Yritän palauttaa itseäni unen helmoihin ja aiheeksi otan joulukuusen.
Tuskin on mitään niin kiinteästi jouluun kuuluvaa kuin joulukuusi. Käymäni kansakoulun joulujuhlakin tunnettiin kuusijuhlana.
Kauniin kuusen hankkiminen oli vaativa tehtävä. Kun kuusia ei torilla myyty oli mentävä metsään. Kuuusi haettiin omasta metsästä ja jos ei sellaista ollut , niin naapurin metsästä. suuren metsäyhtiön kuusia haettiin Jussin metsästä. Ei tuo tiheän kuusen otto harmia aiheuttanutkan. koska tiheäoksaisesta kuusesta ei kunnon tukkipuuta tullut.
Kauniin kuusen vaatimukset olivat niinn ssuuret, että niitä korjattiin. asentamalla lisäoksia harvoihin kohtiin.
on kuusen etsiminen tai löytäminen ollut varmaan mieluisaa, joskin työlästä suurten vaatimusten takia.
Tuskin on mitään niin kiinteästi jouluun kuuluvaa kuin joulukuusi. Käymäni kansakoulun joulujuhlakin tunnettiin kuusijuhlana.
Kauniin kuusen hankkiminen oli vaativa tehtävä. Kun kuusia ei torilla myyty oli mentävä metsään. Kuuusi haettiin omasta metsästä ja jos ei sellaista ollut , niin naapurin metsästä. suuren metsäyhtiön kuusia haettiin Jussin metsästä. Ei tuo tiheän kuusen otto harmia aiheuttanutkan. koska tiheäoksaisesta kuusesta ei kunnon tukkipuuta tullut.
Kauniin kuusen vaatimukset olivat niinn ssuuret, että niitä korjattiin. asentamalla lisäoksia harvoihin kohtiin.
on kuusen etsiminen tai löytäminen ollut varmaan mieluisaa, joskin työlästä suurten vaatimusten takia.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Harvemmin tuosta kuusesta
sahatukkeja tehtiin.
Rune on taas kerran nukkunut
hyvin.
Et taida tietää mistä lauta on yleisimmin tehtyä - kuusesta.
Olen jo useana vuonna jättänyt kuusen metsään, sen sijaan kataja on koristanut jouluani.
Siihen ei tarvitse kuin parin metrin mittaisen kultalangan ja "joulupuu" on siinä, kestääkin viikkoja eikä karistele neulasia.
Kataja on tosin rauhoitettu, mutta lapseni mailla eräällä rinteellä on tuota katajaa hyvin runsaasti, ei paljon haittaa parin oksan ottaminen oksasaksilla.
Toivottavasti ei paljon sada lunta että rinteestä löytää jotain.
Kuusi on aina kiehtonut minua ikivihreänä, muodoltaan juhlavana , lumikuormassaan talvisen metsän kuningaspuuna, pidän sitä oikeastaan suomalaisuuden vertauskuvana . Hiljattain kerroinkin siitä, miten tärkeää oli metsässä kuusen kuuleminen ja kotikuusen istuttaminen, ja miten kuuset ovat vartioineet vainajan jäähyväisiä kotitanhuville ja sen oksat peittäneet vielä viimeisen lepopaikankin.
Isä hankkki aina latvakuusen hakkuutyömaalta, sen väri oli oikea , sen oksat tanakat kynttilöiden kiinnitykseen ja neulaset paksut ja pitkät, kävyt koristuksenaan. Oman kotini kuusi on nykyisin useimmiten kotimainen viljelty, tiheäksi leikkausten avulla kasvanut. Tärkeintä siinä on tuoksu. Ulos olemme jo monena vuotena pystyttäneet tuija-aidan harvennuksesta saatuja runkoja kaksi tai kolme nippuun, saadaan täyteläisen näköinen.
Huomasin , että Turkuun pystytettiin tänä vuotta 24-metrinen kuusi, Senaatintorille 20-metrinen. Kiinnostuin Suomen suurimman kuusen tittelistä ja löysin tällaista :
Parikkalassa Asta-myrsky kaatoi kuutiomäärältään suurimmaksi mainitun Erkki-kuusen. Muuramessa kasvaa Suomen korkein kuusi, 46-metrinen. Tilavuudeltaan suurimmaksi mainitaan Jyväskylän Rainer-kuusi, 10, 2 kuutiometriä.
Monen joululaulunkin pääosassa on kuusi : miten taatto lähti innoissaan joulukuusen hankintaan, miten se kiedotaan hopein kultavöin, se käy kynttilöitä kukkimaan, kuusen alle tonttuveitikkaiset lopuksi rientää. Herttainen kuusikuva on A.Kiven runossa, missä havuoksan rauhanviiri oravaisen päällä liepoittaa.
Suomalainen kuusi on joulun kunkku, tanakka oksainen kaunis väriltään ja suoraan metsästä noudettuna pitää neulasensa ja tuoksuu joululta.
Pihta- ja surukuusi ovat lerpun näköiset ja oksat roikkuvat velttoina mutta silti kauniina.
Pihtakuusi kasvaa korkeutta, en ole erottanut käpyjä, voihan niitä olla latvuksessa mutta huonolla näölläni en ole sieltäkään erottanut käpysatoa.
Hopeakuusi on niin runsaspihkainen ettei se ole suosittelulistallani joulukuuseksi, kaunishan se on ja erottuu meidän tummanvihreästä kuusesta pihoissa.
Lehtikuusesta puhumattakaan, jouluun ei neulattoman sovi.
Paljon on kuusia mutta on vain yksi Oikea Joulukuusi.
MEILLÄ VALOKUITU KUUSI SEN JÄLKEE ,KUN KERROSTALOON TULIMME
ajaa hyvin asiansa ja silmät ruokaa saa,kun värit vaihtuu aina.
Vanhuus keksii helpotuksia elämään. Paljon punaisia liinoja ja monenlaista silmän ruokaa siitä minun ja kaverini nautimme. Suklaata syön paljon ,että luiden päälle lihaa saisin. Jotkut kertovat ettei kylmä helposti,kun on lihava.
Itse noudetusta torikuuseen ja siitä kuusettomuuteen.
Asuessani vanhempieni kodissa oli minun tehtäväni kuusen hankkininen jo alaluokkaiässä.
Minulla oli minikoon puukkosaha ja pieni kirves.
Alkuun kuuset löytyivät EG:n istutusmetsästä kunnes ne kasvoivat niin suuriksi, että vanhempani kehoittivat minua vaihtamaan hankintapaikkaa.
Perheellisenäkin hankin kuuset joskus tuntemattoman omistaja metsästä tai useamminkin jonkun tuttavan metsästä luvalla.
Siirryttyäni pätkätöihin 70-luvulla turvauduin torikuusiin mutta muutaman pettymyksen jälkeen luovuin ko. rituaalista kokonaan.
Sen jälkeen on vaimoni tuonut torin laidalta muutaman kuusenoksan korvikkeeksi.
Torikauppiaat saavat puolestani pitää kuivat raiskansa itse tai myydä toisille hölmöille.
*Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset*,.... alkoi soida mielessäni, kuin ennen lasna
laulettaissa!
Lehvät ovatkin runoilijan kieltä, nuo tiheät neulaset on tosi hienot muodoltaan, jotka jättävät niin vähän pintaa purevaan pakkaseen (joskus jopa -60)!
Eterinen öljy mahtuu siinä sentään suojaamaan puuta kudosvaurioilta, ja antamaan tuon ihanan raikkaan tuoksun, jonka jokainen suomalainen kokee kotoisaksi.
Kuusenpihka yhdistetään jopa ihastumiseen, ollaan pihkassa on sanonta,...
Tuo kansallirunoilijamme A. Kiven soma ajatus rauhanoksan
liepottavan oravaisen kodin yllä, kuvaa turmeltumattoman lapsen silmin nähtyä idylliä, jonka vain runoniekka voi sanoin meille tuoda!
Toivottavasti unen haltiatar keinutti palstasanailijaamme lempeästi!
Köyhän lapsen joulukuusi
hohtaa kankahalla.
Kotona ei sitä nähdä
köyhän orren alla.
Köyhän kuus on koristettu
köyhän tarpehiksi,
tähdet saa se kynttilöiksi,
lunta namusiksi.
Taivaan ruskopilvet verhoo
köyhän joulupuuta.
Kruununa sen kirkkahinna
katsoo köyhä kuuta.
Köyhän lapsen joulukuusi
loistaa aina illoin.
Köyhä sitä katseleepi.
riemastuupi silloin.
Tätä laulua lauleli aina mieheni eläessään.
Uskon että se jää mulle nykyiseksikin kuuseksi.
Tuo runo kuvastaa minusta todellista rikkautta! Sen ihan näkee silmillään,...kuusen jonka latvaan osuu kuu, lunta oksillaan ja lapsi sitä ihastelemassa.
Sen aidompaa ei voi ollakaan!
Kiitos fiuliin kun tuon lauloit meille!
Hei Fiuliin,
kiitos tästä. Oli tyystin outo laulu minulle. Laulelin sen tämän mukana:
http://www.youtube.com/watch?v=apKbZmFHVZ4
Joulumuistoni liittyvät siihen, kun isä toi kuusen,
sen sulaminen ja sen tuoksu ovat muistissani.
