Onko mulla bulimia?

En tiedä mikä minulla on. Oon 14-vuotias tyttö ja mulla on vaikeuksia kontrolloida itseäni kun makeaa on tarjolla. Aina kun on makeaa tarjolla ahmin itteni ihan täyteen että melkein oksennan, mutta en kuitenkaan oksenna. Monta kertaa viikossa ahmin makeaa ja oloni on sen jälkeen sairaan huono. Minulle ei maistu normaali ruoka, kun olen syönyt vain kaikkea muuta mitä ei olisi kannattanut tehdä ja maha ei vedä enempää. Minua nukuttaa koko ajan ja olen ärtyisä, jos en saa nukkua tarpeeksi.
Tätä on jatkunut vuosia, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana olen alkanut popsimaan vielä enemmän kaikkea makeaa. Tänään söin kaksi suklaa levyä peräjälkeen ja olo oli sairaan huono, ettette voi edes kuvitella. En mahda itselleni mitään kun makeaa on tarjolla.

En ole mitenkään erityisen lihava tai laiha vaan olen 168 cm pitkä ja painan n. 48 kg. Mulla ei oo mitää säännöllistä harrastusta, mutta olen käynyt juoksemassa ja tuntuu että pakotan itseni siihen, tyyliin että nyt on pakko juosta 300 metriä niin kovaa kuin vaan pääsen.

Vanhempani on eronnut monta monta vuotta sitten ja en usko sen vaikuttavan, tai ei minulla ole nyttenkään mitään stressiä. Mutta sitten paras ystäväni sairastui vähän aikaa sitten todella vakavasti ja en ole nähnyt häntää sen jälkeen kun joutui sairaalaan.

Kukaan ei tiedä ongelmistani, jos ne ovat edes vakavia ja kaikki luulevat, että kaikki on hyvin. Osaisitteko sanoa mikä minua vaivaa ja jos jollakin on jotain samantapaista niin voisitteko kertoa?
473
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

En oo sit mitenkää varma ku en oikee oo ollu hereil terveystiedo tunneil mut kumminkii nii eiks bulimia oo et eka hahmi ja sit oksentaa(vaikka pakost jos ei muute ku on nii huono olo siint ku on syöny hirveest ja samoi siint ku aattelee et taas niit kiloi kery..) ja mulkii aika usein tulee sillee jos herkkui tarjol nii syön niit;) (oon 170 ja n. 50kg ja ku yrtän täs lihottaa itteeni nii ei tuu mitenkää huono olo jne..)ja kyl se sun kamun sairaus on varmaa voinu laukasta jonkuu stressi reaktion jota et oikee ite huomaa..
et nii..en oikee osaa auttaa ku ei oikee oo kokemust.. mut tsemppii sulle ja sun kamulle!!:)

Äänestä

sinä et vaikuta vielä bulimikolta, vaikka kenties siltä että voit sairastua. Oksentaminen kuuluu bulimiaan, sähän et oksentele?

Äänestä

Enemmän toi on BED koska et oksennus sitä. Traumaperäiseltä vaikuttaa. Käy sanoo terkkarille että epäilet että sulla on syömishäiriö koska jonkinlainen sulla ainakin on ja vaikuttaa just tuolta ahmimishäiriö BEDiltä :/ voimia

Äänestä
  • Luin tästä BED:stä ja tajusin, että tilani vaikuttaa todella paljon tältä syömishäiriöltä... Eniten kiinnitin huomiota siihen, että kun en aamulla syö aamupalaa, koulussa syön vain joskus jotakin (mutta silloinkin todella vähäsen) niin iltapäivällä kun tulen kotiin, menen ensimmäisenä kaapille missä on karkkia, kerksiä, leivonnaisia ja kaikkea makeaa. Ahmin itseni täyteen ja sen jälkeen älyän, että olisin voinut ottaa kaapista normaalia ruokaa ja syödä sitä. Illalla kun äiti tulee töistä ja kysyy olenko syönyt sanon, että ei ole nälkä. No tottakai minulla ei ole nälkä kun olen syönyt kaapin tyhjäksi makeasta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


14v tyttö kirjoitti:

En tiedä mikä minulla on. Oon 14-vuotias tyttö ja mulla on vaikeuksia kontrolloida itseäni kun makeaa on tarjolla. Aina kun on makeaa tarjolla ahmin itteni ihan täyteen että melkein oksennan, mutta en kuitenkaan oksenna. Monta kertaa viikossa ahmin makeaa ja oloni on sen jälkeen sairaan huono. Minulle ei maistu normaali ruoka, kun olen syönyt vain kaikkea muuta mitä ei olisi kannattanut tehdä ja maha ei vedä enempää. Minua nukuttaa koko ajan ja olen ärtyisä, jos en saa nukkua tarpeeksi.
Tätä on jatkunut vuosia, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana olen alkanut popsimaan vielä enemmän kaikkea makeaa. Tänään söin kaksi suklaa levyä peräjälkeen ja olo oli sairaan huono, ettette voi edes kuvitella. En mahda itselleni mitään kun makeaa on tarjolla.

En ole mitenkään erityisen lihava tai laiha vaan olen 168 cm pitkä ja painan n. 48 kg. Mulla ei oo mitää säännöllistä harrastusta, mutta olen käynyt juoksemassa ja tuntuu että pakotan itseni siihen, tyyliin että nyt on pakko juosta 300 metriä niin kovaa kuin vaan pääsen.

Vanhempani on eronnut monta monta vuotta sitten ja en usko sen vaikuttavan, tai ei minulla ole nyttenkään mitään stressiä. Mutta sitten paras ystäväni sairastui vähän aikaa sitten todella vakavasti ja en ole nähnyt häntää sen jälkeen kun joutui sairaalaan.

Kukaan ei tiedä ongelmistani, jos ne ovat edes vakavia ja kaikki luulevat, että kaikki on hyvin. Osaisitteko sanoa mikä minua vaivaa ja jos jollakin on jotain samantapaista niin voisitteko kertoa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu