Ovatko yritykset valmiita sijoittamaan Toriparkkiin maan alle?

voi jumankauta. eikö se mene jo heinolalaisille kaaliin, ett'ä se on käpykylä. ei sinne mitään toriparkkia tarvita...

Heinolalaisten veronmaksajien kustannuksella rakennetaan maanalainen toriparkki, jotka heinolalaiset eivät halua. Ei siihen energiarahaston rahoja käytetä, vaan

1) veroprosenttia nostetaan ja sitä tullaan perutelemaan lamalla ym. eikä maanalaisen toriparkin rakentamisella
2) pysäköintimaksuja ryhdytään kerämään, kaikki pysäköinti tulee maksulliseksi
3) kauppiaat joutuvat nostamaan tuotteiden hintoja, jos rahoittavat tai takaavat toriparkki osakeyhtiötä

K-marketilla on oma kattopysäköinti, jossa on tilaa ja S-marketilla on parkkihalli, joten tuskinpa ryhtyvät rahoittamaan maanalaista toriparkkia.
Tuleeko paikoitus maksulliseksi myös em. paikoitustiloissa?

Kun parkkimittari raksuttaa, niin tuskinpa kaupoissa ja torilla kovin kauan viihdytään? Heinolaiset tulevat keskittämään ostoksensa Lahden kauppakeskuksiin, kun paikoitusmaksuja ei siellä ole.
Oletko halukas maksamaan kunnallisveroa 100 eurosta - 1000 euron enemmän (tuloista riippuen), jotta maan alle saadaan parkkipaikkoja?

Oetko halukas maksamaan kauppareissullasi 5 eurosta - 10 euroon enemmän, kun maksat maksullisen pysäköinnin maan alla tai maan päällä?

Oletko halukas maksamaan Kaupunisydän ryn kauppiaiden tuotteista enemmän, jos nämä sijoittavat toriparkki osakeyhtiöön?

Maan alle rakennettava parkkihallin maksavat heinolalalaiset tavalla ta toisella, EU-rahoja toriparkki osakeyhtiöön ei tule, koska Heinola ei maanalaista toriparkkia tarvitse eikä se elvytä paikkakunnan liiketoimintaa, päinvastoin.
Autokanta, asukastiheys, väestörakenne ja nykyiset parkkipaikat ym. huomioiden EU-rahaa ei hankkeeseen tulla saamaan. Eikä sitä ole valmisteleva virkamies tai Kaupunkisydän ry ehdottanutkaan.

Päättäjiltä pitää pyytää realistiset laskelmat siitä, mitä maanalainen parkkihalli tulee maksamaan, miten rahoitus hoidetaan ja kuka hoitaa. Kaupunkisydän ry ei ehkä tee ihan realistisia laskelmia, koska haluaa niin kiihkeästi saada maanalaisen toriparkin. Kaupunkisydän ry:n laskemiin ei voida luottaa. Kaupunki ei saa tehdä yhteistyötä ainoastaan Kaupunkisydän ry:n kanssa laskelmien teossa ja osakeyhtiön perustamisessa. Kyllä kuntalaisia eli toriparkin maksajia pitää kuulla.

On arvioitu, että yksi pysäköintipaikka maanalla maksaisi 40.000 euroa, ellei pohjavesi nouse halliin, viime kesän sateiden jälkeen pohjavesi on korkealla.
Yhden parkkipaikan hinta maan alla on kaksi kertaa kalliimpi kuin Mikkeliin rakennetut, koska Heinolaan voidaan rakentaa vain yhteen kerrokseen, Mikkelissä on rakennettu kahteen kerrokseen.

Suomeen on tulossa lama. Heinolaan on tulossa vielä syvempi lama, kun suurtyöttömyys syvenee. Kun valtion verot nousevat (alv .ym), kun velkojen korot nousevat, niin ihmisten ostovoima heikkenee entisestään, myös Heinolassa.

Heinolassa on maan korkeimpiin kuuluva työttömyysprosentti ja veroprosentti.
Heinolaisten ostovoima heikkenee valtion toimien johdosta. Pitääkö vielä lisäksi kunnan päättäjien ryhtyä laman aikana veroäyriä nostamaan ja rahoittamaan tarpeetonta maanalaista toriparkkia?

Nyt pitäisi ottaa yhteyttä kaupunginvaltuuston jäseniin. Maanalaista toriparkkia ei saa ryhtyä rakentamaan, siinä ei ole mitään järkeä.

Kaupunkisydän ry:n pikkuyritysten on siis hyvä tietää, että ei siellä torilla kierrellä eikä kahvia hörpätä, kun parkkimittarit raksuttavat euroja, euroja, euroa. Tulen henkilökohtaisesti boikotoimaan Kaupunkisydän ry:n jäsenyrityksiä, jos toriparkki maan alle rakennetaan. Kuka tulee mukaan?

City-marketin yhteydessä on maksuttomia ulkoisia paikkoja, siis ruokaostoksille City-markettiin.
Karisman yhteydessä on maksuttomia paikkoja, siis ostoksille Karismaan.
Kesällä auto voi jättää kauemmas torilta.
Sen lisäksi, todistettavasti S-marketillakin on omia maksuttomia paikkoja.

Siis asian ytimenä ei ole parkkihallin tarpeellisuus, vaan sen RAKENTAMINEN.
Jos päätöstä tehdään nyt, sitten valituksia ei auttaa.
Toisaalta, mieleeni tuli Puistolan hotellin kohtalo.
Kun vanhan hotellin tilalle yrittäjä suunnitteli toisen kohteen rakentamista, asiasta oli tehty valitus ja projekti epäonnistui.
Siis kunnon valituksella toriparkkiprojekti voi keskeyttää.

