Mitä mieltä olette tästä? Siis nuoresta/lapsesta koiran omistajana? Tietenkin vanhemmalla on aina viimeisin vastuu, mutta koira siis otetaan nuoren koulutettavaksi, hoidettavaksi, ruokittavaksi, ulkoilutettavaksi? Voiko toimia? Minkä ikäisellä ja millainen koira?
Minusta tämä voi toimia. Täysin nuoresta itsestään riippuen, ja aika usein ei toimi. Mutta minusta se voi myös toimia. Itse olen 12 ja minulla on oma koira. Papereissa on toki äitini nimi mutta minä hoidan koiran. Tai no pennun, kakara on nyt n.7kk.
Hoidan ruokkimisen samoin kuin vanhemmankin koiramme, kynsienleikkuun jne. asumme maalla mutta koira ei ole ulkokoira.
Aloitin koiran kouluttamisen pentukurssin avulla, nyt harjoittelemme lähinnä hihnakävelystä parempaa (vaikka ei kyllä juurikaan enään vedä, mutta koskaan ei voi kävella liian hyvin hihnassa). Lisäksi joitaion temppuja ja maassa pysymistä. Lisäksi paikoillaan oloa vieraiden saapuessa. Tahdon kouluttaa koirani kunnolla sillä huonosti käyttäytyvän koiran kanssa asuminen.. Huh... Keväämmällä lähden koiran kanssa joko arkitottelevaisuus kurssille tai tokon alokasluokan kurssille.
Lenkkeilen koiran kanssa aikalailla jokapäivä, plus muu aktivoiti kuten nenätyöt ja temppujen opettelu ja yleensä käyttäytyminen.
Jotain haluan koirani kanssa alkaa harrastamaan, en tiedä vielä mitä mutta jotain. Kenties agia, tokoa tai vaikka koiratanssia.
En tiedä vielä muuttaako koira mukanani kun lähden opiskelemaan, riippuu varmaan ihan siitä että sopeutuuko kerrostaloon.
Kertokaa mielipiteitä siitä että voiko tämä toimia, ja siitä miltä minä kuulosta koiran omistajana?
Minusta tämä voi toimia. Täysin nuoresta itsestään riippuen, ja aika usein ei toimi. Mutta minusta se voi myös toimia. Itse olen 12 ja minulla on oma koira. Papereissa on toki äitini nimi mutta minä hoidan koiran. Tai no pennun, kakara on nyt n.7kk.
Hoidan ruokkimisen samoin kuin vanhemmankin koiramme, kynsienleikkuun jne. asumme maalla mutta koira ei ole ulkokoira.
Aloitin koiran kouluttamisen pentukurssin avulla, nyt harjoittelemme lähinnä hihnakävelystä parempaa (vaikka ei kyllä juurikaan enään vedä, mutta koskaan ei voi kävella liian hyvin hihnassa). Lisäksi joitaion temppuja ja maassa pysymistä. Lisäksi paikoillaan oloa vieraiden saapuessa. Tahdon kouluttaa koirani kunnolla sillä huonosti käyttäytyvän koiran kanssa asuminen.. Huh... Keväämmällä lähden koiran kanssa joko arkitottelevaisuus kurssille tai tokon alokasluokan kurssille.
Lenkkeilen koiran kanssa aikalailla jokapäivä, plus muu aktivoiti kuten nenätyöt ja temppujen opettelu ja yleensä käyttäytyminen.
Jotain haluan koirani kanssa alkaa harrastamaan, en tiedä vielä mitä mutta jotain. Kenties agia, tokoa tai vaikka koiratanssia.
En tiedä vielä muuttaako koira mukanani kun lähden opiskelemaan, riippuu varmaan ihan siitä että sopeutuuko kerrostaloon.
Kertokaa mielipiteitä siitä että voiko tämä toimia, ja siitä miltä minä kuulosta koiran omistajana?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itsekin olin saman ikäinen kuin sinä kun ekan koiran sain ostettua. Tienasin tuolloin koiran hinnan kotitöistä. Eli olin alkanut kinuamaan koiraa kymmenen vanhan kun perhekoiramme kuoli. Ja kaksi vuotta meni tienaamiseen ja kinuamiseen.
No sinulla on hyvä että perheesi tukee sinua minulla oli lähestulkoon koko hoitovastuu koirasta ja sen ulkoiluttamisista ja asuimme kerrostalossa joten ulos ei voinut vain päästää. Oli työlästä.
Maalla koiranpito on niin paljon helpompaa. Aiempi perhekoiramme oli maalla.
Muutin kotoa 18vuotiaana ja koira ei sopeutunut opiskelupaikkaan koska oli paukkuarka ja asuin lähellä armeijaa. Tosin oli asunut koko ajan samassa paikassa niin ei olisi siltikään sopeutunut uuteen paikkaan.
Jos haluat koirasi sopeutuvan pitäisi sen olla välillä muissakin paikoissa(hoitopaikoissa) kuin vain kotona. Varsinkin jos maalla missä rauhallista olisi hyvä viedä kaupungin meluihin. kuuden vuoden päästä sinäkin muutat todennäköisesti pois kotoa. :)
Äitini suostui pitämään koiran kotonaan koska tykkäsi siitä ja kävin sitä katsomassa.
Jos olet oikeasti 12 vuotta, niin vaikutat ikäiseksesi älykkäältä aikuiselta ja kirjoitat erinomaisesti - äly ja kypsyys auttavat sinua asioissa, motivaatiosi on enemmän kuin keskivertokoiraihmisellä.
