Noin ajatuksen tasolla aluksi: eikö ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kannattaisi kesällä, kylmää tuotettaessa) sijaita kantavan alapohjan (jos sellainen on) alla ja talvella (tai etenkin keväällä), lämmintä tuotettaessa, vesikatteen alla.
Perustelu kevätsijainnille on ilmeinen. Kesäsijanti pohjautuu ko. paikassa sijaitsevan ilman viileyteen ja siihen, että kantavissa alapohjissa kosteusongelmat aiheutuvat pääosin kesäajan suuresta suhteellisesta kosteudesta. Lämpöä sisältä sinne ja a vot, 2 kärpästä yhdellä iskulla!
Nämä sijoittelut lisäävät hieman lämpöhäviöitä ylä- ja alapohjan kautta, mutta vaikutus on mitätön verrattuna LP:n lämpö- tai kylmäkertoimen paranemiseen.
Kysyin asiaa eräältä ko. vehkeiden toimittajalta ja hän suhtautui, sanoisinko, mielikuvituksettomasti ehdotukseen. Tietenkään ei ole järkevää veivata ulkoyksikköä 2 kertaa vuodessa eestaas, vaan jokin toisenlainen ratkaisu pitäisi keksiä, esim. ilman kanavointi ulkoyksikölle, 2 höyrystinosaa yhdelle kompuralle johdettuna tms.
ILP:n ulkoyksikön sijoitus
8
1587
Vastaukset
- kaarle
Sen tiedän, että noita ulkoyksiköitä on sijoitettu vesikatteen alle päätykolmioihin kun on haettu parasta mahdollista tehokerrointa lämmityskäyttöä varten. Tässä on vain sitten järjestettävä ulkoyksikön höyrystimen kondenssivedelle om reitti ulos ja vaikeutena voi olla kondenssivesiputken jäätyminen jos joutuu kovin pitkän vetämään. Jos tällaista asennusta käytetään kesällä jäähdyttämiseen, niin sisäyksikön kondenssivesi on poistettava suoraan viemäriin tai sitten laitteen on oltava sellainen, joka pystyy pumppaamaan kondenssiveden ulkoyksikköön, se kun sijaitsee sisäyksikköä korkeammalla.
Alapohjan alle jäähdytyskäyttöä varten en ole kenekään kuullut ulkoyksikköä sijoittaneen mutta idea voisi toimiakin. Tämä etenkin jos laitteen pystyy sijoittamaan niin, että se imee lauhdutusilman alapohjasta ja puhaltaa sen ulos, jotta ilma alapohjan alla ei liikaa lämpiäisi. Tuo lauhdutinhan luovuttaa noin 3-5 kW:n edestä lämpöenergiaa ympäristöönsä. Tässä sijoituksessa täytyy myös miettiä sisäyksikön kondenssiveden poistoa. Eli joko sisäyksiköstä suoraan viemäriin tai sitten normaalin tapaan ulkoyksikön kautta mutta huolehtien siitä ettei vesi valu alapohjan alle.- pentti
Niin,tarkoitat räystään alle?Ulkoyksikkö liikuttaa niin suuria ilmamääriä lävitseen,ettei sitä vintille kannata asentaa.Tunnissa vintin ilmamassa on paljon kylmempää kuin ulkoseinustalla.Se hyöty on näennäinen.Ja se nyt on makusia laittaako ulkoyksikön pohjois- vai eteläseinälle/päätyyn.Eikä sitä ulkoyksikköä nyt ainakaan kosteaan paikkaan kannata/saa laittaa.
- kaarle
pentti kirjoitti:
Niin,tarkoitat räystään alle?Ulkoyksikkö liikuttaa niin suuria ilmamääriä lävitseen,ettei sitä vintille kannata asentaa.Tunnissa vintin ilmamassa on paljon kylmempää kuin ulkoseinustalla.Se hyöty on näennäinen.Ja se nyt on makusia laittaako ulkoyksikön pohjois- vai eteläseinälle/päätyyn.Eikä sitä ulkoyksikköä nyt ainakaan kosteaan paikkaan kannata/saa laittaa.
Näitä on nimemomaan asennettu lämmityskäyttöä varten "puolittain" päätykolmioon siten, että höyrystin imee ilman vintiltä ja puhaltaa sen ulos. Tällöinhän ei vintin ilman lämpötila mitenkään voi alittaa ulkoilman lämpötilaa! Asennustavasta saattaa ollakin jotakin hyötyä, ainakin keväisin kun aurinko porottaa peltikattoon ja tuleehan siinä mahdolliset lämpöhäviöt ainakin periaatteessa hyötykäyttöön.
- pentti
kaarle kirjoitti:
Näitä on nimemomaan asennettu lämmityskäyttöä varten "puolittain" päätykolmioon siten, että höyrystin imee ilman vintiltä ja puhaltaa sen ulos. Tällöinhän ei vintin ilman lämpötila mitenkään voi alittaa ulkoilman lämpötilaa! Asennustavasta saattaa ollakin jotakin hyötyä, ainakin keväisin kun aurinko porottaa peltikattoon ja tuleehan siinä mahdolliset lämpöhäviöt ainakin periaatteessa hyötykäyttöön.
Kesti vähän ennen kuin hoksottimet alkoivat toimia.Minulla ulkoyksikkö on talon päädyssä ylhäällä.Jos teen pyörösahalla yksikön taakse varovasti lautaan 10cm kolon,voi se tosiaan imeä peltikaton lämmittämän vintinkin?Ei siiä haittaakaan voi olla.Hyvä ajatus.
- _oi
kaarle kirjoitti:
Näitä on nimemomaan asennettu lämmityskäyttöä varten "puolittain" päätykolmioon siten, että höyrystin imee ilman vintiltä ja puhaltaa sen ulos. Tällöinhän ei vintin ilman lämpötila mitenkään voi alittaa ulkoilman lämpötilaa! Asennustavasta saattaa ollakin jotakin hyötyä, ainakin keväisin kun aurinko porottaa peltikattoon ja tuleehan siinä mahdolliset lämpöhäviöt ainakin periaatteessa hyötykäyttöön.
jäähdytyskäyttö?
Auringon paahtamalta vintiltä vedetään kuumaa ilmaa lauhduttimeen jolloin teho ja kertoimet tippuvat.
Koska laite on kai ensisijaisesti ajateltu jäähdyttämiseen, pitää sijoitustakin ajatella kaiketi siltä pohjalta. - kaarle
_oi kirjoitti:
jäähdytyskäyttö?
Auringon paahtamalta vintiltä vedetään kuumaa ilmaa lauhduttimeen jolloin teho ja kertoimet tippuvat.
Koska laite on kai ensisijaisesti ajateltu jäähdyttämiseen, pitää sijoitustakin ajatella kaiketi siltä pohjalta.Tuossa "päätykolmiosennuksessa" on syytä tehdä aukosta suljettava kesän jäähdytyskäyttöä ajatellen. Näiden ilmalämpöpumppujen pääasiallinen käyttä on perinteellisesti ollut lämmittäminen, varhaisimmat mallit eivät edes pystyneet jäähdytyskäyttöön. Nykyisin niitä on tosin alettu hankkia yhä enemmän ihan puhtaasti jäähdytykseen.
- _oi
kaarle kirjoitti:
Tuossa "päätykolmiosennuksessa" on syytä tehdä aukosta suljettava kesän jäähdytyskäyttöä ajatellen. Näiden ilmalämpöpumppujen pääasiallinen käyttä on perinteellisesti ollut lämmittäminen, varhaisimmat mallit eivät edes pystyneet jäähdytyskäyttöön. Nykyisin niitä on tosin alettu hankkia yhä enemmän ihan puhtaasti jäähdytykseen.
näitä split uniteja on kyllä huomattavasti aikaisemmin ja enemmän tehty jäähdytystarkoitukseen kuin lämmitystarkoituksiin.
Ilmalämpöpumput sinänsä ovat ajateltu vain lämmitykseen jo nimityksensäkin perusteella eivätkä ole sisältäneet molempia toimintoja. - kaarle
_oi kirjoitti:
näitä split uniteja on kyllä huomattavasti aikaisemmin ja enemmän tehty jäähdytystarkoitukseen kuin lämmitystarkoituksiin.
Ilmalämpöpumput sinänsä ovat ajateltu vain lämmitykseen jo nimityksensäkin perusteella eivätkä ole sisältäneet molempia toimintoja.Mutta Suomessa ekat kotitalouksiin tarkoitetut split-laitteet olivat kyllä tarkoitettu puhtaasti lämmitykseen, eivätkä pystyneet edes jäähdytykseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."432130Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.1711893- 1161310
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711150- 96942
Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli73889Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.78849Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki43836Ja tääkin vielä...
Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/1347931772- 54691