Heinolan kaupunki on yhteistyössä Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa selvittänyt keskitetyn pysäköinnin eri vaihtoehtoja Heinolassa. (Kaupunginhallitus, esityslista)
Tässä yhteydessä on tehty mm. rakennettavuusselvitys ja kustannuslaskennat maan alle tulevan pysäköinnin osalta Yhteisneuvotteluita kaupungin, Heinolan Kaupunkinsydän ry:n ja kiinteistöjen omistajien kanssa on käyty. Lisäksi kiinteistöjen omistajien kanssa on pidetty erikseen neuvotteluita.
WPK-talolla oli 1.11. yleisötilaisuus, jossa Mikkelin vastaavan hankkeen toteuttajat selvittivät heidän hankkeensa kulkua ja toteutumiseen liittyviä haasteita. Mikkelin Toriparkki Oy toteutti Mikkelin toriparkin.
Vs. kaupunginjohtaja Malin ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää:
1) suhtautua myönteisesti Heinolan Kaupunkisydän ry:n esittämään selvityshankkeeseen
2) neuvotella Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa yhtiön perustamisesta ja
3) nimetä kaupungin edustajat neuvotteluun
Heinolassa ei ole pulaa parkkipaikoista, mutta pysäköintitalosta muka on. Ei tunnu uskottavalta. Vaikuttaa pöhötautisuudelta.
K-kaupan parkkipaikalla on aina tyhjää tilaa samoin kuin S-marketin parkkihalllissa. Ihan siinä torin laidassa saattaa toripäivänä olla täyttä, mutta noin sadan metrin päästä parkkipaikkoja löytyy myös toripäivinä.
Heinolassa parkkipaikat tulevat maanalaisessa pysäköintihallissa maksamaan noin 40.000 euroa per paikka, koska ei ole mahdollista rakentaa kuin yksi kerroksinen parkkihallli pohjaveden takia. Kuka kustantaa? Montako euroa/tunti pysäköinti maksaisi, jotta autopaikat maan alla tulevat maksetuksi?
Jos Heinolan toriparkkia varten osakeyhtiö perustetaan ja se rakentaa velaksi pysäköintitilat maan alle, niin takaako kaupunki velat vai ostaako kaupunki pysäköintitalon osakkeita x miljoonalla eurolla? Vai takaako kaupunki velat ja ostaa lisäksi osakkeita? Parkkipaikoista ei tule niin paljon tuloja, että yritys tuottaisi voittoa tai että pysäköintimaksuilla saataisiin erittäin kallis maanalainen halli maksettua. Myytiinkö kaupungin oma sähkölaitos sitä varten, jotta keskustaan saadaan tyhjillään ammottava parkkihalli?
Heinolan keskustasta liikkeet (kuten Spec Savers) lähtevät pois ja runsaasti liiketilaa on koko ajan tyhjillään. Firmat eivät suinkaan poistu parkkipaikkojen vähyyden vuoksi vaan sen vuoksi, että heinolalaisilla ei ole ostovoimaa, joten ei ole tarpeeksi asiakkaita, jotta kauppa kannattaisi. Eivät kirpputoreilla käyvät tarvitse parkkipaikkoja. Heinola on kriisikunta. Heinolassa on suurtyöttömyys. Peräti 14 % kuntalaisista on työttöminä. Eivät työttömät kaipaa parkkipaikkoja - vaan työtä.
Valtuustossa on tehty aloitteita kylätalon tai kulttuuripuiston rakentamisesta.
Tärkeää olisi rakentaa Heinolaan pienyrityksille teollisuustalo, työn talo, jossa yritykset saisivat vuokratukea, edullisia lainoja ja yrityskummien tukea....
Tärkeää olisi rakentaa kulttuurikeskus tai nuorisotalo
Tärkeää olisi korjata homekoulut ja Jyränkölä.
Veronmaksajien rahoilla on paljon tärkeämpää ja hyödyllisempää käyttöä kuin tarpeeton pysäköintihalli maan alle.
Koko parkkihalli-ajatus tuntuu Heinolan kokoon nähden naurettavalta pöhötautisuuden huipentumalta. Heinolaa ja Mikkeliä ei voi verrata asukastiheyden tai autokannan osalta toisiinsa, että Mikkelissä tarkoituksenmukainen parkkihalli tarvittaisiin myös pikkuiseen Heinolaan.
