Mitä mieltä tästä ollaan? Ihmisten käyttäytymistä on tietty vaikea ennustaa, mutta oma näkemykseni on se, että parkkipaikat pelkästään eivät juurikaan keskustaa vilkastuta. Ja keskustaan ei mahdu uusia isoja kauppoja, joita me tunnumme nykyään niin kovasti haluavan.
Toisaalta periaatteessa minulla ei ole toriparkkia vastaan mitään, jos siihen ei käytetä kaupungin rahoja kuin korkeintaan muutama satatuhatta ja se ei kaadu myöhemminkään kaupungin maksettavaksi.
Onkohan mitään tutkimustietoa/kokemuksia saatavilla muista Suomessa toteutetuista vastaavista hankkeista?
Yksi pointti on sekin, että Heinolassa ei ole totuttu maksamaan pysäköinnistä.
Kuten huomaa, itselläni ei ole ihan selkeää kantaa asiaan, siksi tästä olisi mielenkiintoista keskustella ja kuulla näkökulmia, joita itse ei ole osannut ajatellakaan.
Jos tästä saisi kerrankin asiallisen keskustelun ilman salaliittoteorioita yms.
Toisaalta periaatteessa minulla ei ole toriparkkia vastaan mitään, jos siihen ei käytetä kaupungin rahoja kuin korkeintaan muutama satatuhatta ja se ei kaadu myöhemminkään kaupungin maksettavaksi.
Onkohan mitään tutkimustietoa/kokemuksia saatavilla muista Suomessa toteutetuista vastaavista hankkeista?
Yksi pointti on sekin, että Heinolassa ei ole totuttu maksamaan pysäköinnistä.
Kuten huomaa, itselläni ei ole ihan selkeää kantaa asiaan, siksi tästä olisi mielenkiintoista keskustella ja kuulla näkökulmia, joita itse ei ole osannut ajatellakaan.
Jos tästä saisi kerrankin asiallisen keskustelun ilman salaliittoteorioita yms.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Keskitettyyn pysäköintiin sisätyy kaupungin kannalta monia selvitettäviä asioita kadunvarsipysäköinnin maksullisuus, kaupungin kiinteistöjen uudisrakentaminen, kunnallistekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen jne,, jotka selkiytyvät hankkeen edetessä."
Edellä oleva on lainaus toriparkkia valmistelevan va. kaupunginarkkitehdin selvityksestä kaupunginhallitukselle.
Nuo selvitykset, jotka mainitaan pitää toki tehdä ennen maanalaisen toriparkin rakentamista, eikä sen jälkeen kun päätös on tehty.
- kadunvarsipysäköinti tuee maksulliseksi ja valvotuksi. Kukaan ei aja parkkihallliin, jossa on kalliit pysäköintimaksut jos katuvarsipaikoitus on ilmaista.
- kaupungin kiinteistöjen uudisrakentaminen ei voi olla kiinni maanalaisesta toriparkista. Kaupungin kiinteistöt pitää rakentaa ja ylläpitää hyväkuntoisina, jotta ne pysyvät kunnossa ja tukevat kaupungin palveluja.
- kunnallistekniset ratkaisut eivät saa olla kiinni maanalaisesta toriparkista.
Kyllä kunnallistekniset ratkaisut tehdään veronmaksajien parhaaksi, ei toriparkin käytön ja pysäköintimaksujen maksajien tarpeiden mukaan.
Kaupunkisydän ry on maanalaisen toriparkin vaatija. Paljonko Kaupunkisydän ry:llä on rahoitushalukkuutta miljoonahankkeeseen - laman alkaessa.
Heinola on kriisikunta. Työttömyysaste on 14 %. Tyhjiä liiketiloja on joka korttelissa. Ravintolatoimesta huolehtivat pääasiassa maahanmuuttajat. Kunnan väestö eläköityy, koska savupiipputeollisuus on loppunut. Veroprosentti on maan suurimpia. Heinola ottaa velkaa jo nykyisten lakisääteisten velvoitteiden vuoksi.
Ja sitten ryhdytään suunnittelemaan toriparkkia maan alle ja sen suunnitteluun otetaan veronmaksajien rahoja 60 % 340.000 eurosta.
Yksi parkkipaikka tulee maksamaan 40.000 euroa, jos pohjavesi ei tule liian aikaisen vastaan, jos rakennuskustannukset eivät nouse, jos....
Maanalainen toriparkki tulee maksamaan miljoonia euroja heinolalaisille veronmaksajille, jotka eivät sitä tarvitse. Kaupunki tulee takaamaan Toriparkin velat ja ostamaan perustettavan toriparkin osakkeita, joka tulee tekemään konkurssin.
Keskustassa on parkkipaikkoja riittävästi. K-marketin katolla on aina tyhjää tilaa samoin kuin S-marketin parkkihallissa. Heinolan autoilevat eläkeläiset eivät aja mielellään katolle tai halliin, vaan mieluummin parkkeeraavat kauemmaksi keskustan ruuhkasta.
Virkamiesmafiaa ei keskustan maanalainen toriparkki hyödytä, kun kaupungintalo ei ole torin vieressä, ellei sitten tehdä tunnelia toriparkilta kaupungintalolle. Helsingissä tehdään eduskuntatalon alle tunneli, Mikkelissä on maanalainen toriparkki kahdessa kerroksessa. Heinolassa pohjavesi estää kahteen kerrokseen rakentamisen. Paljonko on autotiheys Mikkelissä? Paljonko liikkeitä on Mikkelin keskustassa? Mikä on Mikkelin väestörakenne? Mikkelissä maanalaiset autopaikat ovat puolta halvempia kuin Heinolan hinnaksi tulisi, koska siellä on rakennettu autopaikat kahteen kerrokseen. Heinolassa se ei ole mahdollista pohjaveden vuoksi eikä autopaikkoja maan alle tarvita - ensimmäistäkään.
Heinola on taantuva kriisikunta, joka ei pysty hoitamaan lakisääteisiä palvelujaan ottamatta velkaa. Maanalainen toriparkki ei ole Heinolan kokoisessa kaupungissa väestörakenne ja nykyinen paikoitustilanne huomioiden tarpeellista, vaan se on täysin hölmöläisten hommaa.
Tuo 'jos, jos, jos' on hyvä huomio. Liian usein tämmöisissä hankkeissa käy juuri niin, että tulee ennalta arvaamattomia tekijöitä ja kulut ovatkin 2-5 -kertaiset alkuperäiseen arvioon verrattuna.
K-Kaupan katolle mahtuu vain pienellä kauppakassilla. Onneksi itsellä on sellainen. Isommalla en uskaltaisi sinne mennä.
#Heinola on taantuva kriisikunta, joka ei pysty hoitamaan lakisääteisiä palvelujaan ottamatta velkaa. #
#Maanalainen toriparkki tulee maksamaan miljoonia euroja heinolalaisille veronmaksajille, jotka eivät sitä tarvitse. Kaupunki tulee takaamaan Toriparkin velat ja ostamaan perustettavan toriparkin osakkeita, joka tulee tekemään konkurssin.#
Väkisin tulee mieleen Energiarahasto.
Hallinto ja poliitikot (”hölmöjä” ja vanhojakin) osaavat myös epäillä, että kriisikuntana, jona Heinola nyt osoittautuu kovalla vauhdilla, Heinolan on liityttävää Lahteen vapaaehtoisesti tai väkisin.
Entä Energiarahasto? Lahteen myös? Tai tuhlataanko sen vaikka väkisin?
Niin paikalliset ”hait” yrittävät nyt hyödyntää energiarahastoa koko hyväveliverkostaan avulla ja keskenään käynnistämällä projektin, josta eniten hyötyä saa projektin toteutuja/ urakoitsija.
Eikö niin käynyt Asuntomessujen aikana, kun hyväveliverkoston jäsenien sukulaisille ja kaverille oli annettu hoitoon projektin avainpaikat?
Minunkin mielestäni Toriparkki on täysin älytön idea niin pienessä paikassa kuin Heinola. Kuka olisi se maksuasiakas? Paljonko maksaisi sitten rahastuksen valvontaa ja muut käyttökustannukset? Heinolassa, jossa väestön suurin osa kohta ovat eläkeläiset ja työttömät, maanalaisen hallin tarpeellisuus on ihan harhaa.
Lumenajo virtaan, ja kaupungissa taas on vaikka kuinka paikkoja.
Mutta, taas siteeraan Kankaanpäätä: Tämä on osa isompaa kokonaisuutta, eikä kaikki ole sitä, miltä se näyttää.
Siteeraan Rinnevaaraakin: Näin ei voi jatkua.
Toriparkki taisi tosiaan olla tekosyy saada aikaan urakka, johon voi lypsää rahoituksen kaupunkilaisten kukkarosta. Kiinnostavaa nähdä, kenen virkamiehen tuttu tai sukulainen sen projektin saa toteuttaakseen.
Jos kadun varteen ei enää saa pysäköidä vapaasti, jätän auton kotiin ja kävelen. Ja kohta puoleen muutan pois Heinolasta.
Tori on Heinolan sydän. Toriparkki raiskaa sen. Raiskaaja käärii sievoiset voitot.
Saatte nähä että jos se kaivetaan että luola ammottaa tyhjyyttään. Mihin muutaman auton Heinolassa tarvitaan parkkiluolaa, kun aktiivit ihmiset ja sitä mukaan autot vähenevät, kaduilla liikkuu vain mopo"autoja" ja rollaattoreita. Tehkää rollaparkki torin laidalle, se riittää hönöläisille. Ainoo ruuhka on kesäteatterin tyhmäfarssien aikana, kun aivoton pölhökansa käy kylillä. Ääliömäistä touhua kertakaikkiaan, pöh!
Ja seuraavan kesän farssi on tyhmyyden huippu.
Ja tätä oli käytetty tekosyyksi matakaa Lontoolle varten.
Miksi me annamme tälle kaikille vihreätä valoa?
Ne kayttävät hyväksi joulun rauhaa ja rauhassa ryösrävät heinolalaisia.
Hmh.
Esitetäänkö "Diivat" näytelmää Lontoossa suomeksi. Moniko kulttuuritoimiston työntekijöistä Jäppisen lisäksi ymmärtävät englantia? Yrittivätkö ne hakea Lontoosta näytelmää Heinolan kesäteatteriin - kenties Shakespearea?
Olisiko Heinolaan tuotu englanninkielinen näytelmä?
Diivat -näytelmässä esiintyy Jäppisen mies, vai ohjaako se sen? Äiti-Hilden valvoo tarkastuslautakunnassa, että tarkastuslautakunta ei tarkasta Jäppisen kesäteatteritilitystä.
Miten ne perustelivat Lontoon matkaa kesäteatteri näytelmällä? Kuka tietää?
Seppä on tehnyt valtuustoaloitteen: KESÄTEATTERI YHDISTYSPOHJAISEKSI.
Sepän perustelut ovat oikeat ja kannatettavat. Toivottavasti Heinolaan saadaan
oma teatteri.
Seppä: "Kaupungin tulee kiireesti ryhtyä toimiin, joilla tuetaan Heinolassa toimivia teatterinharrastajia perustamaan esimerkiksi kesäteatteriyhdistyksen pyörittämää kesäteatteritoimintaa."
Olisihan se hienoa, jos Jäppisen pakettiauto (ei kun kulttuuritoimiston pakettiauto) ja Jäppisen mersu olisivat siellä maanalaisessa toriparkissa samoin kuin kesäteatterissä kävijöiden. Ja heinolalaisten veroprosentti nousee vastaavasti - sitähän sä kysyit?
Joko Jäppinen on ostanut sen pakettiauton meidän rahoillamme vastoin valtuutettujemme päätöstä? Minkämerkkinen se on? Mikä väri? Rekkari? Voisi hiukan seurailla, missä kaikkialla se liikehtii.
Tätä Heinolan farssiahan voisi myydä ympärivuotisena reality-tapahtumana; katsotaan, miten röyhkeiksi virkamiehet vielä uskaltautuvatkaan, miten paljon kaupunkilaiset jo asioista tietävätkään, silti tekemättä mitään asioiden korjaamiseksi.
Tästä on jo tullut reality-tapahtuma, tosin tässä vaiheessa vasta täällä palstoilla. Ja olihan hiukan väkivallan uhkaakin silloin viimeisenä valtuustopäivänä, jonne ei uskaltanut mennä, kun hurtilta olisi tullut turpiin.
Tästä voisi tehdä kesäteatteriesityksen. Ehkä kulttuuritoimisto voisi laatia sellaisen... Ihan omankuntalaista materiaalia, ja näyttelijätkin omasta takaa.
Kulttuuritoimistossa ei ole riittävän kirjoitustaitoisia henkilöitä käsikirjoituksen tekemiseen, sen olemme huomanneet palstakirjoitelusta. Asioista ja sisällöistä ei kirjoiteta, ne henkilöistetään ja haukutaan henkilöitä hoitamattomien tai huonosti hoidettujen asioiden sijaan. Se osoittaa virkamiesten tietämättömyyttä ja osaamattomuutta.
Toki sellaisen komedian voisi tehdä, että kulttuuritoimiston väki istuisi näyttämöllä omana itsenään ja keskusteli heinolaisen kulttuurin järjestämisestä, kuten pakettiauton osto, miten se tehdään salaa ja hankintasäännön vastaisesti. Myös Lontoon matkasuunnitelmat voitaisiin kertoa, että matka perustellaan ja tehdään salaa. Näyttämölle viedyssä kulttuuritoimistossa olisi asiakkaita, jotka ostaisivat teatterilippuja siten, että heitä palvellaan henkilökohtaisesti. Väliaikatarjoiluista neuvoteltaisiin lipunostajien kanssa jne.
