Laitoin tämän ensin vahingossa väärälle palstalle:
Hei, miltä kuulostaa? Tutuistuin n. viisi vuotta sitten mieheen joka teki vasta eroaan. Hänellä oli myös talonrakennus kesken. Aloimme suorustelemaan ja muutin lasteni kanssa lopulta hänen taloonsa hänen toiveestaan vaikka itse olisin halunnut yhteenmuuton tapahtuvan mieluummin minun luokseni. Mies perusteli asian niin, että jos laittaisi talonsa nyt myyntiin niin joutuisi maksamaan voitoista veroja liikaa ja keskener'iset pihatyötkin alentaisi talon arvoa. Siispä muutimme lasteni kanssa hänen taloon.
Sitten menimme naimisiin. Ja tehtiin yhteinen lapsi. Koko tämän ajan halusin muuttaa muualle tästä talosta asumasta, koska tuo kaksi vuottahan oli jo mennyt ja olinhan minä tehnyt pihatyötkin ja tallinkin sun muut hänen kanssaan rakentanut. Sitten aina vain tullut uusia asioita eteen, että miksi ei vieläkään voisi myydä. Minua harmitti. Halusin sitten edes talon myös omiin nimiini. Aluksi mies ei suostunut. Lopulta suostui ja varasi pankkiin ajan. Laitoimme lainan puoliksi minun nimiini. Mies lupasi, että tehdään talosta paperit myöhemmin. Nyt tästä on mennyt muutama vuosi eikä talo ole vieläkään minun nimissäni! Mitäs nyt? Minulla on asuntolainaa, mutta ei taloa? Noh, avioehtoa meillä ei ole, mutta kuitenkin paperilla en siis omista mitään muuta kuin velkaa. Mitä voin tehdä asialle? Veroissa minulla lyhennetään asuntovelat, mutta onko sekään oikein vai pitäisikö sekin muuttaa jotenkin toisin? Tunnen oloni kusetetuksi. Mies muuten oli eronnut ex:nsä kanssa kun tämä toinen puolisko ei halunnutkaan lapsia. Minun kanssani mieheni sitten halusikin todella pian lapset. Joskus panee epäilyttämään itseänikin koko juttu. Sanokaa ny tyhmälle järkeä päähän kun en oikein itsekään ymmärrä tilannettani.
Hei, miltä kuulostaa? Tutuistuin n. viisi vuotta sitten mieheen joka teki vasta eroaan. Hänellä oli myös talonrakennus kesken. Aloimme suorustelemaan ja muutin lasteni kanssa lopulta hänen taloonsa hänen toiveestaan vaikka itse olisin halunnut yhteenmuuton tapahtuvan mieluummin minun luokseni. Mies perusteli asian niin, että jos laittaisi talonsa nyt myyntiin niin joutuisi maksamaan voitoista veroja liikaa ja keskener'iset pihatyötkin alentaisi talon arvoa. Siispä muutimme lasteni kanssa hänen taloon.
Sitten menimme naimisiin. Ja tehtiin yhteinen lapsi. Koko tämän ajan halusin muuttaa muualle tästä talosta asumasta, koska tuo kaksi vuottahan oli jo mennyt ja olinhan minä tehnyt pihatyötkin ja tallinkin sun muut hänen kanssaan rakentanut. Sitten aina vain tullut uusia asioita eteen, että miksi ei vieläkään voisi myydä. Minua harmitti. Halusin sitten edes talon myös omiin nimiini. Aluksi mies ei suostunut. Lopulta suostui ja varasi pankkiin ajan. Laitoimme lainan puoliksi minun nimiini. Mies lupasi, että tehdään talosta paperit myöhemmin. Nyt tästä on mennyt muutama vuosi eikä talo ole vieläkään minun nimissäni! Mitäs nyt? Minulla on asuntolainaa, mutta ei taloa? Noh, avioehtoa meillä ei ole, mutta kuitenkin paperilla en siis omista mitään muuta kuin velkaa. Mitä voin tehdä asialle? Veroissa minulla lyhennetään asuntovelat, mutta onko sekään oikein vai pitäisikö sekin muuttaa jotenkin toisin? Tunnen oloni kusetetuksi. Mies muuten oli eronnut ex:nsä kanssa kun tämä toinen puolisko ei halunnutkaan lapsia. Minun kanssani mieheni sitten halusikin todella pian lapset. Joskus panee epäilyttämään itseänikin koko juttu. Sanokaa ny tyhmälle järkeä päähän kun en oikein itsekään ymmärrä tilannettani.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kysyppä kunnan oikeusaputoimistosta neuvoa. Oikeusavustaja tietää nämä asiat.