Voi toimia ja kohdallasi vaikuttaa toimivan oikein hyvin. Ainoa mitä enää epäilen, on ikäsija tarinan todenmukaisuus - mutta jos asia ihan näin kutinsa on, ota tämä vain kohteliaisuutena. :)
Kyllä olen ihan oikeasti 12:-) luin kirjoitukseni vielä uudelleen ja kyllä se ihan paikkansa pitävä on. En sortunut edes liioitteluun:-) kiios kehuista ja positiivisista kommenteista..
Oikein toimittu!
Se on yksilöstä kiinni, joillekin ihmisille en koskaan suosittelisi lemmikkiä ja jotkut osaavat ottaa vastuun jo nuorina. Minusta sinä kuulut jälkimmäiseen ryhmään.
Nuorena hankitussa koirassa on omat mielenkiintoisuutensa, koska sen elämäntilanne tulee muuttumaan monta kertaa. Sinä, koirasta vastuussa oleva henkilö, muutat jossain vaiheessa pois. Koira joko tulee mukanasi uuteen elinympäristöön tai joutuu elämään vanhempiesi kanssa, ilman sinua. Kumpi sitten tuleekaan tapahtumaan, niin suosittelen koiran sosiaalistamista varhain myös kaupunkiympäristöön - ihan varmuuden vuoksi. Elääkö sinulla sukulaisia tai kavereita kerrostalossa, onko sinulla mahdollisuutta ottaa koiraa päiväksi mukaan vaikka kaupungin ihmisvilinään? Hyödynnä kaikki tällainen!
Tsemppiä sinulle :)
Nostan vain aihetta..
minä sain karjalankarhukoiran uros pennun kun olin 12w. isäni halusi tämän kyseisen rodun joka on olemassa aika haastava, mutta vain siksi että saisi siitä metsästys kaverin. no koirasta tuli minun parasystäväni ja kaikki päivät leikin sen kanssa ja käytin pitkillä lenkeillä. hermot menetin moneen kertaan koulutuksessa mutta kunnon koira siitä tuli vaikka sitä kovasti epäilin. lopulta koira alkoi hirveä haukkumaan ja kuljin isäni kanssa yhdessä metsässä että näin miten koira toimi sielä. aloin opettamaan koiraa että se antaa kiinni kun tahdotaan. ja tunnen oloni tosi onnistuneeksi. ja nyt koirani on 2w ja minä 14w :)
että miksipä koiran omistaja ei voisi olla nuorempikin jos vain innostusta riittää :)
Mäkin oon 12 ja sain karjalankarhukoiran narttu pennun :). Onhan se tosi itsepäinen se on nyt 3kk. Mutta eiköhän tää onnistu :D
Itse taas en missään nimessä suosittele omaa koiraa lapselle . Koulutus ehdottomasti kuuluu aikuiselle ei lapsella ole mitään mahdollisuuksia onnistua ja sitten maailmassa on taas yksi terrori lisää tai koira päätyy piikille .
Itselläni on koiria ja lapsia ja pidän vastuuttomana antaa edes lenkille koiraa yksin pienelle lapselle jota 12 vuotias vielä on !Koira ja lapsi aina aikuisen valvonnassa .
Olisi oikeastaan tosi kiva tietää että minkä ikäluokan ihmiset kasvattaa eniten näitä koiria mitkä päätyy tois huonosti koulutetuiksi. Koko elämäni ajan olen kumminkin vain nähnyt lehdissä, että nämä "hullujen koirien" omistajat ovat olleet ihan aikuisia.
Tottakai nuori voi olla aivan yhtä hyvä koiran omistaja kuin aikuinenkin, jopa parempikin, riippuen täysin henkilöstä (ja koirasta).
Minä sain ensimmäisen oman koirani ollessani 13 vuotta, 6-vuotiaan kodinvaihtaja cavalierin. Vanhemmat lupasivat maksaa kaikki koiran kulut mutta sen hoito tulisi täysin minun vastuulleni ja koira virallisestikkin minun nimiini. Koira oli jo tullessaan muuten peruskoulutettu mutta hyppi vasten ja varasteli ruokaa aina tilaisuuden tullen ja suoraan kädestäkin. Nuo tavat opetin heti alkuunsa pois eikä meillä ole sen jälkeen mitään ongelmia ollut. :)
Nyt olen jo 19-vuotias ja edelleen tunnollinen koiran omistaja, vaikkakin joudun vielä(kin) tukeutumaan vanhempiini koiran kulujen kanssa. Minulle oli jo tuolloin 13-vuotiaana päivänselvä asia että koira tulee muuttamaan kanssani kun lähden opiskelemaan vaikka kaikki aina perheenjäsenistä naapureihin valittelivat jo etukäteen sitä kuinka tulisin aikanaan kyllästymään koiraani ja hylkäisin sen vanhempieni jalkoihin kun itse lähtisin "viettämään villiä nuoruutta" sillä niin ne vaan nuoret tekee :D En toki kiellä sitä, etteikö koira rajoittaisi elämää jonkin verran mutta ei se ainakaan minua estä millään tavalla nauttimasta nuoruudestani - päinvastoin, koiran omistaminen on tuonut ja tuo edelleen sellaista iloa elämääni jota en mistään hinnasta vaihtaisi! :)
Ei kukaan normaali vanhempi ota koiraa ja jätä sen huoltoa täysin LAPSEN vastuulle täysin vastuutonta .