Eikös silmämunan muoto ole likinäköisellä litteä ja kaukonäköisellä pullea? Miten on mahdollista olla plussaa ja miinusta yhtäaikaa eli millainen silmämuna silloin on?
Silmän muoto?
Plussaa ja miinusta
3625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Likinäköisen silmämuna on silmän taittovoimaan nähden liian pitkä ja kaukonäköisen taas liian lyhyt. Silmämuna on hajataitossakin aivan tavallisen muotoinen, vain sarveiskalvon kaarevuus on epäsymmetrinen eli sarveiskalvon kaarevuus vaihtelee.
Ideaalitilanteessa sarveiskalvo on tasaisen kaareva eli sarveiskalvon taittovoima on joka suunnassa sama. Jos näin ei ole, on kyseessä hajataittoisuus. Esimerkiksi sarveiskalvon taittovoima 10 asteessa on 43 dioptria ja 100 asteessa 42 dioptria (silmän kokonaistaittovoima on noin 60 dptr luokkaa, mykiö hoitaa "loput"). Tällöin hajataitteisuus on 1 dioptrin suuruinen. Tosin myös mykiö eli linssi silmässä saattaa aiheuttaa hajataitteisuutta, mutta terveessä silmässä suurimman osan hajataitteisuudesta aiheuttaa yleensä sarveiskalvo (jonka taittovoimakin on noin 2-kertainen mykiöön nähden).
Esim. likinäköisellä voi olla seuraavanlaiset lukemat yhdessä silmässä: sph -2,0 cyl -1,25 ax 100 - tämä tarkoittaa sitä että korjaavan linssin (jotta näkee tarkasti kauas) on oltava vahvuudeltaan -2,0 dioptria 10 asteessa ja -3,25 dptr 100 asteessa (-2,0 -1,25 = -3,25). Lukemat voi ilmaista myös -sylinteriä käyttäen jolloin lukemat ovat sph -3,25 cyl 1,25 ax 10. Eli molemmat esimerkit ovat vahvuudeltaan samat, vain sylinterin etumerkkiä vaihdettiin ja peruslukemaksi valittiin toisessa esimerkissä vahvuus 100 asteen kohdalla (-3,25) ja ensimmäisessä 10 asteen kohdalla (-2,0).
Sylinterin etumerkin voi siis vaihtaa pienellä laskutoimituksella ja ilmaista positiivisena tai negatiivisena lukuna (jolloin astelukukin muuttuu mukana).
sarveiskalvon kaarevuus iän myötä?
Aiheuttaako harmaakaihi hajataittoa? Hajataitto on minulla tullut vasta alkavan kaihin jälkeen.
Onko muuten mahdollista, että kaihen alut pysyvät lopun elämän alkuina, eivätkä etene? (Ollut jo 10-15 vuotta)?
Oli hyvä tietää noista lukemista, kun niistä on ollut välillä ihan pihalla. Kiitos asiantuntevista vastauksista!
Sarveiskalvon kaarevuus ei yleensä juurikaan muutu iän myötä, ellei ole sairauksia, jotka vaikuttavat sarveiskalvoon esim. sarveiskalvoa ohentaen tai arpia muodostaen.
Harmaakaihi voi toki aiheuttaa hajataittoa. Lisäksi harmaakaihen kehittymiseen voi liittyä myopisoitumista eli likinäköisyys voi lisääntyä/kaukonäköisyys vähentyä. Yleensä myös näöntarkkuus sekä kontrastinäkö heikkenevät kaihen kehittymisen myötä.
Mykiö kasvaa koko elämän ajan, jolloin vanhat linssisäikeet pakkautuvat tiiviimmin mykiön tumaan. Vastasyntyneellä on erittäin kirkas mykiö, 20-vuotiaalla jo näkyy vähän väriä, 40-50 vuotiaalla näkyvät jo selvästi elämän aikana kertyneet kerrokset mykiössä ja vähitellen vesipitoisuuden vähentyessä ja linssisäikeiden pakkautuessa tiiviimmin mykiön keskiosissa se rupeaa kellertämään, sitten tulee ruskehtavaa väriä jne.
On aivan yksilöllistä kuinka nopeasti tämä prosessi vaikuttaa näöntarkkuuteen ja kuinka pian (jos ollenkaan) leikkaus on tarpeellinen. Lisäksi mykiö voi samentua hyvinkin nopeasti ja toisilla se tapahtuu hitaasti.
Eli teoriassa kaihi kyllä etenee koko ajan, mutta se ei käytännössä aina vaikuta näköön. Jos linssi tummenee tasaisesti, pysyy näkö kauan hyvänä, jos linssin tiivistyminen on epätasaista, voi näkö olla hyvin varhaisessa vaiheessa huono ja vaatia leikkausta.
Osalla potilaista leikataan kaihi vaikka näkö olisikin vielä hyvä siitä syystä, että tarvittava lasikorjaus muuttuu nopeasti eli arvot muuttuvat esim. puolessa vuodessa lukemista -1,0 lukemaan -3,0 tms. Eli nähdäkseen hyvin potilas tarvitsisi parin kuukauden välein uusia laseja.