Mun rakas jätti mut.. Se oli pieni virhe enkä luullu sen tuottavan harmia... Mut nyt oon taas yksin. Tekis mieli hypätä kaivoon, en voi elää ilman häntä. Päivieni ilo ja piristys.. Huoh. Kaikki yhteiset hetket... Se mieleen muistuvin, ensi suudelma silloin tulipalon keskellä... Kun oltiin jo varmoja että kuollaan.. Siitä on 3vuotta, mutta kyllä sen muistaa kuin eilisen. Rakastin häntä... Ja rakastan edelleen. Oikeasti. Se ei ollut mikä vaan suhde... Se oli kuin taikaa. En ymmärrä, niin pitkä ja ihana aika ja kaikki oli hyvin, mutta sitten äsken avasin viestin, jossa oli pitkä romaani. Siinä kiitettiin yhteisistä ajoista ja kaikesta mitä hän oli minun kanssani saanut kokea. Pyydettiin anteeksi ja sanottiin hyvästi. Ensimmäinen lause, "en pysty enää, en jaksa" kertoi jo lähes kaiken. En ymmärrä, miksi hän ei kertonut kasvotusten? En voi mitenkään uskoa tätä... Onhan tämä vain pahaa unta? Miksi juuri minulle kävi näin? Kumpa saisin vielä joskus istua hiljaa kanssasi
EI! Minut on...
pienivirhesuurimerkitys
2131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja tuo suomeksi yksinkertaisesti muutqmalla sanalla?
oliks tää jostai kirjast vai :D ?