epäselväksi joka pitäisi rautalangasta viäntee ;)
Viännä mitä viännät.
Onko tuo mainitsemasi ja ihannoimasi kirja Metsän jatkuva kasvatus, Pukkala-Lähde-Laiho?
Jos pelkästään jonkun kirjan lukemalla uskot, että metsässä on koko ajan täysi puusto ja taimia tulee jatkuvalla syötöllä niin että niitä riittää hirvienkin syötäväksi niin ei muuta kuin "tuaploo vuan tyylilläs".
tarkoitan vuan että tuon kirjan lukemalla voisit ymmärtää jatkuvan kasvatuksen idean. Siinä on myös joitakin epäkohtia mutta antaa hyvän kuvan siitä mitä jatkuva kasvatus on. Ja hommasin tuon kirjan vasta sen jälkeen kun useampia kuvioita oli muutettu jatkuvaan kasvatukseen päin, eli en kirjoittele täällä vain kirjasta lukemiani asioita.
Kaikki ei aina välttämättä tapahdu itsestään, muttaa hieman luontoa avittamalla metsään kehittyy lähes aina alikasvos. Omilla mailla tämän olen huomannut sekä mänty, että kuusivaltaisissa metsissä. Harvennuksien jälkeen sinne vain aina on kehittynyt runsas taimikko. Useimmiten nämä puut kaadetaan ennakko raivauksessa(näin olisi kuulemma pitänyt meidänkin eräällä kuviolla tehdä) mutta miksi valuttaa 10-15 vuoden kasvut hukkaan ja aloittaa kaikki alusta. ja vielä maksaa pitkä penni uudistamisesta.
Aina jatkuvakasvatus ei onnistu mutta jos metsä on hyvin erirakenteista miksi kaataa kuitupuut poikkeen päätehakkuuta edeltävässä harvennuksessa, kun voit kaataa arvokkaampia tukkiasteen puita ja odottaa että kuitupuut kehittyvät tukkipuiksi ja samalla useimmiten alle kehittyy pienempää puuta jolloin uudistamista ei tarvita. ei siinä ainakaan menetä mitään jos kokeilee.
Esitä nyt sinäkin jotain mikä tekisi tästä huonomman tavan kuin nykyinen malli. Tällöin metsän monikäyttö ei katkea, maisemat pysyvät paremman näköisinä ja kun aukkoja ei olisi vähenisivät myös aukkojen reuna-alueiden myrskytuhot.
Jos nyt et jatkuvaa kasvatusta käsitä voitko muka väittää että olisi järkevämpää hakata esim päätehakattavan männikön tai koivikon alle kehittynyt taimikko poikkeen ja valuttaa useamman kymmenen vuoden kasvut hukkaan ja maksaa uudistamisesta. Vai kaataa päätehakattavat puut hiukan varovaisemmin poikkeen ja välttää uudistamiskulut lähes kokonaan? Tämäkin ainakin minun mielestä on tavallaan eräänlaista jatkuvaa kasvatusta .
Laitanpa tässä oman lusikkani soppaan ja esitän mielipiteenäni sen, että kumpikaan nykyisistä eli jatkuva tai jaksollinen kasvatus ei yksinään ole se oikea vaihtoehto. Oikeaa vaihtoehtoa on haettava näiden kahden välimaastosta.
Metsiköiden luontainen kehitys ei mene, kuten tuolla aiemmin mainittiin, kohti erirakenteista metsää. Metsikön luontainen metsäsukkessio etenee kohti yksinkertaisempaa rakennetta . Eli kehitys etenee pioneeripuiden muodostamasta metsiköstä kohti pysyvää metsikkörakennetta. Lopuksi kasvupaikalla säilyvät sellaiset lajit, jotka niissä vallitsevissa olosuhteissa pystyvät syrjäyttämään toisiaan. Karuimmat kasvupaikat valtaa puulajinsa mukaisesti mänty ja rehevämmän maapohjan kuusi.
Puuston kasvu ja elinvoima heikkenee 80-150 vuoden ikäisenä, olosuhteista ja puulajeista riippuen. Ensimmäisenä väistyvät kasvupaikalta lehtipuut. Seurauksena on aivan karuimpia metsäpohjia lukuunottamatta kunttaantuminen ja kuusettuminen. Tällöin heikkenevät myös luontaisen uudistumisen mahdollisuudet merkittävästi. Luontaiseen sukkessioon kuuluva kuusettuminen ja kasvaminen useita sukupolvia peräkkäin johtaa myös maapohjan happamoitumiseen.
