Ujo luonne ja lähihoitajaopinnot?

Anna sen valinta psykologin päättää asia puolestasi. Väittäisin kuitenkin että noin monta keskeytettyä koulutusta takaavat sen että et pääse kouluun. Eivät näes halua opiskelijoita jotka keskeytyksellään vievät jonkun loppuun asti puurtavan paikan.

No nuihin keskeytyksiin liittyy myös päihdeongelma,olen ollut täysin raitis 4 vuotta,viimeisin koulu jäis siis kesken 2008 syksyllä.Nyt on pää kunnossa jälleen,ei masenna,ahdista tai muutakaan ja motivaatio korkea.Uskon että päihdetaustastani on hyötyä esim.päihdeongelmaisten hoidossa :)

eikö löydy ketään jolla kokemuksia ???

Lähihoitajan työt voivat tietysti olla melkoisen vaihtelevia. Mutta epäilen luonteenominaisuuksiesi sopivuutta ainakin sairaala- tai laitostyöhön, joka on alituista vuorovaikutusta potilaiden, näiden omaisten ja nykyisin alati vaihtuvien työkavereiden kanssa. Tuollainen työ alituisen kiireen ja siitä aiheutuvan riittämättömyyden tunteen kanssa tekevät työn myös paitsi fyysisesti myös henkisesti raskaaksi.

Mutta jos löydät lähihoitajan suuntautumisista jotakin muuta, paremmin sinulle sopivaa, niin OK.

Ei mielestäni ujous ole este. Ei kaikkien ole pakko olla hölösuisia räpättäjiä. Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Ujona varmasti olet hyvä kuuntelemaan ja hyvä aistimaan ihmisten mielialoja ja tunteita, koska olet joukon tarkkailija. Sitä paitsi moni ujo voi olla ujompi vaikkapa työ- tai koulukavereiden kanssa, mutta rohkea asiakkaiden kanssa.

Keskeytettyjä opintoja ei kannata murehtia. Joskus vie aikansa löytää se oma juttu. Ei se ole mikään ikuinen leima. Päihdetaustastasi on varmasti hyötyä, koska tiedät, mitä kuntoutujat käyvät läpi.

Entäs oletko kokeillut koskaan harjoittelua sosiaalialalla? Työkkäristä saa siitä tietoa. Pääsisit kokeilemaan käytännössä, minkälaista se työ on ja miltä tuntuu.

Ujous ja as-piirteet ei ole este. Yks kaveri on ollut 10v lähihoitaja, ja työskentelee lasten kanssa. Se on koko ikänsä ollut niin ujo, ettei esim. yläasteella puhunut yhtään kenellekään (paitsi mulle, olen AS).

Ei kannata välttämättä mainita hakiessa päihdeongelmaa tai muitakaan ongelmia, jos niistä on aikaa, ja asia on hoidettu kuntoon. Anna valintatestin päättää oletko soveltuva. Ei sinne koko elämäntarinaa tarvi kertoa, ei kukaan tee niin.

Haastattelussa kannattaa olla hymyilevä ja katsoa silmiin, jos on ujo. Antaa paremman kuvan kuin hiljainen mököttäjä. Ujokin voi olla sosiaalinen.
Opettele valmiiksi vastauksia kysymyksiin "miksi juuri sinusta tulisi hyvä lähihoitaja" ja "mitä annettavaa sinulla on alalle" ym, ettet mene lukkoon.
Lue ammattinetistä ammatinkuvaus, se auttaa tietämään mitä saatetaan kysyä.

Sulla on kokemusta, ja monet päihdetaustaiset just toimiikin päihdeihmisten kanssa! Sitä ei aina vaan välttämättä kannata kovin suureen ääneen heti kertoa. Sulla on kokemusta myös lapsista, mikä auttaa suuresti. Kerro se niille.

