Elintarviketalouden arvoketju on myös suuri työllistäjä. Kotimaisen maatalouden aikaansaamat välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat runsaat 300 000 henkeä eli noin 14 % ammatissa toimivasta väestöstä. Noin 150 000 maatalouden ulkopuolisen työpaikan arvioidaan olevan vahvasti riippuvainen kotimaisesta maataloudesta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden työllisyysnäkökohdat korostuvat entisestään, kun niitä tarkastellaan aluetalouden näkökulmasta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteenlaskettu osuus työllisestä työvoimasta on Etelä-Suomessa maan muita alueita pienempi. Maatalousväestön alhaisesta suhteellisesta osuudesta huolimatta sijaitsee neljän eteläisimmän läänin alueella lähes 50 % koko elintarviketaloudessa toimivasta työllisestä työvoimasta.
Maatalousväestön ja elintarviketeollisuudessa työskentelevien suhteellisen osuuden suuruus riippuu maatalouden tuotantoedellytysten ja työllisten absoluuttisen määrän lisäksi merkittävästi myös kullakin alueella vallitsevasta elinkeinorakenteesta. Kaupungistuneessa ja teollistuneessa Etelä-Suomessa väestöpohja on laaja ja elinkeinorakenne monipuolinen, mistä johtuen elintarviketalouden ulkopuolisten toimialojen merkitys on keskeinen. Itä- ja Pohjois-Suomessa tuotanto-olosuhteiden epäedullisuus, karjatalousvaltainen maataloustuotanto ja vaihtoehtoisten ansiomahdollisuuksien vähäisyys ovat keskeisiä syitä varsinkin maatalousväestön suureen suhteelliseen osuuteen näillä alueilla. Suomessa on noin 250 kuntaa, joissa varsinaisen maatalouden osuus työllisistä on yli 20 %.
Hieman on vanhoja vuosilukuja ja muita numeroita, mutta tilanne ei ole suurestikaan muuttunut kymmenessä vuodessa.
Maailmassa on viljelykäytössä 1.5 mirjardia hehtaaria peltoa ja niistä on 70% syystä tai toisesta rajoitteisia (kylmyys, kuivuus,kumuus)
Maailman satovarmmmat pellot löytyvät kuitenkin ehkä yllättäen Suomesta. Ja hitaaasti etenevä ilmastonmuutos lisää kuivuusta kärsiviä alueita maailmassa.
Maatalousväestön ja elintarviketeollisuudessa työskentelevien suhteellisen osuuden suuruus riippuu maatalouden tuotantoedellytysten ja työllisten absoluuttisen määrän lisäksi merkittävästi myös kullakin alueella vallitsevasta elinkeinorakenteesta. Kaupungistuneessa ja teollistuneessa Etelä-Suomessa väestöpohja on laaja ja elinkeinorakenne monipuolinen, mistä johtuen elintarviketalouden ulkopuolisten toimialojen merkitys on keskeinen. Itä- ja Pohjois-Suomessa tuotanto-olosuhteiden epäedullisuus, karjatalousvaltainen maataloustuotanto ja vaihtoehtoisten ansiomahdollisuuksien vähäisyys ovat keskeisiä syitä varsinkin maatalousväestön suureen suhteelliseen osuuteen näillä alueilla. Suomessa on noin 250 kuntaa, joissa varsinaisen maatalouden osuus työllisistä on yli 20 %.
Hieman on vanhoja vuosilukuja ja muita numeroita, mutta tilanne ei ole suurestikaan muuttunut kymmenessä vuodessa.
Maailmassa on viljelykäytössä 1.5 mirjardia hehtaaria peltoa ja niistä on 70% syystä tai toisesta rajoitteisia (kylmyys, kuivuus,kumuus)
Maailman satovarmmmat pellot löytyvät kuitenkin ehkä yllättäen Suomesta. Ja hitaaasti etenevä ilmastonmuutos lisää kuivuusta kärsiviä alueita maailmassa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kolmanneksi suurin työllistäjä Suomessa..
---
---
---
---
----
---
---
---
---