Oma mielipiteeni on se, että nykyinen jaksollinen kasvatus pyrkii etenemään hieman enemmän luontaisen sukkession mukaisesti kuin jatkuva kasvatus. Jatkuvassa kasvatuksessa yhden puusukupolven jälkeen kasvatus muuttuu pääasiallisesti taisteluksi tätä luontaista sukkessiota vastaan. Eli edellä mainittu pioneeripuiden muodostama vaihe puuttuu kokonaan. Tällöin myös alkaa luontaisen uudistumisen mahdollisuudet heikentyä dramaattisesti karuimpia maapohjia lukuunottamatta.
Puhuin tuolla alussa että oikea kasvatusvaihtoehto olisi haettava näiden kahden nykyisen välimaastosta. Karuimmat maapohjat uudistetaan luontaisesti siemenpuuhakkuilla. Rehevimmillä maapohjilla selväpiirteinen avohakkuu korvataan säästöpuu- tai suojuspuuhakkuulla ja uudistaminen tehdään ns. sekamenetelmällä eli luontaisesti, kylväen tai istuttaen ja mahdollinen alikasvos säilyttäen. Näin menetellen metsikkö uudistuu aina luontaisen metsäsukkession mukaisesti.
Jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujien voimakkain argumetti on aina ollut uudistuskustannusten putoaminen nollaan. Mielestäni tässä ollaan "heikoilla jäillä". Talousmetsistä pyritään saamaan mahdollisimman paljon käyttöpuuta mahdollisimman lyhyessä ajassa. Siksi metsän luonnollista kehitystä joudutetaan monin keinoin. Rehevillä kasvupaikoilla jatkuvassa kasvatuksessa päädytään jossain vaiheessa pakosti siihen tilanteeseen, että luonnollista uudistumista ei tapahdu enää juuri lainkaan. Ainoa vaihtoehto silloin on palauttaa metsikkö luonnolliseen metsäsukkessioon voimakkaan, lähes puhtaan avohakkuun kautta ja voimakkaalla maanmuokkauksella. Silloin ollaan kuitenkin jo menetetty käyttöpuun vähenemisen kautta se mikä tuollaisessa "välimallissa" on jouduttu käyttämään mahdollisesti kylvössä tai istuttamisessa jos luontaista uudistumista ei tapahdu. Jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujat ovat liian voimallisesti painottaneet vain tätä yhtä seikkaa eli uudistamiskustannusten poisjäämistä. Metsikön luontainen kehitys vääjäämättä pitää huolen siitä, että puhtaassa jatkuvassa kasvatuksessa ne muodostuvat luontaisen uudistumisen heikentyessä kuluiksi. Jos ei halua pitää metsikköä vajaatuottoisena.
Olen vahvasti sitä mieltä, että nimimerkki "ei nyt ihan noinkaan" väittää seuraavaksi esittämäni kasvatusmallin olevan jatkuvan kasvatuksen oppikirjojen mukaista. Näin ei kuitenkaan ole kun asiaa miettii metsikön luontaisen kehityskulun kannalta. Kuten jo alussa mainitsin, en ole kummankaan puhtaan nykyisen kasvatusmallin kannattaja enkä toteuta niitä omissa metsissäni.
Tuokin on varteen otettava vaihtoehto.
Eikä yhtä oikeaa ole edes olemassa. Enkä ole edes ajatellut kulkevani oppikirjojen mukaan vaan hoidan metsiä tilanteen vaatimalla tavalla.
Jatkuva kasvatus olisi mielestäni paras vaihtoehto jos se vain alueella onnistuu. Ja kokeilemallahan se selviää. Lähinnä kiinnostuin jatkuvasta kasvatuksesta koska en nähnyt mitään mieltä MHY:n määräämissä toimenpiteissä, kokeillaan nyt miten tämä onnistuu. Puuthan saa aina kaadettua poikkeen myös jos ne eivät lähdekkään kavamaan uudestaan, mutta ainakin vielä hyvin vanhatkin aikaisemmin kituliaasti kavaneet puut ovat lähteneet hyvään pituuskasvuun ja uutta puustoa alkaa kehittyä alle kun valoa pääsee maahan asti. Pidetään metsä yllä jatkuvasti jos se näyttää onnistuvan ja jos ei niin kaadetaan poikkeen ja laitetaan visakoivikko pystyyn.