Toisin sanoen kulttuuritoimiston väki esiintyisi omana itsenään ja loisivat hahmot siinä samalla.
Kulttuurisihteeri voisi siihen näyttömän eteen ajaa pakettiauton ja muu kulttuuritoimiston väki voisi näyttämöllä heiluttaa Lontoon lippuja ja huutaa Hello, London, here we come, from Heinola in Finland.
Näyttämöllä voisi olla myös Galleria Lambert lavastettuna ja kulttuurisihteeri kävisi repimässä taulut seinältä ja huutaisi, että tauluja seinille emme heinolassa tarvitse.
Ainakin katsojia heinolasta näytelmälle riittäisi. Tai sitten ei, koska sitä näytelmäähän esitetään jo kulttuuritoimistossa koko ajan ja ihan ilmaiseksi.
Putouksen idea, että yksi hahmoista putoaa vuorotellen joukosta pois, mikä tullee tapahtumaan myös Heinolassa, kun Heinola Lahteen liitetään, niin kulttuuritoimiston väki ei enää sen jälkeen myy kulttuuritoimistossa kesäteatterilippuja.
"K-Kaupan katolle mahtuu vain pienellä kauppakassilla. Onneksi itsellä on sellainen. Isommalla en uskaltaisi sinne mennä."
On sinne rakennusaikana aikana ajettu kuorma-autollakin ja hyvin on mahtunut. Se on ratin ja selkänojan välissä vika, jos ei sinne pääse.
Autot ovat nykyään isompia. Myös ns. pikkuautot. Juuri ja juuri mahtuu.
Siinä on syy miksi katto on aina tyhjillään. Autojen koko on kasvanut jokaisen uuden mallin myötä ja luiska ylös on auttamattoman kapea 2012. Ihan turhaan selittelet, kun et asiaa ymmärrä.
Pitäisikö siis hylätä vanhoja hissilisiä parkkipaikkoja, kun ne ei vasta nykyisiin vaatimuksiin?
Ehkä parempi tukea yrittäjät niin, että vanhoja paikkoja voi korjata nykyaikaiseen kuntoon.
Toriparkki on puhallus, jonka avulla projektissa mukana olevia täyttävät omia taskuja urakan aikana.
Virran toisella puolella on sateenkaaritalo, yksi niistä puhalluksista, joista voi lopulta ottaa opiksi.
Bensan ja dieselin hinnan noustessa jatkuvasti autojen koot ovat pienentyneet. Tulevaisuudessa ajamme pikkuruisilla sähköautoilla, jotka eivät isoja parkkipaikkoja tarvitse.
Heinolassa on riittävästi parkkipaikkoja nykyinen autokanta huomioiden eli yleinen parkkipaikka keskustassa ihan torin lähellä, katuvarsipaikoitus, K-kaupan tasanne, S-Marketin parkkihalli. Keskuspuiston vierestä löytyy aina tyhjiä kadunvarren parkkipaikkoja isoillekin autoille ja siitä on vain parisataa metriä torille.
Maanalainen toriparkki merkitsee sitä, että kaikki keskustan paikoitus tulee maksulliseksi, ei siis vain Toriparkkiin maan alle. Jos pistäydyt torille kesäpäivänä kahville, niin kahvikuppi maksaa pari euroa ja parkkipaikka viisi erua. Eikö siis kannata juoda se kahvi kotona?
Maksullisten parkkipaikkojen vuoksi keskustan liikkeet tyhjenevät. Asiakkaat eivät halua maksaa Toriparkin rakentamista pysäköintimaksuissa, tuotteiden hinnoissa ja veroprosentin korotuksena. Heinolalaiset ajavat Lahteen tekemään ostokset, sieltä löytyy isot kauppakeskukset ja sinne lisää rakennetaan.
Käypä nimerkki jhgfghj ajamassa Helsingin keskustan maanalaisiin pysäköintihalleihin, niin näet mitä se maksaa ja miten kapeat ovat luiskat.
Luuletko, että Heinolan maanalaiseen parkkihalliin rakennetaan leveät luiskat isoille autoille, kun se maksaisi enemmän ja enemmän euroja. Silloin ei yksi maanalainen parkkipaikka enää maksaisikaan arvioitua 40.000 vaan leveällä luiskalla ja iso parkkipaikka maksaakin ehkäpä 60.000 euroa tai enemmän.
Pitäisikö siis isoilta autoilta, jotka ajavat maanalaiseen toriparkkiin periä suurempi pysäköintimaksu, koska isojen paikkojen ja leveiden luiskien rakentaminen on kalliimpaa?