Olen kymmenen vuotta sitten perinyt isäni omaisuuden ja nyt sain selville, että kyseinen henkilö ei ollutkaan biologinen isäni. Olen tutustunut biologiseen isääni, mutta onko minulla oikeus hänen perintöön? Jos on niin vaikuttaako se jotenkin aikaisempaan perintööni? Aikaisemmin on luultu, että mies jonka perin oli biologinen isäni eli kyseessä ei ole adoptio tai vastaava. Äitini on vaan pitänyt asian salassa ja kieltänyt oikeaa isääni ottamasta yhteyttä.
Onko minulla perimisoikeus?
Epätietoinen1
9425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Aikaisemmin on luultu, että mies jonka perin oli biologinen isäni eli kyseessä ei ole adoptio tai vastaava."
Minkälaista omaisuutta "perit"? Miehellä ei ilmeisesti ollut oikeita perillisiä. Oliko sinut merkitty perukirjaankin perilliseksi? Entä määrättiinkö sinun maksettavaksi perintöveroa?
Perin asunnon joka myytiin heti sekä osakkeita jotka myytiin kun tulin täysi-ikäiseksi. Perunkirjaan minut on merkitty vainajan ainoaksi oikeudenomistajaksi. Miehellä olisi ollut yksi sisko elossa. Ja perintöverot maksettiin kuolinpesästä heti.
Ilmeisesti ilman testamenttia perimäsi isä oli syntyessäsi äitisi aviopuoliso, eikä hän tai kukaan kiistänyt hänen isyyttään silloin ja perunkirjoituksessa tarvittavien virkatodistusten mukaan olet hänen lapsensa.
Tietääkseni avioliitossa oletuksena vahvistettu isyys pitäisi ensin kumota, että uusi isyys voitaisiin asianmukaisin perustein vahvistaa. Prosessia isyyden muuttamisesta ja perinnönjaon perumisesta en tunne tarpeeksi, mutta varmaan vaatii rutkasti lakiapua.. Onhan näitä tapauksia elävässä elämässä, mutta kannattaa miettiä onko korjaava prosessi tarpeen, koska testamentillaanhan biologinen isäsi voi ko. tekosiansa korvata.
Tilanteen on kohtallasi täytynyt olla "20xxc":n päättelemä. Sinut on siis laillisesti oletettu aviomiehen lapseksi, kun olet avioliiton aikana syntynyt. Näin ollen olet perinyt ko. isän kuten hänen oma lapsensa.
Jos vain oikean biologisen isäsi perinnöstä on kysymys, niin hän voi todella testamentilla määrätä sinut perillisekseen. Testamentti ei kuitenkaan saa loukata hänen mahdollisten muiden lastensa oikeutta lakiosaan. Tällöin sinua ei pidetä hänen lapsenaan, joten perintöveron joutuisit maksamaan II veroluokan mukaan eli vähintään kaksinkertaisena omaan lapseen verrattuna. Testamenttisaanto ei vaikuta aikaisempaan perintöösi.
Jos haluat, että sinut vahvistetaan biologisen isäsi lapseksi, niin se on kyllä mahdollista. Isäsi voi isyyslaissa säädetyllä tavalla tunnustaa sinut lapsekseen. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750700#e-2 Tällöin perintökin verotetaan I veroluokan mukaisesti.
Tunnustaminen ei vaadi, että kuolleen isäsi isyys olisi ensin oikeudessa kumottu.
Isyyslaki 5:34.4
"Aviomiehen isyys on kumottu, kun toinen mies on 15 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin tunnustanut isyytensä ja maistraatti on hyväksynyt tunnustamisen."
Kun aviomiehen (kuolleen isäsi) isyys on kumottu, et enää ole hänen perillisensä (ilman testamenttia). Nähdäkseni kuitenkin saisit saamasi perinnön pitää, kun isäsi kuolemasta on kulunut yli 10 vuotta. Perintöoikeus nimittäin vanhenee 10 vuodessa. Kun isäsi kuoli tosiasiallisesti lapsettomana, hänen perillisensä olisi - jos isyys olisi ennen isän kuolemaa kumottu - ollut hänen leskensä eli äitisi. Äitisi menettelystä on pääteltävissä, että hän ei ole halunnut ottanut perintöä vastaan. Tällöin isän perintö olisi langennut isän sisarelle. Mutta tuon isän sisaren oikeus perintöön on nyt siis nähdäkseni vanhentunut, joten hän ei voi vaatia perintöä itselleen.
Jos sensijaan katsottaisiin, että äiti tietoisena siitä, että kuollut puoliso ei ollut isäsi, oli ottanut perinnön vastaan ja sitten luovuttanut sen sinulle, seuraamuksena saattaisi olla, että isän toissijaisilla perillisillä (tuo sisar tai hänen jälkeläisensä) olisi oikeus vaatia perintöä äitisi kuoltua.
Edesmennyt 'isäni' ei ollut missään vaiheessa naimisissa äitini kanssa vaan elivät avoliitossa ja sekin loppui pari vuotta syntymäni jälkeen joten vaikuttaako tämä asiaan, etteivät he edes olleet naimissa? Virkatodistusten mukaan hän on isäni, mutta äitini on kyllä tiennyt kokoajan, ettei asiat näin ole. Äitini ei siis ole perinnöstä saanut mitään, koska hänellä ei ole siihen ollut oikeutta.
>>Edesmennyt 'isäni' ei ollut missään vaiheessa naimisissa äitini kanssa vaan elivät avoliitossa 10 v kuolemasta) on vanhentunut, he eivät voi vaatia perintöä itselleen, vaikka isyys kumottaisiin. Saanet siis pitää perintösi.
Tunnustettu isyys (toisin kuin aviomiehen isyys) on ensin kumottava oikeudenkäynnissä ennen kuin isyys voidaan uudella tunnustamisella vahvistaa. Jos sekä ´isä´että äiti ovat kuolleet, tunnustettua isyyttä ei voida kumota.
Olemme tehneet apteekin testin jonka tarkkuus pitäisi olla 99,9999%, mutta se ei ole oikeudellisesti pätevä. Tämä siis tehtiin ihan yhteisessä ymmärryksessä, ettei mitään jää arvailun varaan. Ongelmana tässä tuleekin, että isäni nykyinen perhe ei tiedä asiasta mitään, eikä halua heille kertoa. Mikä nyt on mielestäni ihan ymmärrettävää.
En siis pysty mitenkään isäni kuoleman jälkeen todistamaan, että olen hänen lapsensa ja täten oikeutettu minulle kuuluvaan perintöön? Eli onko ainoa vaihtoehto joko testamentti tai isyyden kumous ja sen jälkeen uudestaan tunnustaminen?
Kiitoksia vastauksista!
>>En siis pysty mitenkään isäni kuoleman jälkeen todistamaan, että olen hänen lapsensa ja täten oikeutettu minulle kuuluvaan perintöön?
Paljon helpommalla toki pääset, jos tyydyt siihen, että isäsi ottaa sinut huomioon testamentissaan. Jos hänellä on vaikkapa kolme muuta lasta, ja hän määrää, että hänet perivät yhtä suurin osuuksin nuo kolme sinä, testamentti on pätevä eikä loukkaa kolmen lapsen lakiosia. (Saatte siis kukin 1/4 osan isän jäämistöstä; lakiosa olisi 1/6 osa.)