Kylläpä on synkkiä ajatuksia edellä kirjoittavilla. Noilla eväillä ei kyllä koskaan kehitetä mitään vaan syvennetään kurjuuden kierrettä. Me muualta Heinolaan muuttaneet nuoremmat ihmiset jota olemme käyneet Lahteakin pitemmällä arvostamme kaupunkia ja sen kauneutta ja tahdomme kehittää sitä sekä asioida täällä. Ja tahdomme myös ajaa automme suojaan lumelta ja sateelta kun teemme ostoksia. Ja siinä ei kyllä jokin parkkimaksu ole mikään este
. Hyvä että on olemassa kaupunkisydän ja muita tahoja jotka näkevät nenäänsä pitemmälle ja tahtovat viedä kaupunkiamme kohti uutta nousua ja valoisampia aikoja.
Tervetuloa toriparkki.

Pilvenpiirtäjä ois parempi vaihtoehto.

Kyllä ois eilenkin ollut mukava ajaa toriparkkiin autonsa kun oli paljon ostoksia keskustan alueella. Kun tekee ostoksia esim. 4-5 satasen edestä on ihan yks hailee maksaako pysäköinti katon alla euron vai ei.
Aina riittää vastustajia hyvillä, eteenpäin katsovilla hankkeilla, mutta kun sitten ovat valmiina niin valittajat ovatkin sitte lähestulkoon suurin käyttäjäryhmä. Niinhän tässä käy nytkin.
Ihmettelen vaan sitä intoa ja voimaa millä jaksetaan vastustaa hyviä asioita. Milloinkahan nuo valittajat ovat yhtä tarmokkaasti olleet viemässä jotain hyvää asiaa eteenpäin.

Ilmainen toriparkki on S-marketin alla.
”Hyvä asia” toriparkki maksaa liikaa.
Tässä pohdittu, että toriparkin pitäisi tuottaa rakennusvelkojen ja ylläpidon maksuun, mutta se ei voi tuottaa niin paljon, tai ei tuota ollenkaan.
Oli esitetty laskelmat ja hyvät perusteen, joihin esimerkiksi minä yhdyn.
Kriisikunta-Heinolalla ei ole varaa ylellisyyksiin, koska loppujen lopuksi kaupunki olisi toriparkin maksaja.
Suurtapahtumia, kun jouluostokset, ovat kaksi-kolme kertaa vuodessa.
”Hyvän asian” perikuva on asuntomessujen alueella oleva Sateenkaaritalo.
Jos joku on halukas rakentaa toriparkin, rakentakoon omilla rahoilla ilman kaupungin tukea ja takuuta.
Heinolan Kaupunkisydän ry:n jäseniä on noin 50, siis jokainen osallistuu Toriparkki- projektiin miljoonalla euroa. Onnistuuko?

Kyllä nykyään tavallinen alta 5 kymppinen mukavuudenhaluinen kansalainen haluaa ajaa autonsa katoksen alle ja lähelle putiikkeja kun menee ostoksille. Vanhat jäärät joilla on aikaa koko päivä hakea maitopurkkiansa ja makkarapakettia vastustavat kaikkia uudistuksia ihan noin periaatteesta vaikkeivät olis eläessään käyneet missään nykyaikaisessa parkkihallissa. Katse eteenpäin hyvät herrat ja antakaa niiden tehdä toriparkkinsa jotka sitä haluavat ja käyttävät. Toriparkkiin löytyy aivan järkiperustelut jos vain suvaitsee avata korvansa niitä kuuntelemaan.
Eihän Heinolasta nyt ihan Verlan veroista tehdasmuseokylää tarvitse tehdä.

"antakaa niiden tehdä toriparkkinsa jotka sitä haluavat ja käyttävät"

Huomaamattasi neuvot aivan oikein. Maksakoon projektin ne, jotka aikovat sitä käyttääkin. Sijainniksi on kuitenkin valittava joku muu paikka kuin Heinolan kaunis sydän. Toria ei saa raiskata muutaman rikkaan, ja muutaman virkamiehen rakennusurakoitsijatuttavan lyhyen tähtäinen voiton takia.

Maanalaiset pysäköintitilat eivät edes sovi Suomen ilmastoon, ja Heinolassa tuollainen on aivan tarpeeton.

Kukaan torin aukirepimistä läpirunnova poliitikko tai virkamies ei ole tietääkseni esittänyt missään, miksi pitkäaikaistyöttömyyden korjaaminen, vanhustenhoito ja pienyrittäjyyden kannustaminen ovat heille vähemmän tärkeitä kuin rakennusprojekti tutulle firmalle meidän varoillamme. Minun tuloni ovat alle 10000 euroa vuodessa. Siitäkö makselisin jonkin virkamiehen tuttavan rakennusliikkeelle 40 000 euroa "palvelusta", jota en käytä, samalla hävittäen kaikki ilmaiset kadunvieripaikat, joita käytän, ja tuhoten Heinolan torin viehättävän miljöön.

Eiköhän tuollaiset rakennusprojektit mene avoimen tarjouskilpailun kautta, eikä minkään virkamiehen tuttavan rakennusliikkeen piikkiin ilman kilpailua. Käyhän "urakka kaverille" katsastamassa mikkelin tori ja paikoitustila sen alla. Oletkohan vielä sen jälkeen sitä mieltä, että torimiljöö on tuhottu ja raiskattu, niinkuin arvelet Heinolassa käyvän.
Meinaatko että sinun pitäisi maksaa se 40 tuhatta autopaikasta. Ei todellakaan. Sen kyllä maksaa joku toinen.
Kannattaa tutkia itseään onko nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin.

Tulisivatkohan S-marketin ilmainen parkkipaikkakin maksulliseksi, jos tuo möhläys kaivettaisiin kauniin torimme alle? On sentään K-marketti, jonne kai yhä voisi mennä ilmaiseksi? Ja tietysti Lahti.

Kaikki keskustan kehitysideat enemmän kuin tervetulleita. Keneltä se on pois jos tämän toriparkkihässäkän kustantaa pääasiassa aivan muut tahot kuin kaupunki? Miksi yhtenä kelpo vaihtoehtona voisi olla S-Marketin parkkihallin tilojen laajentaminen?

Tällä hetkellä parkkitilaa on tietysti kuin Sysmäläisellä perunapellolla, mutta jos keskustaan suunnitellut tönöt toteutuvat, muuttuu tilanne päinvastaiseksi. Ja mitään tönöjähän ei pykätä ennen kuin parkkisuunnitelmat on selvät. Pääasia koko hommassa olisi tietysti, että ratkaisu suuntaan tai toiseen tässä parkkiluolapähkäilyssä aikaiseksi saadaan, jotta päästään asioissa eteenpäin.

Epäonnistuneiden projektien esimerkkinä käytin vanhaa, mutta hyvin värikästä projektia vanhan sillan muuttumisesta kaksikaistaiseksi ja autopaikkojen rakentamisesta kolmannella kaistalla.

Joku ystävällisesti yhdisti projektin insinööri Sepän. Etsin tietoja arkistosta ja löysin vanhoja ja erittäin mielenkiintoisia asiakirjoja, joista kävi ilmi, että koko Siltakadun muutossuunnitelman tilaajana oli tielaitos, ympäristöministeriö ja Heinolan kaupunki.
Tavoitteena oli muuttaa entinen läpiajokatu kaupunkirakenteeseen paremmin sopivaksi kokoojakaduksi ja asuntokaduksi moottoritien valmistuttua.

Kaupunginarkkitehti Hartti Hämäläinen oli muuttanut Kaivokadun alkuun ja hänellä oli omana tavoitteena siirtää sillan jälkeen Kaivokadulle suuntautuva liikenne Kauppakadun risteykseen. Suunnitelma palveli siten Hämäläisen Hartin omia tavoitteita.

Suunnitelma toteuttamiseen ryhdyttiin 1995-1996 teknisen lautakunnan päätöksellä.
Suunnitelman laatimista valvoi kaupungin puolelta mm. Hartti Hämäläinen. Toki Seppä kaupungininsinöörinä oli tietoinen hankkeesta, mutta asian valmisteluvastuu oli Hartti Hämäläisellä.

Siltakatua ryhdyttiin muuttamaan suunnitelman mukaiseksi joskus kesällä 1996 ja työ lopetettiin varsin pian.

Tavoitteena oli mm.
- muuttaa liialliset kaista-alueet hyödyllisempään käyttöön.
- silta kavennetään kaksikaistaiseksi.
- Siltasaaren kohdalla rakennetaan suojatie, jonka yheyteen tulee hidastinraitoja
- sillalle suunniteltujen pysäköintipaikkojen käyttöä pitäisi rajoittaa siten, että ison sillan kohdalla sallittaisiin 2 tunnin pysäköinti. Tämä siksi, koska voisi kuvitella esim. kaupunkiin pistaytyneen turistin mielellään katselevan kaupunkia sillan jalkakäytävältä, läheisestä puistosta tai jopa harjulta.

Muilla merkityillä paikoilla pysäköinti olisi lyhytkestoista esim 30 minuuttia.
jne.

Seppä vaatii koko ajan, että teknisen toimen johtaja vastaa kaikesta ja on tehnyt asiasta monta kysymystä ja valitusta.
Kaupungininsinööri Seppä oli Heinolan teknisen johtaja silloin, kun siltatöitä tehtiin. Hän vastasi niistä töistä ja ne olivat kadunrakennusta.
On kummallista vetää Hartti Hämäläinen tähän asiaan, kun hän hoiti kaavoitusta ja talosuunnittelua ja oli Sepän alainen. Kaikki vuosina 1994-96 kaupungilla olleet kyllä tietävät kenen projekti siltahomma oli ja työt keskeytettiin, kun jopa ohikulkijat alkoivat huudella työmiehille.
Sokea ihailu on sokaissut Vain Peukaloinen -nimimerkin silmät, ne loistavat vain Sepälle ja . . . Rinnevaaralle.
Eikä Oiva Hilden ole mitään urakoita jakanut tai saanut, hän valvoi ja hoiti Suomen Asuntomessujen puolesta messutapahtuman järjestämistä, kaupunki itse kilpailutti urakat. Joku tolkku pitää asioiden vääristelyssä olla

Sitten olen väärässä ja Suomen Asuntomessujen kehitysjohtaja Oiva Hilden ihan sattumalta valvoi Heinolan asuntomessut ja ei saanut mitään hyötyä, kun vaatimattoman Raili Rotkon kättää.

Olen aloittanut Kaupunkisydän ry:n jäsenliikkeiden boikotoinnin. En parkkeeraa Heinolan keskustaan enkä käy torin ympärillä olevissa liikkeissä. Minun autoa varten ei tarvita Heinolan keskustassa toriparkkia maan päällä eikä torin alla.

Lahdesta Heinolaan päin on rakennettu uusi liikekeskus Karisma, vain 25 km Heinolasta. Palvelut ovat monipuolisia ja hinnat edullisempia kuin Heinolassa.

Heinolassa on City-market, ja parkkipaikkoja löytyy. Jospa vielä apteekki saataisiin Heinolan "Cittariin", niin ei tarvitsisi asioida keskustan apteekeissa.

Muutama päivää sitten Sana ajallaan palstalla oli Matti Sepän mielipide.
Syyttäköön minua sokeasta uskosta, mutta luotan Sepän arviointiin, koska Sepän mielipiteet, joista olen tietoinen, mielestäni ovat järkeviä, perusteltuja ja loogisia.

Sepän yhteystiedot on julkinen tieto ja kysyin häneltä jutusta lisää.
Sepän mielestä, keskustan ”pysäköintiongelma” on aika mutkikas juttu ja sekin on yksin poliitikkojen aikaansaama.
Juttuni lehdessä sisältää sen ajatuksen, että kaupungin PAKOSTA ON OLTAVA jollakin tavalla mukana keskustan pysäköintiasiassa, sillä kaupunki on ongelman aiheuttanutkin (Juhani Ahonen lautakuntineen v. 2004 ja puolueet sitä ennen).

Sepän näkemys on seuraava: VEROVAROJA EI PYSÄKÖINTIIN TULE KUITENKAAN UHRATA.
Jos sattuisi niin, että yksityiset haluavat rakentaa maanalaisen pysäköintitilan esimerkiksi TORIN VIERELLE paikallisliikenteen aseman alle, niin sellainen ratkaisu voisi olla sopivaa.
RAKENTAJIEN TULEE TIETENKIN MAKSAA OIKEUDESTAAN. Korvaus voisi olla 10 % eli noin 3000 euroa maanalaista autopaikkaa kohden. Paikallisliikenteen bussien pitäisi tämän jälkeen palata alkuperäiselle paikalleen ja kaukoliikenteenkin pitäisi kiertää keskustan kautta.

En halua sen enempää kiusata Seppää kysymyksilläni, vaan oma yhteenveto on seuraava:
- kaupunki ON VELVOLLINEN järjestää keskustaa lähellä oleville asukkaille autopaikat, koska aiemmin kaupunki oli ”hölmöillyt”
- julkisuuteen annettu virallinen sydäntäisärkevä toriparkin peruste on vain peitetarina
- todellinen syy, miksi kaupunki nyt ajaa toriparkkia väkisin kaikkien järjen vastaan, on toinen, rumempi ja yksinkertaisempi. Kaupunginhallitus ja valtuutetut jossain vaiheessa teki väärän ratkaisun ja nyt on maksuaikaa
- mutta kaupungin ei tarvitse osallistua projektiin taloudellisesti eikä autoparkkia ei tarvitse sijoittaa torin alle.
- jos kaupunkia kuitenkin PAKOTETAAN maanalaiseen autohalli-projektiin, niin rakentaja OSTAA KAUPUNGILTA OIKEUKSIA (3000 x 200) ja siihen loppuu kaupungin osuus.

Siis kaupunki ei osallistuisi itse kustannuksiin mitenkään eikä saisi olla lainojen ja velkojen takaajana.

Tässä kuitenkin on joku, joka yrittää saada kaupunki mukaan taloudellisesti ja sijoittaa autoparkin nimenomaan mahtipontisesti torin alle.

Heinola valmis neuvottelemaan toriparkkiyhtiöstä

ESS 17. joulukuuta 2012:

"Heinolan kaupunki suhtautuu myönteisesti Heinolan Kaupunkisydän ry:n esittämään keskitetyn pysäköinnin selvittämiseen ja ryhtyy neuvottelemaan sen ja muiden yhteistyötahojen kanssa parkkiyhtiön perustamisesta. Kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina.

Hannu Kokki (sd.) esitti, ettei hankkeeseen lähdetä, mutta sai äänestyksessä tuekseen vain Katja Heimlanderin (sd.) ja Juhani Ahosen (kok.). Kokki jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.

Kaupungin edustajaksi neuvotteluihin nimettiin vs. kaupunginjohtaja Sinikka Malin. Muut neuvottelijat valitsee ensi vuonna uusi kaupunginhallitus.
Keskitetyn pysäköinnin vaihtoehdoista on esillä ollut lähinnä maanalainen toriparkki, jonka osakkaaksi ja rahoittajaksi Kaupunkisydän toivoo myös kaupungin lähtevän".

Edellä oleva on lainaus ESS: n artikkelista.

Lahti rakentaa maanalaista toriparkkia ja rakennuskustannukset ovat heti rakentamispäätöksen jälkeen nousseet 8 miljonaa euroa eli 23 miljoonaan euroon.

Lahden päättäjille on siis esitelty 8 miljoonaa pienemmät rakentamiskustannukset.

Heinolassa on vain 20.000 asukasta. Heinola on kriisikunta.

Heinolan maanalainen toriparkki tulee aivan varmasti kaupunkilaisten maksettavaksi. Noin 10 miljoonan euron hankkeen rahoittaa Heinolan kaupunki - eivät siis Kaupunkisydän ry:n jäsenyritykset. Kaupunkisydän ry edellyttää Heinolan kaupungin osallistumista ja sen vuoksi asiaa kaupungin osalta valmistelee va. kaupunginjohtaja S. Malin.

Kun Heinolan toriparkki oy ei tule saamaan ikinä parkkimaksuina Heinolassa 10 miljoonan velkaa maksetuksi, niin velan maksaa lainan takaaja eli Heinolan kaupunki eli heinolaiset veronmaksajat.

Heinolaa pitäisi rakentaa ja suunnitella junanradan varteen, minne asuntorakentaminen alkaa heti, kun paikallisjuna Lahteen saadaan. Junaratahan on jo valmiina tavaraliikennettä varten. Henkilöliikenne pitää myös aloittaa.

Nykyiset paikoitustilat pitää rakentaa 2-kerroksisiksi, jos parkkipaikoista on pulaa. Ensin pitää kartoittaa tarve eli asukastiheys ja autokanta.
Maanalaiset parkkipaikat pitää rakentaa uusien rakennettavien talojen alle rakennusyhtiöiden toimesta, jos keskustaan rakennetaan uusia kerrostaloja.
Tietty määrä parkkipaikkoja per kerrostalo. Näin asuntojen ostajat maksavat ja omistavat parkkipaikat, mikä lisää uusien rakennettavien asuntojen kysyntää.

Ei ole olemassa "rakentajaa", joka ottaisi 10 miljoonan euron lainan ja kuvittelisi, että parkkipaikkamaksuilla velat ja velkojen korot tulee hoidettua.

"Korvaus voisi olla 10 % eli noin 3000 euroa maanalaista autopaikkaa kohden"
Kun yksi autopaikka maksaa vähintään 40.000 euroa maanalaisessa luolastossa, ja rakentaja maksaisi 3.000 e/autopaikka, kuka maksaisi 37.000 per autopaikka?

Oikeudet 200 x 3000 euroa maksaisivat 600 000 euroa. Maanalainen parkkiluolasto maksaa vähintään 10 miljoonaa euroa, joten kaupunki takaisi 9,4 miljoonan lainan "rakentajalle" tai ostaisi toriparkin osakkeita vastaavalla summalla. Toriparkin konkurssin jälkeen takaaja, eli kaupunki, eli veronmaksajat maksaisivat lainan 9,4 miljoona.

Noin 10 miljoonaa euroa käytettäisiin siis veronmaksajien rahoja toriparkkiin,

ei siis työlllistämiseen ja suurtyöttömyyden torjuntaan
ei siis köyhien lapsiperheiden tukemiseen
ei siis sote-palveujen parantamiseen
ei siis homekoulujen korjaamiseen
ei siis paikallisiin kulttuuripalveuihin

Ei siis toriparkkia maan alle 20.000 asukkaan Heinolassa!

Ei kukaan parkkeeraa autoaan sinne luolastoon, kun se maksaa maltaita ja muualta on saatavissa parempi tuotevalikoima edullisempaan hintaan ilman parkkipaikkamaksua ja/tai parkkisakkoa.

Kaupunki on jo sitoutunut jollain tavalla osallistumaan toriparkin rakentamiseen. Meille esitetään valetarinaa, muka se on vielä harkinnan alla.

Olen Sepän kannalla, että parkkihalli saa rakenntaa keskustaan, mutta ei torin alla, kaupungilta ostakoon oikeuskia ja rakentaminen tapahtuu ilman kaupungin taloudellista osuutta eikä kaupunki sitoudu velkojen takaajaksi.

Siis projektin takana olevia esikoon omia investoijia ja rakntakoon omaa bisnestä itse, ilman kaupungin rahoitusta ja osuutta, ja ei torin alle.

Ei helvata millaiseksi sontatunkioksi minulle rakas (hyvässä ja pahassa) ex-kaupunkini on muuttunut. Onkohan tämän uuden aivopierun arkkitehdeiksi palkattu myös paikalliset rakennusliikkeet kuten Porvari? Maanalainen toriparkki voi toimia vain täällä Helsingissä ja kenties espoossa, turussa ja tampereella! Tosin täällä yksityisautoilu on kuin kirosana ja uudet ratikat saivat minutkin luopumaan turhasta autosta.

Virkamiehet heinolassa on tyhjillään olevia tehtaita missä ovat uudet innovaatiot, jotka toisivat työtä ihmisille ja veroeuroja heinolalle? Maakaasu johdannaisineen on tulevaisuutta kuten myös aurinkoenergia, biomekaniikka ja robotiikka.

http://bleex.me.berkeley.edu/research/exoskeleton/bleex/

http://news.discovery.com/tech/exoskeleton-robots-top-5.html

Siinä muutama innovaatio joiden huoltoon/kehitystyöhön voitaisiin uhrata mielenkiintoa myös täällä meillä Suomessa. Reumaa ja Ms tautia sairastavat, tuki ja liikuntaelin vammautuneiden lisäksi ovat asiakkaita joita myös tulevaisuudessa riittää, sote yhtymien lisäksi. Nyt tsemppiä ja tutkimaan huolto, jälleenmyynti ja tuotekehitys aluetta, tämä mm. voisi pelastaa uppoavan laivan nimeltään Heinola!

Hyviä ideoita tässäkin ketjussa.
Meidän olisi saatava parempaa verta niin valtuustoon kuin virkamiehistöönkin, muuten hukka meidät perii. Minä äänestin yhden järkevän oloisen Parempi Heinola -ryhmän jäsenen, mutta tarvitaan muitakin.

Tällä palstalla on erittäin asiallinen aineisto, harmi, jos se menee hukkaan.
Miten palstalla olevien mielipiteet voi virallisesti viedä eteenpäin asianomaisten korville?

Kyllä, NE tietävät tästä ja varmasti lukevat palstan kirjoitukset. Mutta asenteella, että meille ei mahda mitään.

Itä-Häme valitettavasti ei enää palvele heinolalaisia, vaan ESS:n virallista linjaa.
Joko kiinnostuneiden pitäisi osallistua valtuuston kokoukseen?
Mutta vaikka me tulisimme kokoukseen, miten me saisimme suunvuoroa?
Ja mitä oikeastaan toriparkin vastaan olevia vaativat?

Onko vaihtoehtoja, kuten rakentakoon parkkihalli, mutta ei torin alle, ja oikein kaavoittuvalle alueelle? Ja ehtona, että ilman kaupungin sitoutumista taloudellisesti (osuus, lainojen ja velkojen takaus)?

Pitäisikö kääntyä omien valtuutettujen apuun?
Entä jos oma ehdokas ei ollut valittu?
Siis miten tästä voi jatkaa eteenpäin?

Pitäisi varmasti odottaa ensin uusien päätöselimien muodollistamista.
Mutta tuhlaako kanslia sitä välin rahoja tarpeettomiin konsultointiin tilaamalla omille ”hyvävelille” toistaiseksi tarpeettomia lausuntoja?

Kyllä, nyt tarvitsemme todellista kaupunginjohtajaa, ja vielä valtaa omavaa. Ja kaupunkilaisten luottamusta nauttivaa (en tarkoita valtuustoa, vaan nimenomaan suoraan heinolalaisia).

Toriparkin rakentaminen kestää noin, 1,5-2v Hiekkaa ja pölyä on jokapaikka täynnä.

Jos toriparkki olisi hyvä liikeidea, se rakennettaisiin yksityisillä varoilla, yksityisenä yrityksenä. Mutta sehän ei ole tuottava idea muille kuin lyhyellä tähtäimellä rakennuttajille - siis jos he saavat siihen kaupungilta suuria rahasummia ja vielä velkansakin taattua.

Maksullinen kellariparkki ei vetäisi sitäkään vertaa autoilijoita kuin S-marketin tyhjänhulppea parkki; useimmat kun saapuvat sinne rollaattorilla tai jalan.

Ajatelkaa, miten Heinola muuttuisi, jos ei enää saisi pysäköidä kadunvarteen ilman, että on parkkipirkko niskassa.

Lidliltä, Citymarketilta ja muilta kaupoilta pitäisi kysyä, antaisivatko hekin manipuloida itsensä laittamaan parkkimaksut pihoilleen, jos kellariparkki pykättäisiin torille.

Olikos se niin, että Rinnevaara näki torin kellariparkin typeryyden?

Toriparkkia tarvitsevat rollaattorin kulkumatkaa pitemmältä ostoksille tulevat autoilevat kansalaiset ja kiinteistöt joilta puuttuu autopaikat..
Kyllä toriparkille on ihan järkevät perustelut, jos ne haluaa vain vääristelemättä lukea.
Kustannuksista kaupungille lankeaa vain murto-osa, eli tuo arvioitu 10-20 prosenttia. loput maksaa kiinteistöt ja liike-elämä. Harvoinhan noin hyvää tarjousta kaupunki saa.
Onko unohtunut jo minkälaiset investoinnit toriparkin myötä käynnistyy keskustaan.
Vastustajille ja valittajille suosittelen muuttoa sysmään taii pertunmaan kirkonkylälle. Siellä kehitys pysyy paikoillaan vuosikymmenestä toiseen. Mikään ei muutu ihmisen iässä.

Lahden maanalainen toriparkkihalli tulee maksamaan 8 miljoonaa euroa enemmän (eli siis 23 miljoonaa euroa) kuin mitä tekninen toimi Lahdessa arvioi.

Onko Heinolan "liike-elämällä" eli Kaupunkisydän ry:n jäsenyrityksillä euroja (miljoonia euroja) turhaan maanalaiseen toriparkkiin.

Suomessa on lama ja Heinolassa suurtyöttömyys. Keskustan pikkuliikkeiden hinnat eivät ole kilpailukykyisiä verrattuna suurten liikekeskusten kauppojen hintoihin. Maksulliset parkkipaikat eivät tilannetta paranna. Päinvastoin.
Konkurssiaalto uhkaa sekä torin ympäristön pikkuliikkeitä että sitä maanalle mahdollisesti tulevaa Toriparkki Oy:ta. Ja kuka maksaa virkamiesten virheet?

Toriparkkia maan alle on suunniteltu savupiipputeollisuuden aikoihin, jolloin Heinola ei ollut suurtyöttömyyskunta eikä kriisikunta. Tuolloin heinolalaisilla oli työtä ja ostovoimaa - nyt ei ole työtä eikä ostovoimaa.

Kun Heinola yhdistetään Lahteen, niin parisataa autoilevaa virkamiestä vähenee Heinolasta heti.... ja myöhemmin poistetaan lisää virkoja, joten kuka niitä parkkipaikkoja sitten tarvitsee siellä maan alle?

Lahdenkin toriparkkia on vastustettu kiivaasti. Kaunis torialue sielläkin on, ja vaarassa pilaantua. En ole ottanut asiasta kovin tarkkaan selvää, mutta eikös siellä ollut hiukan sellainen henki, että asia runnottiin läpi kaupunkilaisia kuulematta? Ollaan me täällä Heinolassa fiksumpia. Yhteiselle rahalle on hyviäkin - ja välttämättömiä - kohteita.

LLahti on noin viisi kertaa Heinolaa suurempi asukasluvultaan kasvava kaupunki. Heinolan asukasluku on laskusuunnassa suurtyöttömyyden vuoksi.

Heinolaan pitää ensin saada uusia työpaikkoja, lisää asukkaita ja rakennemuutos hallitusti hoidettua. Heinolan väheneviä resursseja ei pidä hukata maan alle turhaan toripaikitukseen, joka ei Heinolan kokoisessa pienessä kaupungissa tule kannattamaan.

Heinolasta lähtee kuntaliitoksen vuoksi satoja virkamiehiä, joten keskusta autioituu ei kasva - entisestään. Keskustan kehittäminen viivästyy maanalaisen toriparkin viedessä vähäiset resurssit. Uudet yritykset eivät lähde rahoittamaan turhia käyttäjille kalliiksi tulevia parkkipaikkja maan alle.

Rinnevaara tuli Heinolaan säästämään kaupunkilaisten rahoja, Malin tuli Heinolaan tuhlaamaan kaupungin rahat jo suunnuhteluvaiheessa konkurssikypsään Oy:ön.

Huomio! Vuonna 2011 oli lopetettu kaupungin omistama Heinolan Palvelut Oy kenties kuinka isolla tappiolla.
Nyt Malinin toimesta syntyy uusi Rahasyöppö Oy.

Kaupunginhallitus
Heinolan kaupunki Pöytäkirja 30/2012
17.12.2012 klo 16:00 - 19:20

Heinolan Kaupunkisydän ry:n tiedustelu kaupungin kannasta
pysäköinti yhtiön perustamiseen ja pysäköintiyhtiön osakkeiden
hankinnasta.
Rakennemuutoshankkeena on maankäyttöosastolla ollut 9.11.2012
lähtien käynnissä EAKR-rahoitteinen hanke "Maan käytön tehostaminen
yritysten ja asukkaiden näkökulmasta". Hankkeessa on ollut kolme
eri osahanketta:
1) Rakennemuutoksesta maankäytön tehostamiseen,
2) Asukkaita, asiakkaita ja työpaikkoja Vierumäelle ja
3) Keskustan toimintaedellytysten parantaminen.

http://www.heinola.fi/NR/rdonlyres/3CF8142E-EA84-47CC-A1B9-06
82C1DA744B/0/110622_H3_Keskustan_toimintaedellytysten_parant
aminenraportti.pdf

http://www.heinola.fi/NR/rdonlyres/FD344014-9919-48CF-807A-
9A06FB560D56/0/110126_Heinola_H3_KauppaOpastusYmparisto.
pdf

Heinolan Kaupunkisydän ry on aktiivisesti neuvotellut eri keskustan
toimijoiden kanssa ja nyt on yhteistä halukkuutta asian eteenpäin
viemiseksi. Yhtiön perustaminen on tarkoitus toteuttaa lähiaikoina.
Heinolan Kaupunkisydän ry:n kirje 23.11.2012

Heinolan Kaupunkisydän ry pyytää kirjeessään: "…pyydämme nyt kaupungin hallitusta käsittelemään yhtiön perustamisasian
periaatetasolla ja ottamaan kantaa osakeomistukseen. Lähtökohtana pidämme sitä , että kaupungin osuus kokonaiskustannuksista olisi 15-20%. Osakepääomaksi on tässä vaiheessa ajateltu 3.000 € ja osakkeen nimellisarvo 150 € /kpl. Yhtiöjärjestys laaditaan
Mikkelin mallin mukaan."

Keskitettyyn pysäköintiin sisältyy kaupungin kannalta monia selvitettäviä asioita: kadunvarsipysäköinnin maksullisuus, kaupungin kiinteistöjen uudisrakentaminen (ns. toripalvelurakennus ja Paikkarin tontti), kunnallistekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen jne., jotka selkiytyvät hankkeen edetessä. Tärkeintä olisi saada yksityiset kiinteistöjen omistajat ehittämään ja laajentamaan toimintojaan Heinolassa. Keskitetyn pysäköinnin kustannukset maksavat ne tahot, jotka pysäköintiä tarvitsevat, kuten esimerkiksi mahdolliset kaupan laajennukset ja uusien asuntojen vaatimat velvoiteautopaikat.

Vs. kaupunginjohtaja (SM): Kaupunginhallitus päättää
1) suhtautua myönteisesti Heinolan Kaupunkisydän ry:n esittämään selvityshankkeeseen,
2) neuvotella Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa yhtiön perustamisesta ja
3) nimetä kaupungin edustajat neuvotteluun.

Kaupunginhallitus nimesi kaupunginjohtajan kaupungin edustajaksi neuvotteluihin ja päätti, että muut neuvottelijat nimeää uusi kaupungin hallitus.

Toriparkki voi olla tarpeellinen muutamille yrityksille ja yhtiöille. Rakentakoot sitten Toriparkin tarpeessa olevia tulosta tekevän Toriparkin omalla rahoilla ja sen lisäksi maksamalla kaupungille rakentamisoikeudesta.
Kaupungin tehtävänä ei ole konkurssikypsän hankeen (Toriparkki Oy) taloudellinen tuki.