Kyseisen metsän pohjakerros oli jonkin verran kunttaantunutta ennen toimenpiteitä, mutta silti harvennuksen jälkeen on alkanut nousta sekä havu että lehtipuita, eli ainakin vielä näyttää hyvältä. Pohjakerroksen kasvillisuuskin on muuttunut aivan totaalisesti hyvin lyhyessä ajassa (n. 3-4 v) Sammal on paksuuntunut, sieniä alkaa nousta ja mustikan varretkin ovat kasvaneet ja ensimmäisiä mustikoitakin ilmaantunut.
Edetään tilanteen vaatimalla tavalla olkoon jatkuvaa kasvatusta tai ei. Avohakkuita pyrin ainakin jatkossa välttämään. Ainoastaan visakoivun kasvatukseen muutettavilla alueilla avohakkuut ovat paikallaan.
Metsää ei pidä päästää tilaan josta puhut luontaisen kehittymisen lopputuloksena. Yritetään säilyttää metsät sekametsinä, ja ainakin toistaiseksi se näyttää onnistuvan.
Hyvää joulua kaikille ketjun lukijoille täältä Savon perukoilta :)
Suomessa on lähes miljoona puuntuottajaa, tai olisi jos kaikki tuottaisivat puuta. Teollisuudelle riittää tällä hetkellä, että reilu puolet heistä tuottaa puuta. Loput voivat olla vain metsän omistajia ja antaa luonnon hoitaa metsää. Kaikenlaisille tuottajille riittää tilaa. Nou hätä.
Puttesetä on oikeassa!
Ne puolet, jotka tuottaa,heilläkin 10-20 % pinta-alasta sellaista alaa ,joka ei ole aktiivisessa puuntuotannossa .
Kallion reunaa, rantaa, puronlaitaa ym.
Aika vähällä nykyinen metsäteollisuus ruokitaan.
Just oli lehdessä, talviharvennukset ei kelpaa kaupaksi taas ollenkaan. Vähä kuitupuun tarve tulee täytetyksi tukkipuiden latvoilla
kyllä ne hankintana ostaa ;)
tekee 4€ tuntipalkalla töitä, hakkuujäljestä saattaa tulla siistimpi, muuta nautintoa hankintatyöstä ei ole. Hoitamattomat metsäalueet voitaisiin lunastaa valtiolle, jos puhutaan kansallisomaisuudesta!
No et kait sinä nyt ylihintasella vieraalla ajata niitä puita ? Kyllä siinä muuten jää enemmän tuntipalakkoo. pelkästään ensiharvennuksistahan maksetaan pystykaupalla 13-15€ kuutiolta tällähetkellä ja ite tehtynä 29-32€ kuutiolta. Ei se kuution hakkoominen maksa yli kymmentä euroo.
Ja onhan siinä hankinnasta muitakin hyötyjä -> ei tarvitse käydä salilla tai lenkillä vaan liikunta hoituu siinä samalla ja kunto kasvaa. Mukavoo puuhoo.
joo o, hank. Mätuk.59,20 Kutuk.57,20 sellu koi. 26,72 kuu.30,69 mä. 29,43
kanth. Mätuk.55,55 Kutuk. 54,61 koi. 15,42 kuu. 18,25mä. 16,42
3,65€ 2,59€ 11,30€ 12,44€ 13,01€
katonny itteki ja ihmettele meinaa samaa minä tein aikani kunnes uskoin, korutonta on kyyti puutavarapuolella, sekahalossa parempi tuotto, ja jos vielä omasta metsästä niin avot,isänniltä laanilta ostamallakin pääsee tulokseen.
päätehakkuita ei kyllä kannata ite tehä mutt ensiharvennus kuidussa on ihan kannattavaa ja yleensä kauppa syntynnä vähän listahintaa kovemmalla hinnalla (onneksi).
Haloks tekemällä tietysti palkoille pääsee mutta palkan saa sitten parin vuoden päästä hakkuusta. En nimittäin märkiä puita ilkiis myydä niin kuin kaikki paikalliset halkokauppiaat myy. Ei ne kesällä halotut puut seuraavana talvena vielä kuivia oo ei ees lähelläkkään. Tietysti jos kuivuri on nii sitten asia erikseen
Koko maan viime viikon ensiharvennushinnat on muuten seuraavat
pyst.k.
mät 44,46 kut 44,29 kot 30,46 mäk 14,12 kuk 14,28 kok 13,62
Hank.
mät 57,58 kut 56,9 kot 46,01 mäk 29,66 kuk 31,39 kok 30,49
erot.
