Miten on, voidaanko sossusta tehdä johtaja lastensuojelupaikkaan johon hän itse on vähän aikaisemmin lapsia sijoittanut kaupungin työpaikassaan? Eli menee perään johtamaan koko mestaa?
HERÄTYS!
????
8126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi sossu ei saisi vaihtaa työpaikkaa?
Varmaan saa vaihtaa, mutta saako ajaa töitään sinne valmiiksi, tajuatko?Paat 10 pentua eteen ja meet perässä, ota 13 vuotiaita niin 5 vuotta on duunia ja sit eläke!
Kaikilla lapsilla on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin
Koottu kuvaLapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Sivun sisältö
– Myös niillä lapsilla, jotka eivät asu omassa kodissa, on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen muistuttaa.
Lastensuojelun asiantuntija nostaisi sijoituslasten ihmissuhteiden tarpeen lapsen oikeuksien päivän teemaksi.
– Jokaisella lapsella on luontainen tarve pysyviin ja jatkuviin ihmissuhteisiin. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että sijoitetuilla lapsilla ihmissuhteet säilyvät ja heille syntyy myös uusia ystävyyksiä, Puustinen-Korhonen toteaa.
Yhteydenpitoa täteihin ja kummeihin
Omat perheenjäsenet, tädit, kummit, isovanhemmat ja ystävät kotipaikalta ovat tärkeitä lasten "omia" ihmisiä. Sijoituspaikka ei voi korvata omaa sukua, syntyperää, juuria ja ystäviä.
– Yhteyksiä voi pitää yllä tapaamisin, kortein, sähköpostein ja puhelinsoitoin, Aila Puustinen-Korhonen toteaa.
Lapset pitävät yhteyttä myös omiin vanhempiinsa, mutta joissakin tapauksissa yhteydenpito äitiin tai isään ei ole lapsen edun mukaista. Suurin osa lapsista kuitenkin tapaa vanhempiaan ja käy lomalla kotona.
Tapaamisia tarvitaan
– Kunnassa tärkeintä olisi, että sosiaalityöntekijällä olisi riittävästi aikaa sijoituslasten tapaamiseen joko kotona tai sijaishuoltopaikassa. Nämä lapset tarvitsevat sosiaalityöntekijän yksilöllistä aikaa, kohtaamisia kasvokkain, Puustinen-Korhonen sanoo.
Suomessa on vuosittain noin 17 000 lasta, jotka eivät asu omassa kodissaan. Heistä noin 10 000 on huostaanotettuja ja 7 000 avohuollon toimenpitein sijoitettuja.
Sijoitettujen lasten määrä on viime aikoina vain lievästi kasvanut, mutta lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä on noussut enemmän. Lastensuojelun avohuollon tukien piirissä oli vuonna 2010 yhteensä 78 600 lasta. Avohuollon tukitoimi on esimerkiksi perhetyö, tukiperhe tai kotipalvelu.
---------
Etkä sä osaa muuta tehdä kuin rikkoo jatkuvasti palsstan sääntöjä näillä ketjupostauksilla???? Koeta ees jouluna tehdä jotain järkevää!!!!!!!
Nyt kun Suomessa on saatu 2 ensimmäistä luotettavaa tutkimus ls:n kurjista toimintatavoista ja se on poliitikkojen mielestä "karmaisevaa luettavaa", on eräiden tahojen ajanhukkaa yrittää sotkea enää tämän palstan kirjoituksia.
Asiat etenevät ja lasten oikeuksiin saadaan korjauksia, sitä ovat tämän palstan häiriköt täysin kyvyttömiä estämään :)
" Mietinnön vakavin osuus käsittelee kuitenkin lastensuojelun todella heikkoa tilaa. Valtiontalouden tarkastusviraston erillistarkastuksesta ja valiokuntamme itsenäisestä asiantuntijakuulemisesta syntyi yksiselitteinen kuva siitä, kuinka lastensuojelu ei noudata lain periaatteita ennaltaehkäisevän työn ensisijaisuudesta ja kuinka lastensuojelulaitosten valvonta on erittäin puutteellisesti hoidettu. Lastensuojelulaitosten henkilöstön pätevyyttä ja muutakin toimintaa valvotaan hyvin satunnaisesti ja muuten kuin ns. omavalvontana, joka asiantuntijakuulemisen perusteella lähinnä muistutti ns. pukkia kaalimaan vartijana.
Sattumalta samaan aikaan mietintömme kanssa myös vastuuministeriö STM julkaisi oman raporttinsa lastensuojelun puutteista. Raportti on karmaisevaa luettavaa ja herättää hyvin vakavia kysymyksiä myös ministeriön omasta toiminnasta."
Ja nyt joulupöytään!!!!
Meillä oli joulupöytä katettu jo lounasaikaan, seuraava ateria on klo 17 tietämissä.
Hedelmäkakkua ja pipareita voi tietty kohta maistella.
Joulu on ihanaa aikaa!
Sari Näreen Helsingin kaupungin sosiaalityö kannanotto.
Lastensuojelutyön puutteet ovat aiheuttaneet viime aikoina suurta huolta ja johtaneet jopa kuolemantapauksiin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vuoden 2012 huhtikuussa määrännyt, että Helsingissä ryhdytään lainmukaisten määräaikojen toteuttamiseen lastensuojeluilmoitusten käsittelyaikojen ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta.
Tämä edellyttänee, että Helsingissä lastensuojelutyöntekijäresurssit tuplataan suositusten mukaiselle tasolle (30 lasta/ työntekijä). Ongelmana on työntekijöiden suuri vaihtuvuus, mihin työntekijävaje osaltaan vaikuttaa. Kun työntekijät eivät siksi ehdi paneutua kunnolla avohuollon tukitoimiin, riski huostaanottoihin kasvaa. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään lastensuojelutyöhön on jo vuodessa säästänyt esimerkiksi Imatralla lastensuojelukustannuksia.
Riittävät lastensuojelutyön avohuollon resurssit mahdollistavat myös lastensuojelun työkulttuurin kehittämisen lapsilähtöiseen suuntaan. Lapsilähtöisyyttä merkitsee mm. huomion kiinnittäminen lapsen ja huoltajan kiintymys suhteen laatuun. Suomessa kiintymyssuhteet ovat keskimääräistä välttelevämpiä, mikä välittynee myös huostaanottopainotteisessa lastensuojelutyössä. (Lasten lähettäminen pois kotoa ns. turvaan sotalapsiksi on samaa emotionaalista juurta). Erottaminen kiintymyssuhteista on traumaattista, ja lastensuojelutyössä olisikin syytä kehittää keinoja sen mahdollisimman varhaiseen arvioimiseen, elääkö lapsi vaarallisten kiintymyssuhteiden armoilla. Varhain perheisiin huostaanotettujen lasten selviytymisennuste on muita huostaanotettuja parempi. Lastensuojelutyön kehittämisessä tulee käyttää kokemusasiantuntijoiden osaamista ja sijaisperheiden tukitoimia on parannettava.
Lastensuojelulaki edellyttää asiakkuussuunnitelmien tekemistä, ja suunnitelmissa on syytä ottaa huomioon myös muun tuen tarve, onhan toimeentulo-, mielenterveys- ja päihdeongelmat huostaanottoriski. Kotiapua on oltava riittävästi tarjolla niin lastensuojeluperheille kuin myös elämäntilanteesta johtuvan kriisin takia väliaikaista kotiapua tarvitseville perheille. Erityisesti on panostettava yksinhuoltajien arjen helpottamiseen. Asiakkuussuunnitelmia tehtäessä tulee vakiinnuttaa läheisneuvonpito työkäytäntönä. Läheisneuvonpidossa voi kartoittaa lapsen lähipiirin tukiresurssit ja se helpottanee myös lastensuojeluilmoituksia kiusaamistarkoituksessa tekevien tunnistamista. Myös lain mukainen lapsen tahdon kuuleminen sekä huostaanoton kohdanneiden vanhempien tukeminen tulee sisältyä asiakkuussuunnitelmaan. Tarvittaessa lapselle on määrättävä edunvalvoja.
Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että valtuustokaudella 2013-2016 lastensuojelutyön resurssit tuplataan lastensuojelulain edellyttämälle tasolle ja lastensuojelutyöstä kehitetään lapsilähtöistä mm. edellä mainituin toimenpitein. Samalla on kehitettävä keinoja lapsen ja huoltajan tai huoltajien kiintymyssuhteen laadun arvioimiseen.
Sari Näre
15.11.2012
-------------