Anneli Auerin tietojen urkinnasta harkitaan esitutkinnan aloittamista. Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV) on pyytänyt poliisihallitukselta kaikki asiakirjat, jotka liittyvät asiaan.
"Tässä on syytä harkita sitä, onko poliisimiehiä syytä epäillä rikoksesta", kertoo kihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala VKSV:stä.
Nelosen uutisten selvitys paljasti viime keväänä, että kymmenet poliisit olivat yrittäneet päästä katsomaan Anneli Auerin tietoja poliisin Patja-tietojärjestelmästä. Salaamisen vuoksi uteliaat eivät kuitenkaan päässeet tutkimaan tietoja, vaan teot jäivät yrityksiksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan näitä "koputtelijoita" oli 94.
Poliisihallitus lähetti jokin aika sitten selvityspyynnön kaikkiin poliisilaitoksiin, joissa uteliaisuutta oli ollut. Siinä pyydettiin selvittämään, oliko urkkijoilla ollut jokin virkaan liittyvä syy tiedonhakuun. Poliisilaitoksia pyydettiin ilmoittamaan selvityksen tuloksesta poliisihallitukseen tammikuun aikana.
Nyt poliisihallitus on ilmoittanut laitoksille, että valtakunnansyyttäjänviraston kiinnostuksen takia selvitys keskeytetään. Poliisi siis odottaa, mihin tulokseen syyttäjät päätyvät.
Poliisihallituksessa arvioitiin alun perin, että pelkkä koputtelu ei olisi rikos. VKSV selvittää nyt, onko tämä laintulkinta oikea.
Oikeuskäytännöstä löytyy vastakkaisia tulkintoja. Esimerkiksi Rovaniemen hovioikeus painotti viime vuonna tekemässään ratkaisussa, että jo tiedon hakeminen ilman virkaan liittyvää syytä on laitonta.
"Hovioikeus toteaa selvyyden vuoksi, että sillä seikalla, missä muodossa vastaajan tekemät kyselyt ovat avautuneet tietokoneen näytölle ei ole merkitystä asiassa, koska heti Patja-järjestelmään kirjauduttaessa ja sieltä tietoa haettaessa on kyselyn tekijällä oltava laillinen oikeus tiedon hakemiselle", ratkaisussa korostetaan.
Anssi Hiivala valtakunnansyyttäjänvirastosta ei halua ottaa kantaa laintulkintaan.
"Tämä asia tulee harkittavaksi myöhemmin."
VKSV:n mielestä linjanveto tällaisessa asiassa ei kuitenkaan voi jäädä poliisin omaan harkintaan, vaan tapauksesta olisi pitänyt ilmoittaa syyttäjille.
"Syyttäjä toimii poliisirikoksissa tutkinnanjohtajana, ja mielestäni tämmöisissä tapauksissa tulisi olla yhteydessä syyttäjään. Tämän tapauksen yksityiskohtia en vielä tiedä, joten en osaa sanoa siihen mitään, että miksi tässä tapauksessa näin ei ole menetelty", Hiivala toteaa.
VKSV saa Auer-urkintaa koskevat paperit poliisilta vielä tällä viikolla. Päätös mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta tehdään ensi vuoden puolella.
http://www.hs.fi/kotimaa/Auerin tietoja urkkineista ehkä esitutkinta/a1305629411138
"Tässä on syytä harkita sitä, onko poliisimiehiä syytä epäillä rikoksesta", kertoo kihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala VKSV:stä.
Nelosen uutisten selvitys paljasti viime keväänä, että kymmenet poliisit olivat yrittäneet päästä katsomaan Anneli Auerin tietoja poliisin Patja-tietojärjestelmästä. Salaamisen vuoksi uteliaat eivät kuitenkaan päässeet tutkimaan tietoja, vaan teot jäivät yrityksiksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan näitä "koputtelijoita" oli 94.
Poliisihallitus lähetti jokin aika sitten selvityspyynnön kaikkiin poliisilaitoksiin, joissa uteliaisuutta oli ollut. Siinä pyydettiin selvittämään, oliko urkkijoilla ollut jokin virkaan liittyvä syy tiedonhakuun. Poliisilaitoksia pyydettiin ilmoittamaan selvityksen tuloksesta poliisihallitukseen tammikuun aikana.
Nyt poliisihallitus on ilmoittanut laitoksille, että valtakunnansyyttäjänviraston kiinnostuksen takia selvitys keskeytetään. Poliisi siis odottaa, mihin tulokseen syyttäjät päätyvät.
Poliisihallituksessa arvioitiin alun perin, että pelkkä koputtelu ei olisi rikos. VKSV selvittää nyt, onko tämä laintulkinta oikea.
Oikeuskäytännöstä löytyy vastakkaisia tulkintoja. Esimerkiksi Rovaniemen hovioikeus painotti viime vuonna tekemässään ratkaisussa, että jo tiedon hakeminen ilman virkaan liittyvää syytä on laitonta.
"Hovioikeus toteaa selvyyden vuoksi, että sillä seikalla, missä muodossa vastaajan tekemät kyselyt ovat avautuneet tietokoneen näytölle ei ole merkitystä asiassa, koska heti Patja-järjestelmään kirjauduttaessa ja sieltä tietoa haettaessa on kyselyn tekijällä oltava laillinen oikeus tiedon hakemiselle", ratkaisussa korostetaan.
Anssi Hiivala valtakunnansyyttäjänvirastosta ei halua ottaa kantaa laintulkintaan.
"Tämä asia tulee harkittavaksi myöhemmin."
VKSV:n mielestä linjanveto tällaisessa asiassa ei kuitenkaan voi jäädä poliisin omaan harkintaan, vaan tapauksesta olisi pitänyt ilmoittaa syyttäjille.