Paljonko Mikkelin pysäköinhallissa pysäköinti maksoi? Paljonko parkkimaksu olisi maan alaisessa pysäköintihallissa Heinolassa?
Heinolan väkiluku vähenee koko ajan, kun työtä ei Heinolassa ole eikä näköjään tule, joten Heinolaan jäävät eläkeläiset. Eivät eläkeläiset parkkihallia tarvitse. Kesäasukkaita varten ei parkkihallia kannata rakentaa.
Parkkeeraaminen maan alla olisi niin kallista, että tuskinpa kukaan sinne autoaan ajaisi - lukuunottamatta virkamiehiä, joiden parkkimaksut veronmaksajat tietenkin maksaisivat. Pitäähän virkamiesten autoilla olla hienot "lämpimät kodit parkkihallissa".
Heinolassa on jo nyt maan korkeimpiin kuuluva veroäyri. Paljonko heinolaiset ovat halukkaita veroäyriä korottamaan, jotta turha ja turhan kallis, Heinolaan sopimaton maanalainen parkkihalli tulisi maksetuksi.
Tässä yhteydessä on tehty mm. rakennettavuusselvitys ja kustannuslaskennat maan alle tulevan pysäköinnin osalta Yhteisneuvotteluita kaupungin, Heinolan Kaupunkinsydän ry:n ja kiinteistöjen omistajien kanssa on käyty. Lisäksi kiinteistöjen omistajien kanssa on pidetty erikseen neuvotteluita.
WPK-talolla oli 1.11. yleisötilaisuus, jossa Mikkelin vastaavan hankkeen toteuttajat selvittivät heidän hankkeensa kulkua ja toteutumiseen liittyviä haasteita. Mikkelin Toriparkki Oy toteutti Mikkelin toriparkin.
Vs. kaupunginjohtaja Malin ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää:
1) suhtautua myönteisesti Heinolan Kaupunkisydän ry:n esittämään selvityshankkeeseen
2) neuvotella Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa yhtiön perustamisesta ja
3) nimetä kaupungin edustajat neuvotteluun
Heinolassa ei ole pulaa parkkipaikoista, mutta pysäköintitalosta muka on. Ei tunnu uskottavalta. Vaikuttaa pöhötautisuudelta.
K-kaupan parkkipaikalla on aina tyhjää tilaa samoin kuin S-marketin parkkihalllissa. Ihan siinä torin laidassa saattaa toripäivänä olla täyttä, mutta noin sadan metrin päästä parkkipaikkoja löytyy myös toripäivinä.
Heinolassa parkkipaikat tulevat maanalaisessa pysäköintihallissa maksamaan noin 40.000 euroa per paikka, koska ei ole mahdollista rakentaa kuin yksi kerroksinen parkkihallli pohjaveden takia. Kuka kustantaa? Montako euroa/tunti pysäköinti maksaisi, jotta autopaikat maan alla tulevat maksetuksi?
Jos Heinolan toriparkkia varten osakeyhtiö perustetaan ja se rakentaa velaksi pysäköintitilat maan alle, niin takaako kaupunki velat vai ostaako kaupunki pysäköintitalon osakkeita x miljoonalla eurolla? Vai takaako kaupunki velat ja ostaa lisäksi osakkeita? Parkkipaikoista ei tule niin paljon tuloja, että yritys tuottaisi voittoa tai että pysäköintimaksuilla saataisiin erittäin kallis maanalainen halli maksettua. Myytiinkö kaupungin oma sähkölaitos sitä varten, jotta keskustaan saadaan tyhjillään ammottava parkkihalli?
Heinolan keskustasta liikkeet (kuten Spec Savers) lähtevät pois ja runsaasti liiketilaa on koko ajan tyhjillään. Firmat eivät suinkaan poistu parkkipaikkojen vähyyden vuoksi vaan sen vuoksi, että heinolalaisilla ei ole ostovoimaa, joten ei ole tarpeeksi asiakkaita, jotta kauppa kannattaisi. Eivät kirpputoreilla käyvät tarvitse parkkipaikkoja. Heinola on kriisikunta. Heinolassa on suurtyöttömyys. Peräti 14 % kuntalaisista on työttöminä. Eivät työttömät kaipaa parkkipaikkoja - vaan työtä.
Valtuustossa on tehty aloitteita kylätalon tai kulttuuripuiston rakentamisesta.
Tärkeää olisi rakentaa Heinolaan pienyrityksille teollisuustalo, työn talo, jossa yritykset saisivat vuokratukea, edullisia lainoja ja yrityskummien tukea....
Tärkeää olisi rakentaa kulttuurikeskus tai nuorisotalo
Tärkeää olisi korjata homekoulut ja Jyränkölä.
Veronmaksajien rahoilla on paljon tärkeämpää ja hyödyllisempää käyttöä kuin tarpeeton pysäköintihalli maan alle.
Koko parkkihalli-ajatus tuntuu Heinolan kokoon nähden naurettavalta pöhötautisuuden huipentumalta. Heinolaa ja Mikkeliä ei voi verrata asukastiheyden tai autokannan osalta toisiinsa, että Mikkelissä tarkoituksenmukainen parkkihalli tarvittaisiin myös pikkuiseen Heinolaan.
Paljonko Mikkelin pysäköinhallissa pysäköinti maksoi? Paljonko parkkimaksu olisi maan alaisessa pysäköintihallissa Heinolassa?
Heinolan väkiluku vähenee koko ajan, kun työtä ei Heinolassa ole eikä näköjään tule, joten Heinolaan jäävät eläkeläiset. Eivät eläkeläiset parkkihallia tarvitse. Kesäasukkaita varten ei parkkihallia kannata rakentaa.
Parkkeeraaminen maan alla olisi niin kallista, että tuskinpa kukaan sinne autoaan ajaisi - lukuunottamatta virkamiehiä, joiden parkkimaksut veronmaksajat tietenkin maksaisivat. Pitäähän virkamiesten autoilla olla hienot "lämpimät kodit parkkihallissa".
Heinolassa on jo nyt maan korkeimpiin kuuluva veroäyri. Paljonko heinolaiset ovat halukkaita veroäyriä korottamaan, jotta turha ja turhan kallis, Heinolaan sopimaton maanalainen parkkihalli tulisi maksetuksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Maanalainen pysäköintihalli on Heinolan Ohjelmapalvelut Oy:n, Silvernia Oy:n ja Fishing paradise Oy:n Déjà vu.
Vähän historiaa.
Kalaparatiisia rakennettiin ensin apulaiskaupunginjohtajana (1.1.1997-31.12.1997) ja sitten kaupunginjohtajana (1.1.1998-27.6.1999) toimineen Paavo Rotkon johdolla. Tämän jälkeen tuli kj:ksi Hannu Komonen.
Silvernia oli osakeyhtiö (kaupungin omistama), jonka hanke oli ”Kalaparatiisi” eli Fishing paradise. Timo Kaattari oli toimitusjohtajana, samalla kun hän oli myös kulttuuritoimenjohtajana. (Kaksoisrooli?). Oy oli syytetty salailusta, omavaltaisuudesta. Kantelu oikeuskanslerille. Kahden vuoden konsulttipalkkiot 800000 mk
Heinolan Ohjelmapalvelut Oy ja Silvernia yhteen vuonna 2000, HOP osti Silvernian osakkeet.
Heinolan Ohjelmapalvelut Oy päätettiin lopettaa vuonna 2011 ja nyt se on lopetettu (HOPin taivas tipahtaa 22.10.08 IH.). HOP:in väki siirtyi kulttuuritoimeen palkalle (mm. Velkki Mykrä).
Sinikka Malin hyvin ja nopeasti omaksui kaupunginjohtajan roolin. Malin erittäin pätevästi ja reippaasti korvaa Tita Rinnevaaraa, korottaa palkkoja ja antaa vihreätä valoa epäilyttäville hankkeille. Kyllä, kaupunginjohtajan salkku ja palkka ”maistuu hyvälle”. Kynsiäkin näytetty.
Onko Malin virkakoneistolle ja hyväveliverkostolle sopiva kaupunginhohtaja?
Malinilleko putsataan nyt kaupunginjohtajan tuoli?
Ja kun salaisten päiväkirjojen pitäjä sopivasti siirtyi uudelle uralle muualle, Malin ottaa härkää sarvista.
Etsin vanhoja keskusteluja Kalaparatiisista, löysin huumorin "helmen":
Kalaan jyrängönvirtaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2035837#comment-13041166
käyvänä..