Nyt Suomessa on joku Toriparkkien epidemia: Jyväskylä, Mikkeli, Lahti, Heinola….
Mikä urakoitsija toteuttaa ne hankkeet? Painostaako joku taho politiikkoja osallistua toriparkkihankkeisiin? Mitä peliä nyt pelataan Toriparkkien varjossa?
Se, että toriparkki on kivaa ja moderninäköinen, ei vielä tarkoittaa, että Toriparkki Oy voi hyvin. Miten taloudellisesti jaksaa nyt Mikkelin Toriparkki? Mikä on sen tuloslaskelma ja tulos?

Mieleen tuli Vision Hunters Oy - konsulttiyhtiö, joka samanaikaisesti konsultoi useita kuntia, mm. Heinolaa, laihana tuloksena (palkkio noin 200.000,-; tulos = 0).
Kuka Heinolasta olisi sen Hunters Oy:n kanssa yhteistyössä? Kuka tilasi sen Vision Hunters Oy:n palvelut? Millä perusteella?

Yksikään Heinolan kokoinen kaupunki ei rakenne maanalaista pysäköintiluolastoa. Heinola on noin 20.000 asukkaan "iltaruskon" kaupunki, jossa työttömyysaste on noin 14 % , Heinolassa ovat lopettaneet ainakin Mattisen Teollisuus, Rettig, Mallasjuoma, BonBella, vaneritehdas, UPM-Kymmene, Reuma ja isäksi monet ovat vähentäneet henkilöstöä (ei kuitenkaan kaupunki virkamiehiään).

Heinola eläköityy. Viime aikoina on rakennettu Siltakotia ja muita vanhusten palvelutaloja. Heinolan eläkeläiset eivät aja autojaan maanalaiseen parkkiluolastoon.

Ennenkuin parkkiluolastoa ryhdytään suunnittelemaan, on huomioitava väestörakenteen muutos, autokanta, autopaikkojen tarve, mahdollinen Heinolan yhdistäminen Lahteen ja radanvarsirakentaminen, jos junayhteys Lahteen saadaan.

Ei veronmaksajien rahoja eikä lisää velkaa heinolalaisille tarpeettomaan miljoonahankkeeseen maan alle.

Valtuusto on meidän edustajamme ja sen on kuunneltava meitä. Miten teemme tahtomme tiettäväksi? Tänne kirjoittaminen on yksi tapa, ja ehkä joku voisi tulostaa näitä ketjuja ja lähettää ne edustajille, jotta he eivät voi teeskennellä, etteivät olleet lukeneet näitä. Joku teistä nasevasti asiansa ilmaisevista voisi tehdä myös aloitteen adressi.fi -sivulle?

Veikkaan, että jos kaikista järkeilyistämme ja vastustuksestamme huolimatta vanha hallitus runnoo toriparkin läpi, niin sitten, kun sen tappiollisuus ja muut huonot puolet tulevat niin päivänselviksi, ettei kukaan voi niitä kieltää (velkaantuminen, ilmaisten pysäköintipaikkojen menetys väljillä kaduillamme jne), Ahonen hörisee, että eihän hänen johtamansa hallitus mitään muuta päättänyt kuin että asiasta neuvotellaan ja että uusi hallitus on syyllinen siihen, että hanke todella aloitettiin. Ja uusi hallitus syyttää Ahosen hallitusta, koska se teki päätöksen - molemmat hallitukset pesevät kätensä projektista. Ja kaupunkilaiset maksavat.

Muutama päivä sitten ESS kirjoitti, että Lahden valtuutetun maine on puhdistettu.
Valtuutetusta oli tehty valitus sen takia, että sen omistama yritys on Lahden torin tuntumassa ja valtuutettu oli sen takia jäävi äänestämään kaupungin taloudellisen osallistumisen hankkeeseen puolesta.

Oli todettu, että valtuutettu ei olisi kiinnostunut taloudellisesti Toriparkista, koska itse ei osallistu hankkeeseen.
Niin todella, ei ole kiinnostunut taloudellisesti, kun saa Toriparkin ilmaiseksi.

Niin varmasti Heinolan yrittäjät, jotka puolustavat hanke yrittäjinä ja politiikkoina, eivät ole kiinnostuneet osallistumaan hankkeeseen taloudellisesti, koska kaupungin kustannuksella saavat etuuksia ilmaiseksi.

Tervetuloa toriparkki! Jos ei siihen kaupungin hilloja merkittävästi uppoa. Tuli tai ei, toivottavasti asiasta osataan pian päättää. Loputon jahkailu vesittää kaikki keskustan kehittämisaikeet.

S-Marketillahan on oma suunnitelmansa omien parkkitilojensa laajentamiseen, mutta suunnitelmat on laitettu jäihin toriparkkikädenväännön tuloksen odottamisen vuoksi. Samalla S-marketin kiinteistöä suunniteltu laajennettavaksi ja muutettava ilmeisesti jonkinsortin kauppakeskuksen tapaiseksi...

Nostetaas tätä vähän, ettei pääse unohtumaan.
Tervetuloa toriparkki.

Lahden toriparkkihirveys meni läpi huolimatta kansan protesteista.
Veikkaan, että Heinolan toriparkkikin menee läpi.
Veikkaan, että kaupunki vahvasti on mukaan taloudellisesti.
Niin vain on. Kesäteatteri tarvitsee oman pysäköintipaikan tulevaa varten, ja ei mahda mitään.