pöydän toisella puolella
pahkuranenäinen mies
ryystää keittoa
kukalliselta lautaselta
soppa valuu sänkistä
leukaa
keltaiset silmät
hikoavat myrkkyä
vieressäni istuvalla kaverilla
on naama täynnä
akupunktioneuloja
hän ei maista soppaansa
kaunis tyttö, vierailija,
saapuu pöytäämme
hän ottaa pahkuranenältä lusikan
ja kuiskaa karvaiseen korvaan
he lähtevät käsikkäin
verho pöllähtää tuulessa
kuin väsynyt huntu
kesähäissä
takapihalla
leprahautausmaa
puskee koiranputkea
neulapää ja minä
olemme rumia jätkiä
pahkuranenäinen mies
ryystää keittoa
kukalliselta lautaselta
soppa valuu sänkistä
leukaa
keltaiset silmät
hikoavat myrkkyä
vieressäni istuvalla kaverilla
on naama täynnä
akupunktioneuloja
hän ei maista soppaansa
kaunis tyttö, vierailija,
saapuu pöytäämme
hän ottaa pahkuranenältä lusikan
ja kuiskaa karvaiseen korvaan
he lähtevät käsikkäin
verho pöllähtää tuulessa
kuin väsynyt huntu
kesähäissä
takapihalla
leprahautausmaa
puskee koiranputkea
neulapää ja minä
olemme rumia jätkiä
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä on mielestäni hyvä runo. Taitavasti toteutettu eikä ihan tavanomainen.