31.1.2006 00:15
Usein..
epäilisin siitä ******* paskaojasta saavan niitä muikkuja vain tynämentillä.
Se Kaattari kalasti sen joen omaan pussiinsa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (JA) ymmärsi hölmöilyä Rinnevaaran kanssa, joka ei ole sopiva kaupunginjohtaja, koska sen linjana ei ole tuhlausta, vaan säästöjä.
Mielipiteeni on, että joku Pyhäjärven ”kummisetä” varoitti Ahosta Rinnevaarasta jo ennen 13.8.2012, koska se suunnitelma korjata hölmöilyä oli tehty jo kesäkuussa.
Jo siinä vaiheessa esimerkiksi Rinnevaara pani merkille, että rakennuksesta, jonka myyntihinta oli 4,8 milj. € kaupunki maksaa vuokraa 7 milj. €. Tällä menolla Rinnevaaran silmille osuisi vielä kenties mitä.
Terhi Kankaanpää sopivasti tuli itkemään ”kummisetä” - Ahoselle Rinnevaaran ilkeydestä, ja soppa oli valmis.
Entisenä kunnanjohtajana Malin oli sopiva sekä perussääntöryhmälle että uudeksi kaupunginjohtajaksi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (JA) esitti marraskuussa 13.11 - 30.11. Malinille palkkaa 6.500/kk ja joulukuun palkaksi 1.12. - 26.12 peräti 9.000/kk.
Nyt vastapalveluksi Vs. kaupunginjohtaja Malin ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää:
1) suhtautua myönteisesti Heinolan Kaupunkisydän ry:n esittämään selvityshankkeeseen
2) neuvotella Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa yhtiön perustamisesta ja
3) nimetä kaupungin edustajat neuvotteluun
Jo, ja Terhi Kankaanpää sai hyvän palkinnoksi likaisesta työstään suojelupaikan. Hyväveliverkosto toimii, siis toinenkin varatuomari meni Kouvolan kaupunginlakimieheksi mahtavalla, melkein 5.000 €/kk, palkalla. Luulin, että Terhi puukottajan maineella ei saa enää mistään työtä, mutta erehdyin. Hyväveliverkosto käyttää nimenomaan ”terhikankaanpäitä”, jos tarvitsee ”eliminoida” liian itsepäistä viranhaltijaa.
Ilmeisesti Kouvolassa nyt on kova ”terhikankaanpäiden” kovaa kysyntää, koska kouvolalaiset ovat huolissa omasta taloudestaan ja kyselevät, mikä mafia ja hyväveliverkosto hoitavat Kouvolan taloutta.
Toinen Heinolan kasvatti oli Pekka Virkkunen, joka nyt on Lahden kaupunginlakimies
Kenen laskuun tekee työtä vs. va. kaupunginjohtaja Malin?
Matto Seppä ehdotti, että Heinolan käytäntö luumenajosta olisi muutettu. Ei kannatusta.
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20122490-11.HTM
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20122490-12.HTM
Samaa käytäntöä on esimerkiksi Helsingissä. Onko Helsingin väki tyhmempi kuin Heinolassa? Retorinen kysymys, tietenkin.
Ja nyt kaupunki hukkuu lumikassoihin. Puoli pysäköintipaikkaa on käytetty lumenkeräykseen. Jokaisessa risteyksessä ja kadun kulmassa on lumikasat, jotka varallisesti peittävät näkyvyyttä.
Nyt Sepän ehdotus ehkä menisi jo läpi, mutta…
Ehkä on tarkoituskin pienentää pysäköintipaikkojen määrä keinotekoisesti niin, että toripaikkojen rakentaminen saisi lisää potkua nimenomaan nyt.
Löytyykö nyt ”sika säkissä”?
Karkeasti, malli on yksinkertainen: jos haluat, että asiakas ostaisi sinulta talon, polta hänen vanhaa taloa poroksi.
Kenelle Malin valmistelee urakkaa? Kaava on tuttu ja kanslian naiset pitävät huoltoa, että omia miehiä eivät jäisi työtä vailla: Hildenin Asuntomessut, Jäppisen Kesäteatteri. Heinolan Kaupunkisydän ry:n en epäile missään, mutta homma on kallis ja joku noukkii kermaa…