Tuumiskelen tässä miten paljon huomiota kiinnitätte ihoon; tuohon ihmisen
suurimpaan elimeen. On luomia ,arpia,viiltoja,värivirheita..jne.
Olen aika arka esim. seksiin koska on jälkiä eletystä elämästä iholla,
tuleeko niistä kysymyksiä ja miten ne vastaukset otetaan vastaan.
Naiset ovat tunnetusti tarkkoja joten oletan että lesbonaiset ovat vielä
tarkempia. Miten on ?
suurimpaan elimeen. On luomia ,arpia,viiltoja,värivirheita..jne.
Olen aika arka esim. seksiin koska on jälkiä eletystä elämästä iholla,
tuleeko niistä kysymyksiä ja miten ne vastaukset otetaan vastaan.
Naiset ovat tunnetusti tarkkoja joten oletan että lesbonaiset ovat vielä
tarkempia. Miten on ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oletuksesi on väärä ja pelkosi aiheeton. Etkös ole kuullut, että rakkaus saa rokonarvetkin muuttumaan hymykuopiksi ;) Lesbous ei tee kenestäkään pinnallista, huom. Iho on tärkeä, koska se tuntee ja se tuntuu hyvältä. Eletty elämä saa, ja sen pitääkin näkyä. Sen ansiostahan ihminen on juuri sitä mitä on. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat enkä halua vähätellä huoltasi. Mutta ihan totta, rakkaan silmissä olet kaunein kaikista.
Itselläni on itsetunto-ongelmia ja ne kaiketi ovat perusteltuja, jos on atooppinen iho ja psoriasis, eikä ihmiset aina ymmärrä, ettei kumpikaan tartu.
Sekä huono verenkierto, jonka vuoksi ihoni on toisinaan laikukas.
En usko, että ihmisiä häiritsee ulkoiset pikkuvirheet, jos he pitävät sinusta ihmisenä. Itse pistän merkille näkyvillä olevat luomet/arvet/viillot ja vastaavat, mutta ne eivät herätä minussa mitään negatiivisia ajatuksia/tunteita. En alkaisi kysellä vanhoista viiltojäljistä tai arvista mitään. Olettaisin, että taustalla on varmasti masennusta tai muita ongelmia, joita on ollut itse kullakin.
Jos ihmisellä on käsivarret täynnä viiltoarpia, niin kyllä ne minussa ainakin aiheuttaa reaktion, ja reaktio on että joopa joo, iso iso mielenterveysongelma! Enkä haluaisi vaivoikseni itsetuhoista ihmistä. Itse kullakin kun ei kuitenkaan ole ihan viiltelyksi asti mielenterveysongelmia. Kannattaa vähän miettiä mitä teiniangstissaan itselleen tekee. Joskus kasvaa kuitenkin aikuiseksi, ja ne arvet kertoo kaiken, halusi tai ei.
Hyvä että Sinä sentään olet virheetön.
Lapsellinen kommentti. Tyypillinen nykykommentti tällä palstalla.
No, minä en olekaan sinä.
Ihmisellä on viiltelyyn aina jokin syy, eikä kukaan voi vähätellä toisen kokemuksia. Se, että on teini-ikäinen, ei tarkoita, etteikö voisi olla vähän teiniangstia vakavampiakin ongelmia. Arvet kertoo vain sen, että ihminen on syystä tai toisesta ollut joskus elämänsä aikana itsetuhoinen. Naurettavaa arvostella ihmistä vain niiden perusteella.
Ihminen joka kiinnittää liian paljon huomiota, että onko toisen ihossa jälkiä niin ei luultavasti ole todellakaan lähemmän tutustumisen arvoinen. Eti ihmisiä jotka kiinnittää niihin tärkeimpiin asioihin huomiota, ei tollasiin turhiin :)) Ja voin sanoa että ei lesbot kiinnitä yhtään sen enempää tai vähempää tollasiin asioihin huomiota :DD eli ei todellakaan pelkoa.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, et mun vaimo kultani ei välitä yhtään arvista joita kyllä minulla on.
Kyllähän rakastamaansa ihmiseen kiinnittää huomiota, minä ainakin. Rakastuneena haluan käydä läpi joka sentin toisen ihosta, tutustua toiseen kokonaan. Enkä tällä tarkoita mitään tietoista arpien kaivelua, vaan läheisyyttä ja rakastelua.
En pilaisi ensimmäistä tai toistakaan rakastelukertaa pysähtymällä toisen arpien kohdalle ja utelemalla, mistä ne ovat mahtaneet saada alkunsa. Viiltoarvet kyllä tunnistan, ja tulisin pysähtymään niiden, samoin kuin muidenkin, arpien kohdalla jossakin vaiheessa suhdetta.
Luomet ja sen sellaiset ovat puolestaan luonnollisia, enkä kiinnitä sellaisiin erityistä huomiota, jolleivat ne näytä vaativan lähempää lääketieteellistä tarkastelua. :)
Ei haittaa luomet aikä arvet.
Elettyä elämää ovat myös pienet vuosirenkaat ja rypyt.
Vanhene rauhassa rakkaani mun ;)
Kumppanilla on arvet molemmissa ranteissa ja pitkiä puhumattomia pätkiä historiassa.Arvostan häntä rakastettuna,äitinä ja duunarina.Kaippa hän kertoo jos tahtoo.Minä en mene kysymään sillä tiedän että hän on minulle niin hyvä ja onnellinen kanssani.Se on tärkeintä.