"Syyttäjä toimii poliisirikoksissa tutkinnanjohtajana, ja mielestäni tämmöisissä tapauksissa tulisi olla yhteydessä syyttäjään. Tämän tapauksen yksityiskohtia en vielä tiedä, joten en osaa sanoa siihen mitään, että miksi tässä tapauksessa näin ei ole menetelty", Hiivala toteaa.
VKSV saa Auer-urkintaa koskevat paperit poliisilta vielä tällä viikolla. Päätös mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta tehdään ensi vuoden puolella.
http://www.hs.fi/kotimaa/Auerin tietoja urkkineista ehkä esitutkinta/a1305629411138
Vastaukset 11
Vanhimmat
paskat ne mitään siitä saa,kuhan kansalaisten silmänlumeeksi ollaan jotain tekevinään.
Älä ole niinkään varma, VKSV halkaisee pilkunkin sataan eri osaan ja yksikin murunen riitää syytteeseen. Meneekö syyte oikeudessa läi on jo toinen juttu, eikä 94 erillistä oikeudenkäyntiä nyt niin hirveästi tule maksamaan. Onhan Kreikkaankin mennyt jo paljon enemmän.
Älä unta näe, tuohon sepusteluun et usko edes itse !!
Hienoa! Ensinhän nämä poliisin tiedottajavirkamies hakolat kertoivat, että sisäisesti selvitellään...
olipas hienoa, että toimittaja seurasi asiaansa ja nosti rikosepäilyn julkisuuteen
Tuntuu siltä että Valtakunnansyyttäjävirastokin ryhtyy rivipoliisien uteliaisuutta rikokseksi leimaamaan kun niin yleisesti jo tunnustetaan että Ulvilan surman tutkinta epäonnistui perusteellisesti.
Kuitenkin tutkinnan alkuaikoina mahdollisesti tapahtui johtotason virhe kun KRP ei sallittu helpotaa Satakunnan poliisin taakkaa. Sekö on se virhe jota nettikirjoittelijoiden pitää korostaa vuosikausia kun johtajatason virheitä ei valtakunnasyyttäjäkään uskalla tunnustaa.
Jos syyttäjä nostaa syytteen ta aloittaa esitutkinnan poliisimiesten virkavastuulla antamien selvitysten perusteella, syyllistyy syyttäjä virkarikokseen. Itsekriminointisuoja kun on EIT:n ratkaisukäytännössä kiistattomasti todettu. Eli ei voi käyttää mitään selvityksiä oman harkintansa pohjana, jos haluaa syyttää niin sitten vain tekee rikosilmoituksia 94 kappaletta ja poliisi suorittaa 94 esitutkintaa avustajineen kaikkineen ja sitten 94 syyteharkintaa, 94 syytettä ja loppujen lopuksi käsissä on 94 vapauttavaa tuomiota. Sitten ehkä vielä 94 valitusta hoviin. Ja 94 valitusta korkeimpaan ja/tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
mutta, 94 epärehellistä poliisia on rekisterissä ja yleneminen on estetty lähivuosiksi.
"Jos syyttäjä nostaa syytteen ta aloittaa esitutkinnan poliisimiesten virkavastuulla antamien selvitysten perusteella, syyllistyy syyttäjä virkarikokseen."
Mistä noin päättelet? Eihän sjä ole pyytänyt mitään poliisihallituksen pyytämiä selvityksiä urkkijoilta vaan poliisihallituksen tekemän selvityksen siitä, onko tietoja urkittu ja kuka.
Toivottavasti joku taho selvittää tuon poliisihallituksen valtuuksiensa ylittämisen tässä tapauksessa.
"VKSV:n mielestä linjanveto tällaisessa asiassa ei kuitenkaan voi jäädä poliisin omaan harkintaan, vaan tapauksesta olisi pitänyt ilmoittaa syyttäjille.
"Syyttäjä toimii poliisirikoksissa tutkinnanjohtajana, ja mielestäni tämmöisissä tapauksissa tulisi olla yhteydessä syyttäjään. Tämän tapauksen yksityiskohtia en vielä tiedä, joten en osaa sanoa siihen mitään, että miksi tässä tapauksessa näin ei ole menetelty", Hiivala toteaa."
Hienoa, että sodankylä on hankkinut ihan faktaa selvässä asiassa korkeinta oikeutta myöden. Ei tarvitse paaperoiden enää tulkita :)
Pelkkä subjektiivinen tuntemus riittää ja valtio maksaa.... yhteys poliisihallituksen vastaaviin tahoihin ja kysely/300€ kilahtaa tilille. Auerille terveisiä....vieköön valvojat käräjille jos valtio kaipaa asianajo- ym kuluja:)
syyttäjän syyttämisjättämispäätös jollain verukkeella vain mukaan..
Vahingonkorvausvastuu
Rekisterinpitäjä on henkilötietolain 47 §:n mukaan velvollinen korvaamaan sen taloudellisen ja muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle henkilötietolain vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Vastuu kattaa myös henkilölle laittomasta käsittelystä aiheutuneen kärsimyksen.
Vahingonkorvausvelvollisuus voi seurata millaisesta henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä tahansa. Korvausvelvollisuus ei edellytä laiminlyöntiä rekisterinpitäjän puolelta. Vahingonkorvausvastuu rakentuu näin ollen rekisterinpitäjän tuottamuksesta riippumattoman ns. ankaran vastuun periaatteelle.
Vahingonkorvausta saadakseen henkilön on näytettävä toteen, että hänelle on syntynyt vahinkoa lainvastaisesta menettelystä. Vahingonkorvauskannetta ajetaan käräjäoikeudessa.