Lapsenkäsin koristelimme sen, latvatähden laittoivat aikuiset.
Ramoonan ja Ruuneperin sekä Tepposten viestit alkavat maaseudulta, metsästä, ei niihin ole paljoa lisäämistä,
sinne minunkin mieleni usein palaa.
Tänään on kaksi juhlaa. joten: hyvää päivänjatkoa! t. Satu*.
:)
Ihan huvittavaa intoa nuorella:D Minullakin on hauska muisto erikoisesta joulukuusesta lapsuuden ystävieni luona. Se oli lähes tyvestä lähtien kaks'haarainen ja perheenisä sanoi silmät loistaen sen edustan häntä ja vaimoaan!
OLivat nuoria silloin, mutta lapsia oli jo 3,... isä siellä luki vielä lakia, ja vaimo oli monotypelatoja,...mutta kuusi jäi mieleeni kun isä kertoi rahojen olleen vähissä, ja hän Munkkiniemen ojasta pimeällä kuusen löysi.
Nättinä ja vihreänä se symboloi tuota pariskuntaa, jotka vieläkin ovat lähimpiä lapsuuden ystäviäni.
Hyvin toimii . Ruuneperin nimmari ainakin vielä . Ei se niinvaan historiaan menekkään , Vaikka koittaa "täystuholla " sitä tuhota.
Tähän turhaan aloitukseen voi varmaan kirjoittaa kerran aloittajakin on tuhonnut nimensä, vai mitä siellä tapahtui? Sitähän minä muistelin kun eräänä jouluna olin niin huolimaton, että menin ostamaan kuusta vasta myyjien poistuttua paikalta.
Myyjät oli polkeneet loput kuuset yhteen kasaan ja siitä kasasta otin sellaisen kuusen missä toinen puoli oli ilman oksia. Laitoin kuusen oksattoman puolen seinää päin ja kehuin, että valitsin tahallaan sellaisen kun sehäm vie vähemmän lattia-alaa. Olikin muuten vähintäänkin yhtä nätti kuusi kuin muinakin vuosina enkä siitä puhunut mitään, että ilmainen oli se kuusi.
Eihän tämä turha aloitus ollutkaan ja niin huonosti asiat ei kuitenkaan ole, että Ruunen nimi olisi pilalla. Prohviliin tosiaan pääsi vielä ja, - no nyt tuli eräs kaveri mieleen jonka sanottiin kuolleen.
Sitten kuitenkin uutinen peruttiin, asiat kuitenkaan eivät olleet niin hyvin, että kuollut, vaan hyvissä voimissa eleli vielä. Oikaisen oman juttuni väitteen turhasta aloituksesta, joka siiss ei ole turha.
Ajankohtainen on tämä hyvä aloitus ja en soisi tämän pilaantuvan noin karseen vitsailun tautta. Juspa jollakin on kuusijuttua vielä, että tunnelma muuttuisi taas jouluseksi.
Kyllähän joulukuusitarinatkin saa muuttumaan jouluseksi, liekö tahaton painovirhe joutavoisen viestin viimeinen sana, mutta tartutaan kiinni . ;) :) Varmuudeksi pari hymiötä, vaikka aikuisten palstallahan ollaan. Moni jouluperinne on pakanalliselta ajalta lähtöisin, kuusilla ja yleensä puilla on ollut hyvinkin elämänmakuinen merkitys juhlissa. Varmasti jokainen tietää senkin , että joulukuusi on ruotsiksi julsex.
Leikki kuuluu jouluunkin , ja sanotaanhan tutussa tipetaplaulussa, että "sitten leikitellään kuusen alla"...Luin kerran selityksen, että ahtaissa asunnoissa joulukuusi ripustettiin kattoon, joten sen alla saattoi leikitellä tai vaikka tanssia.
Englantilaisilla on perinteenään mistelinoksa katossa, ja sen alle samaan aikaan sattuvat saivat suudella.
Ei enempää tällä kertaa tule mieleen.
Kansakoulussa oli kuusijuhla jossa sai laittaa kortteja toisille. Pojat aina tahallaan jättivät sen toisen uun pois kuusesta.
Kyllä ne joululeikit on aina leikitelty, milloin olkipahnoilla, milloin kuusen alla :))))
Oli aivan oma meininki jouluk-kuusen kanssa lapsuusaikana. Minäkin sain ison kuusen nurin ja sen latva ei kyllä sitten kuitenkaan minulle kelvannut.Ihmettelivät sitten kyllä kuka on pellonreunassa ison kuusen kaatanut.
Jouluseksi sana oli tahaton Oululais peränen sanonta. Kalevassa oli joku valittanut Tiernatorin sijainnista Rotuaaarilla koska siellä ei ole puita ja pensaita mitä vois koristella 'jouluseksi."