Siitä vaan hakemaan! :)

Ujona ihmisenä koin itse koulutuksen henkisesti raskaaksi..ja lopulta keskeytinkin.
Koulutus kun on jatkuvaa "esillä oloa" Luokan edessä esitelmien pitoa ym.ym.
Tunnitkin koostuivat aika pitkälti keskusteluista...ja tosiaan jatkuvasti piti olla esillä.
Kertoa itsestään asioita mitä ei välttämättä olisi halunnut muiden kanssa jakaa ym.
Olla niin älyttömän SOSIAALINEN :)
Jotkut pystyy tähän.... minä en pystynyt.

Olen itsekin ujo ja nyt on opinnot loppusuoralla. meillä on muutamia esitelmiä ollut ja ne ei oo menny hääppösesti, mutta selvinnyt oon kaikista. tunneilla keskustellaan aika paljon, mutta ite en koskaan osallistu keskusteluihin. ehkä puolet osallistuu ja toinen puoli on hiljaa. eli saa olla miten tykkää, kommentoida tai olla kommentoimatta.
töissä oon kokenut haastetta, aina luonteeni on koettu ongelmaksi joka paikassa jollain tasolla. kuulemma pitäisi kehittyä sen suhteen. mutta sanon reilusti että olen hiljainen ja joku on sen ymmärtänytkin jopa.

En kuitenkaan koe soveltuvani tälle alalle, osittain siksi että oon tehnyt töitä josta saa saman palkan ja työ on paljon paljon kevyempää ja ei ole minkäälaista stressiä eikä kiirettä samalla tavalla ollenkaan!
Olen myös hyvin tunnollinen ja haluan tehdä työni aina hyvin, sekä antaa aikaa potilaille. monissa paikoissa vaan ei oo mahdollista tehdä työtä hyvin ja sekin stressaa.
oon meinannu lopettaa monesti mutta koen että tutkinnosta on itelleni hyötyä. esim. henkilökohtaisen avustajan työ voisi sopia itselleni, jos vaan palkkauksen saa kohdilleen. ehkä vammaistyökin, se on vähän erilaista kuin vanhustyö.

silloin psykologin haastattelussakin mainitsin suoraan että olen hiljainen ja puhuin ihan avoimesti. se auttoi paljon varmaan ja tulin valituksikin.

Olen myös itse keskeyttänyt amis ja amk opinnot 3 kertaa aikaisemmin, ja tämä on siis eka tutkintoni.

Ujona oleminen ei ole este lähihoitajana olemiseen ja aivan varmasti rohkaistuu kun enemmän joutuu olemaan erinlaisten henkilöiden kanssa tekemisissä, mutta se saattaa olla itselle henkisesti rankkaa. Sosiaalisia tilainteita lähihoitajana tulee jatkuvasti ja jos koko ajan on jonkunlainen jännittäminen päällä mm. potilaiden kohtaamisesta minkä pitäisi olla luonteva osa työtä saattaa stressi ja jännitys hankaloittaa työn tekemistä ja lisätä paineita. Jos kuitenkin tuntuu sille että on rohkeutta yrittää ja koittaa uskaltaa mennä mukaan sosiaalisiin tilanteisiin ja poistua omalta mukavuusalueelta ja saada kokemuksia ihmisistä niin tsemppiä!

entäpä jos on itse ollut pitkään masentuneena..onko se este opiskeluille?

Hei! Itse olen puolisen vuotta sitten valmistunut lähihoitajaksi.
Luonteeltani olen aina ollut ujon puoleinen varsinkin vieraampien ihmisten seurassa. Kun päätin että lähden opiskelemaan lähihoitajaksi tiesin että se tulee olemaan minulle haaste, mutta halusin kovasti hoitoalalle.
Jossain vaiheessa opintoja mietin kannattaisiko sittenkin opiskella toiseen ammattiin, mutta en luovuttanut.
Nykyinen työpaikkani on kehitysvammaisten parissa ja viihdyn ainakin tässä työpaikassa todella hyvin!
Suositelen etukäteen kokeilemaan harjoittelua hoitotyössä.