Palvelu on ilmaista. Tilaa aika heti uudenvuoden aluksi!!
Erossa, jos sellainen tulee, saat talosta puolet, vaikka et omistaisikaan siitä mitään, kun teillä ei ole avioehtoa.
Silti tuntuu hullulta, että maksat toisen taloa,omistamatta siitä mitään, no asuthan sinä siellä lapsinesi ja onhan teillä se yhteinenkin perijä, ja onko sulla se oma asunto vielä olemassa.?
Et sie lissu oo naimisissa. Höpö höpö.
Sorry, älkää lopettako asiallista keskustelua tyhmällä lissuttelulla. Onkohan täällä yhtään aloitusta, johon ei joku älykääpiö ole laittamassa tätä lissujuttua. Ikävä palsta tosiaan. Ei jaksa lukea.
Ahaa, lissu taas asiallako?
Täh mikä ihmeen Lissu?
Kiitos niistä asiallisista vastauksista joita sain. En usko, että menen asian kanssa minnekään asianajajalle kyselemään ainakaan vielä. Vaikka olenkin miettinyt, että kysyisin joltakin tutulta joka kys. ammattia harjoittaa. Totuus on, että en vaan kehtaa. En halua, että kukaan tuttu saa tietää miten meillä oikeasti on asiat.
Joku kysyi, että onko omissa nimissä asuntoa, no ei ole. On vain sellanen yksi kesäpaikka mikä on yhteisiin nimiin ostettu. Osaispa vielä joku vähän takoa järkeä vaikka nimetön täällä olenkin. Avioeroa en ole hakemassa tai suunnittelemassa. Välillä vaan pompsahtaa nuo epäkohdat mieleen. Kuten silloin kun naapuriin jotain rakennetaan ja minun nimeänihän papereihin ei luonnollisestikaan tarvita (mikä sekin mielestäni alentaa minua kun naapureille vain mies tokaissut, että: "Hänen allekirjoitus riittää yksin, että ei minulle mitään hakemuksia tarvitse edes näyttää".
Todella vaikea kuvailla tilannetta, mutta on todella välillä sellainen olo, että todellisuudessa minulla ei ole väliä ja olenkin vain jokinlainen hyväksikäytön kohde. Saatan kyllä olla väärässä ja todennäköisesti olenkin, mutta kun se tunne vain välillä nousee varottelemaan. Etenkin silloin kun huomaan jälleen viettäneeni yhden vuoden lisää talossa johon en alunperin edes halunnut ja minulle luvattiin, että minun ei tarvitsisi tässä hauaa asuakaan. :(
Lissu sinua lissuksi syyttää.
Ei ole vaikea arvata kuka nuo kaksi alempaakin kirjoitusta on kirjoittanut:
"Et sää lissu vanhigossa pääse tänne tulemaan."
"vastato tolle häiriköille!"
Selvitä asia juristin avulla.
Mutta kuten joku jo kirjoitti, jos kerta olette naimisissa eikä avioehtoa ole, kuuluu talosta puolet sinulle. Silti suosittelen tekemään talosta paperit. Kuullostaa, ikävä kyllä vedätykseltä miehesi puolelta.
Et sää lissu vanhigossa pääse tänne tulemaan.
Lissu taas, älkää vastato tolle häiriköille!!
Aamukahvin merkeissä, huomenta Jolaja ! Tunteesi varoittelee oikein. Omaisuus on sen, kenen nimissä se on. Naapurin paperiin tarvittaisiin nimeäsi jos asia sivuaisi jotenkin taloa, jossa omistaisit puolet talosta PAPERILLA.
Laki on laki. Perintöasia. Sinä et peri miestäsi, vaan hänen rintaperillisensä, eli yhteinen tyttärenne. Saisit häneltä tasinkoa. Omat lapsesi, jos nimesi on myös talon papereissa tulisivat perimään sinun puoliskosta yhtä paljon kuin yhteinen lapsenne 1/3 osan jos lapsia on 3. Miestäsi he eivät peri.
Elämä on arvaamatonta, kaikenlaista voi sattua.
Voisit jo sen perusteella vaatia nimeäsi talon papereihin, koska jo maksat siihen liittyvää velkaakin. Älä ole typerä Jolaja. Miehesi tutustui Sinuun jo 5 vuotta sitten, ja asiat ovat kertomallasi tavalla. (Rakkauskin voi olla petollista.)
Onnea matkaan, tasa-arvon ja sopusoinnun merkeissä.
Hei, laadi ihmeessä talosta paperit, jossa omistusoikeus on puoliksi.
Miehesi voi myydä talon ilman sinun lupaasi, ja laittaa rahat mihin haluaa.