Kukaan ei tietenkään ennalta voi tietää, miten monta kuukautta tai vuotta Yhdysvaltain jo nyt pöyristyttävä velkamäärä voi jatkaa kasvuaan. Siitä ainakin riippumattomat talousasiantuntijat alkavat sen sijaan olla harvinaisen yksimielisiä, ettei maailman suurimman talouden velkapommi jää suutariksi eikä sitä pysty kukaan purkamaan vaarattomaksi.
Pelkoa velkapommin tuhoisasta räjähdyksestä kasvattaa se, että pommia paimentavaa Federal Reserveä johtaa keskuspankin kenties kaikkien aikojen löyhäkätisin pääjohtaja Alan Greenspan. Hänen johdollaan keskuspankki on jo vuosia ruokkinut amerikkalaisten hillitöntä velkanälkää, milloin torjuakseen finanssikriisejä, milloin taas ylläpitääkseen talouskasvua.
Löysän rahapolitiikan tuloksena Yhdysvallat on nyt selkeästi maailman velkaisin valtio ja poikkeuksellisen matala korkotaso kasvattaa velkamäärää yhä uusiin ennätyksiin. Velan määrä on Yhdysvalloissa jo vuosia kasvanut monin verroin koko talouden, yritysvoittojen tai vaikka ansioiden kasvua nopeammin.
Matala korkotaso houkuttelee kotitalouksia lainaamaan rahaa kulutukseen. Raha uppoaa uusiin asuntoihin, autoihin, viihde-elektroniikkaan ja viihteeseen. Suuri osa kulutusrahasta menee tuontitavaraan, mikä merkitsee Yhdysvalloille myös koko kansantalouden pahenevaa alijäämäisyyttä.
Suurimmat pankit ja käytännössä suuri osa koko sijoitus- ja rahoitustoimialaa lapioi lyhytaikaista, matalakorkoista lainarahaa odotusten mukaan parempituottoisiin sijoituskohteisiin. Niinpä velkarahan vyöry onkin nostanut pitkäaikaisten valtionobligaatioiden, yrityslainojen, osakkeiden ja useiden raaka-aineiden hinnat poikkeuksellisen korkeiksi.
Suurin osa tuotonnälkäisestä velkarahasta tulee Yhdysvalloista, mutta rajattomilla finanssimarkkinoilla löysä ja vikkelä raha kiertää maapallon hetkessä. Niinpä sijoituskohteiden hinnat ovat korkeita muuallakin kuin Yhdysvalloissa.
talousasiantuntijoiden kuplapelko on viime aikoina tiivistynyt Yhdysvaltain korkomarkkinoihin. Lyhyiden tai pitkien korkojen tuntuva nousu voisi laukaista ketjureaktion, jossa niin kehittyneiden kuin kehittyvienkin maiden markkinat putoaisivat polvilleen yksi toisensa perään kuin kumoon kaatuva korttitalo.
Talousuutisten hetkittäisistä valonpilkahduksista piittaamattomia kauhukuvia ovat viime aikoina maalailleet muun muassa finanssimaailman arvostamat riippumattomat kriitikot Marc Faber, Kurt Richebacher ja Jim Puplava. Kaikki he perustelevat odotuksiaan kasvavista vaikeuksista eri markkinoilla Yhdysvaltain talouden ja finanssimarkkinoiden liian suurella velkamäärällä.
Kolmikosta kenties laajimmin kuunneltu Faber käsitteli velkapommia tällä viikolla julkaisemassaan kirjoituksessa An eventual inevitable crisis (Lopullinen väistämätön kriisi). Faberin mielestä finanssimarkkinoilta on nyt äärimmäisen vaikea löytää osa-aluetta, jonka tuotto-odotus tarjoaisi riittävän korvauksen merkittävästi kasvaneesta riskistä.
Pelkoa velkapommin tuhoisasta räjähdyksestä kasvattaa se, että pommia paimentavaa Federal Reserveä johtaa keskuspankin kenties kaikkien aikojen löyhäkätisin pääjohtaja Alan Greenspan. Hänen johdollaan keskuspankki on jo vuosia ruokkinut amerikkalaisten hillitöntä velkanälkää, milloin torjuakseen finanssikriisejä, milloin taas ylläpitääkseen talouskasvua.
Löysän rahapolitiikan tuloksena Yhdysvallat on nyt selkeästi maailman velkaisin valtio ja poikkeuksellisen matala korkotaso kasvattaa velkamäärää yhä uusiin ennätyksiin. Velan määrä on Yhdysvalloissa jo vuosia kasvanut monin verroin koko talouden, yritysvoittojen tai vaikka ansioiden kasvua nopeammin.
Matala korkotaso houkuttelee kotitalouksia lainaamaan rahaa kulutukseen. Raha uppoaa uusiin asuntoihin, autoihin, viihde-elektroniikkaan ja viihteeseen. Suuri osa kulutusrahasta menee tuontitavaraan, mikä merkitsee Yhdysvalloille myös koko kansantalouden pahenevaa alijäämäisyyttä.
Suurimmat pankit ja käytännössä suuri osa koko sijoitus- ja rahoitustoimialaa lapioi lyhytaikaista, matalakorkoista lainarahaa odotusten mukaan parempituottoisiin sijoituskohteisiin. Niinpä velkarahan vyöry onkin nostanut pitkäaikaisten valtionobligaatioiden, yrityslainojen, osakkeiden ja useiden raaka-aineiden hinnat poikkeuksellisen korkeiksi.
Suurin osa tuotonnälkäisestä velkarahasta tulee Yhdysvalloista, mutta rajattomilla finanssimarkkinoilla löysä ja vikkelä raha kiertää maapallon hetkessä. Niinpä sijoituskohteiden hinnat ovat korkeita muuallakin kuin Yhdysvalloissa.
talousasiantuntijoiden kuplapelko on viime aikoina tiivistynyt Yhdysvaltain korkomarkkinoihin. Lyhyiden tai pitkien korkojen tuntuva nousu voisi laukaista ketjureaktion, jossa niin kehittyneiden kuin kehittyvienkin maiden markkinat putoaisivat polvilleen yksi toisensa perään kuin kumoon kaatuva korttitalo.
Talousuutisten hetkittäisistä valonpilkahduksista piittaamattomia kauhukuvia ovat viime aikoina maalailleet muun muassa finanssimaailman arvostamat riippumattomat kriitikot Marc Faber, Kurt Richebacher ja Jim Puplava. Kaikki he perustelevat odotuksiaan kasvavista vaikeuksista eri markkinoilla Yhdysvaltain talouden ja finanssimarkkinoiden liian suurella velkamäärällä.
Kolmikosta kenties laajimmin kuunneltu Faber käsitteli velkapommia tällä viikolla julkaisemassaan kirjoituksessa An eventual inevitable crisis (Lopullinen väistämätön kriisi). Faberin mielestä finanssimarkkinoilta on nyt äärimmäisen vaikea löytää osa-aluetta, jonka tuotto-odotus tarjoaisi riittävän korvauksen merkittävästi kasvaneesta riskistä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...joko kävit copypastemassa saman puheen etlariin ja jippiiseen?
..ja Lahden sälli on avohoidossa kotona!