Ostin tuossa kesällä vanhan philipsin putkiradion. Ostin uuden pääteputkenkin, ja ainakin teho lisääntyi, mutta hurina pysyy ennallaan. Mistä tuo hurina johtuu? Olisiko joku konkka kuivunut tai lieneekö tasasuuntausputki tiensä päässä?
Neuvoja pliis!!
Neuvoja pliis!!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Virtalähteen iso elektrolyyttikondensaattori kuivuu vanhetessaan ja radio alkaa hurista. Tämä on ihan tyyppivika. Löytyisikö näistä vastaavia:
http://uraltone.com/kauppa/index.php?cat=c71_Can-Capacitors.html&XTCsid=87r8bs9f9phkh441begonofkd1
AZ 11 on kaput
Jos tasasuuntausputki menee ihan sököksi, niin anodijännitettä ei tule eikä sillä kuulu mitään.
http://www.svetelektro.com/upload/dvoj_sfiltrom.jpg
Elko on paljon todennäköisempi syy.
Joku tällainen olisi varmaankin hyvä:
http://uraltone.com/kauppa/product_info.php?info=p4588_Can-capasitor-50uF-50uF---500V.html&XTCsid=l1m9r7h46fj234luuoperp8dm5
Paljonkos alkuperäisen kapasitanssit ovat?
Kaikki lyytit kannattaa vaihtaa ilman enempiä miettimisiä. Vuotojen ja arvonmuutosten varalta on hyvä tarkistaa vastukset ja kapasiittorit. Jos jos ääni ei ole hyvä, varsinkin jos siinä on selvä honotus on tarkistettava pääteputken hilajännite runkoa vastaan, jos posetiivinen niin edellisen pillin anodilta tuleva konkka uusiksi.
kokeile irrottaa anodijännitteen suodatuskonkka kokonaan pois niin nöäet oliko mitään vaikutusta asialla.
Jos ei, niin se on kaiketi menettänyt mehunsa eli kuivunut tai muten poikki.
jos on c-mittari niin silläpä sen näkee mittaamalla saman tien.
tasuriputken voi ottaa pois ja laittaa kantaan pari diodia korvikkeeksi.
Taitaa olla hurinat ominaisuus, uudempanakin...
Olen aikoinani saanut muutaman vanhan putkiradion hurinattomaksi suotokondensaattorin vaihdolla.
Putkiradioon kuuluu hurinat, suhinat, ritinät ja muut pörinät.
Ei kuulu. Putkiradiossa on oikeasti hyvä ääni, ei tumma tai muutenkaan värittynyt. Omistan ns. modernia raskaampaa hifiäkin, mutta silti kuuntelen mielelläni putkilaitteita. Edes monofonisuus ei haittaa radionkuuntelussa oikeastaan lainkaan.
Toki kytkimet ja potikat saattavat rahista, mutta onhan niihin konstinsa ja aineet.
Putkiradioiden hurina johtuu siitä, että putkien hehkulangat lämmitetään vaihtovirralla, jonka taajuus on 50 hertziä.
Tuo häiriötaajuus on sentään melko siedettävä verrattuna ven. putkiautoradioihin, jotka toimivat AM-alueella. Niissä oleva relemultivibraattori, jolla anodijännite kehitettiin pitikin sellaista meteliä ja vinguntaa, että oksat pois.
Tämä nyt on pelkkää potaskaa...
Eli putkiradioiden hurina EI johdu vaihtovirran verkkotaajuudesta.
Hurinaa voi vähentää myös panemalla chassiksen ja laatikon väliin pehmikkeet, ellei niitä jo ole, tai vaihtamalla uudet, tai tekemällä saman verkkomuuntajalle.
Aloittajan tapauksessa lienee kuitenkin kyse sähköisestä hurinasta, joka kuuluu kaiuttimien kautta. Jos radiossa on käyttöjännitteenvalintakytkin, se kannattaa asettaa 240:n voltin asentoon, jolloinka muuntaja lämpiää vähemmän ja hurinajännite näinollen pienenee.
Mummoni putkiradio ei vain hurissut vaan myös lämmitti mukavast talvella!
Mummon putkiradio on lämmittänyt korkeintaan muutamia kymmeniä watteja joten sen lämmitysteho ei ole vaikuttanut yhtään mihinkään.
Tämä ei todennäköisersti liity kyseiseen ongelmaan, mutta kerronpahan kumminkin.
Kotonani oli ennen sotia hankittu Siemens & Halske- radio, jossa oli ns sähkömagneettinen kaiutin. Kaiuttimen kiintomagneetti oli korvattu käämillä, jonka läpi ajettiin tasavirtaa. Syntynyttä induktanssia käytettiin lisäksi anodijännitteen suodatukseen kuristimen sijaan. Rippelivirran aiheuttama hurina kuului vaimeana aina kun vastaanotin oli `päällä´.
Hanki transistoriradio!
Niimpä, mutta ne taas tuppasivat kohisemaan. Germaniumtransistoreilla oli erityinen kohinakerroin.
Kullakin on "erityinen kohinakerroin" haittansa.
Saahan transistoriradionkin hurisemaan ...
Joskus ne hurisee itsestään.
Vaan putket eivät kohise kuten puolijohteet.Ugh.