Mät 13,12 kut 12,61 kot 15,55 mäk 15,38 kuk 17,27 kok 16,87
Pelkistä ensiharvennuksista eivät yleensä maksa päätehakkuuhintoja joten palkkoja ei niillä kannata laskeskellakkaan ;)
Valtakunnalliset kantohinnat €/m3
4 edellistä viikkoa, sis. erikoispuutavaralajit
Tukkipuu €
mänty
55,55
kuusi
54,61
koivu
42,22
Kuitupuu €
mänty
16,42
kuusi
18,25
koivu
15,42
Valtakunnalliset hankintahinnat €/m3
4 edellistä viikkoa, sis. erikoispuutavaralajit
- tarkoittaa, ettei viimeisen 4 viikon aikana ole tehty yli 10 hankintakauppaa kyseisellä puulajilla.
Tukkipuu €
mänty
59,20
kuusi
57,35
koivu
-
Kuitupuu €
mänty
29,42
kuusi
30,69
koivu
26,72
Ei kukaan valtakunnallisilla keskihinnoilla puuta myy, eikä kukaan ensiharvennusta päätehakkuutaksalla tee
Tuolta kun katselette oman alueen tuoreimpia hintoja eri hakkuutavoille
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa/
Mistä sinä nämä hinnat oikein vetäset? Ei tuommosilla hinnoilla kukaan harvennuksia osta jos ei sitten samalla ole kohtuu kokosta päätehakkuualaa samassa. Tuolta ottoerkin linkistä kun kahtelette nii näätte toteutuneiden kauppojen hinnat ja hinnankehitys käppyrät päätehakkuille harvennuksille ja ensiharvennuksille.
Tämä oli tarkotettu tuonne kantohinnan alle mutta pyörähti näköjään tänne :/
http://www.mhy.fi/mhy/puumarkkinat/fi_FI/etusivu/
hakkuutapa vaikuttaa kantohintoihin?
Metsäyhtiöt eivät maksa harvennuksista samaa hintaa kuin päätehakkuista. Ainoastaan isomman päätehakkuun yhteydessä ovat maksaneet harvennuksista päätehakkuuhintoja. Siksipä harvennukset tullu tehtyä hankinnalla.
Lukekaa ajantasaiset hinnat tuolta: http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa/
Siellä on eroteltu harvennus ja päätehakkuun hinnat ja on ajantasainen.
Nuo MHY:n hinnat on jo useamman viikon vanhoja.
JA ÄLKÄÄ VAAN TEHKÖ KAUPPOJA MHY:n KAUTTA. turhia kuluja ja valvonta olematonta(sitä ei ole), puhelimen välityksellä ei hakkuita voi valvoa.
Minä teen harvennuksia mhy:lle. Kuluista en tiedä mutta kyllä siellä tämän tästä käy mestarit hakkuujälkeä tarkkailemassa. Ja ne ylimääräiset kulut tulee ilmeisesti mhy:n toimihenkilön vaivannäöstä, minulle ei ainakaan ole tullut yhtään ylimääräistä.
Ainakin täälläpäin mhy:n valvonnassa olevat kohteet ovat ilman valvontaa. mhy:n mies korkeintaan käy hakkuun alkaessa sanomassa pääpiirteittäin mitä pitäs tehdä mutta siihen se sitten jääkin. Loppu valvotaan puhelimitse jos sitenkään, eli kuskit saa tehdä mitä lystää.
Ja mhy ottaa valvomistaan vajaan euron kuutiolta (muistaakseni), eli vajaan tunnin työstä esim. 500 kiinnon hakkuussa tulee ihan hyvä tuntipalkka mhy:n miehille.
Omistakin metsistä pari kuvioo meni vit**ks kun motokuski ei ilmeisesti tiennyt miten yläharvennus tehdään -> oli kahen kuiun kokoset kuuset hävinnä tukkimännikön alta poikkeen. saman tyyppisiä tapauksia käynyt täällä muittenkin metsissä jotka mhy:lle valvonnan jättäneet. Että semmosta valvontaa!!! (ei muuten tuolle firmalle mene puita meiän metistä enää ikinä.)
kenelle se olisi parasta?
ötököille ;)