Opettajana diginatiiveille

[Seuraava teksti on kurssia "Digitaaliset mediat työvälineinä" koskeva tehtävä, mielipidekirjoitus.]

En ole ikinä ajatellut olevani diginatiivi, vaikka vanhemman sukupolven mielestä saattaisin sellainen olla. Käytän mediaa toki luontevammin hyväkseni kuin omat vanhempani ja monet muut, mutta silti tuntuu siltä että aina on jotakin uutta opittavaa.

Olen kasvanut jonkinlaisen digimurroksen keskellä. Ala-asteella ATK-luokka oli lapsilta kiellettyä aluetta, mikä sinänsä jälkikäteen ihmetyttää. Miksi hankkia ala-asteelle upouusia tietokoneita, jos lasten ei haluta käyttävän niitä? Hyvällä tuurilla tietokonetta pääsi käyttämään viikon kuluessa yhdellä tai jopa kahdella välitunnilla. Lukiossa tietokoneluokka oli välituntisin viimeistä paikkaa myöten täynnä, ja joku saattoi jopa jonottaa oven ulkopuolella. Opetuksessa alettiin puhua entistä enemmän etäopetuksesta: " Tälle aineelle ei pian tarvitse palkita opettajaa ollenkaan, naapurilukion tunti voidaan heijastaa taululle."
Pienen kotikuntani lukiossa vaihtoehtoisia oppimiskeinoja käytettiin ehkä liikaakin. Opettajat olivat itse niin haltioissaan teknisistä välineistä, että saattoivat sysätä oppilaat koneiden viereen koko tunniksi ja lähteä itse käymään kahvilla. Ehkä he eivät ymmärtäneet, että meille pelkkä tiedon hankkiminen internetistä on arkipäivää ja annetulla tehtävällä pitäisi olla enemmän sisältöä, jotta sen tekeminen tuntuisi vähänkin mielekkäältä. Lisäksi opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus jäi usein vähälle, mikä todennäköisesti näkyi oppimistuloksissa.

Mediakasvatusta tulisi opettaa ala-asteella muiden oppiaineiden kuten äidinkielen ohessa. Yläasteella siitä voisi olla jopa oma kurssinsa, sillä silloin nuorten nettikäyttö lisääntyy jo pelkästään opiskelunkin takia. Opettajien täytyisi yrittää löytää se kultainen keskitie jonka avulla opetusta monipuolistettaisiin ja oppimistuloksia parannettaisiin. Vaikka tieto on vain parin klikkauksen päässä, ei sitä voida parilla klikkauksella tallentaa muistiin. Oppilaalle voi jäädä monia asia hämärän peittoon, jos opettaja luottaa sokeasti digitaaliseen mediaan. Oppiiko oppilas paremmin kokeilemalla itse fysiikan lakien toteutumista vai katsomalla sitä koskevan videon?
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


opiskelija kirjoitti:

[Seuraava teksti on kurssia "Digitaaliset mediat työvälineinä" koskeva tehtävä, mielipidekirjoitus.]

En ole ikinä ajatellut olevani diginatiivi, vaikka vanhemman sukupolven mielestä saattaisin sellainen olla. Käytän mediaa toki luontevammin hyväkseni kuin omat vanhempani ja monet muut, mutta silti tuntuu siltä että aina on jotakin uutta opittavaa.

Olen kasvanut jonkinlaisen digimurroksen keskellä. Ala-asteella ATK-luokka oli lapsilta kiellettyä aluetta, mikä sinänsä jälkikäteen ihmetyttää. Miksi hankkia ala-asteelle upouusia tietokoneita, jos lasten ei haluta käyttävän niitä? Hyvällä tuurilla tietokonetta pääsi käyttämään viikon kuluessa yhdellä tai jopa kahdella välitunnilla. Lukiossa tietokoneluokka oli välituntisin viimeistä paikkaa myöten täynnä, ja joku saattoi jopa jonottaa oven ulkopuolella. Opetuksessa alettiin puhua entistä enemmän etäopetuksesta: " Tälle aineelle ei pian tarvitse palkita opettajaa ollenkaan, naapurilukion tunti voidaan heijastaa taululle."
Pienen kotikuntani lukiossa vaihtoehtoisia oppimiskeinoja käytettiin ehkä liikaakin. Opettajat olivat itse niin haltioissaan teknisistä välineistä, että saattoivat sysätä oppilaat koneiden viereen koko tunniksi ja lähteä itse käymään kahvilla. Ehkä he eivät ymmärtäneet, että meille pelkkä tiedon hankkiminen internetistä on arkipäivää ja annetulla tehtävällä pitäisi olla enemmän sisältöä, jotta sen tekeminen tuntuisi vähänkin mielekkäältä. Lisäksi opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus jäi usein vähälle, mikä todennäköisesti näkyi oppimistuloksissa.

Mediakasvatusta tulisi opettaa ala-asteella muiden oppiaineiden kuten äidinkielen ohessa. Yläasteella siitä voisi olla jopa oma kurssinsa, sillä silloin nuorten nettikäyttö lisääntyy jo pelkästään opiskelunkin takia. Opettajien täytyisi yrittää löytää se kultainen keskitie jonka avulla opetusta monipuolistettaisiin ja oppimistuloksia parannettaisiin. Vaikka tieto on vain parin klikkauksen päässä, ei sitä voida parilla klikkauksella tallentaa muistiin. Oppilaalle voi jäädä monia asia hämärän peittoon, jos opettaja luottaa sokeasti digitaaliseen mediaan. Oppiiko oppilas paremmin kokeilemalla itse fysiikan lakien toteutumista vai katsomalla sitä koskevan videon?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu