tervehdys! ostimme omakotitalon avaimetkäteenperiaatteella kun emme itse osaa rakentaa juuri mitään, sen verran tiedämme kuitenkin että talon sisäpuolella on 2x2 koolaus ja villa ja muovi vasta sitten ns.villojenvälissä niin siinä muovissa on VETTÄ REILUSTI! rakennusaika on vielä meneillään ja lämmöt n20 astetta sisällä mutta kondensiovesi jää sinne väliin, miksi? en viitsi edes kertoa talotoimittajan nimeä vielä.
nyt "kuivatellaan paikkoja" itse huomasimme viat eikä rakennustarkastaja.
toinen juttu: yläpohjaan kun menee ja alakerrassa on valot niin monesta paikkaa paistaa valot villojenvälistä,toki puhallusvilla siihen tulee mutta nyt niistä raoista on lämpö mennyt ylös ja jäädyttäneet villat kokonaan,mitä tehdä tälle "ilmiölle?
jokohan pitää rueta tappelemaan omien oikeuksien puolesta vai mitä tehdä?
nyt "kuivatellaan paikkoja" itse huomasimme viat eikä rakennustarkastaja.
toinen juttu: yläpohjaan kun menee ja alakerrassa on valot niin monesta paikkaa paistaa valot villojenvälistä,toki puhallusvilla siihen tulee mutta nyt niistä raoista on lämpö mennyt ylös ja jäädyttäneet villat kokonaan,mitä tehdä tälle "ilmiölle?
jokohan pitää rueta tappelemaan omien oikeuksien puolesta vai mitä tehdä?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tilaa HYVÄ Kauppakamarin hyväksymä rakennuspuolen tavarantarkasta (HTT) toteamaan tilanne ja antamaan neuvot, mitä pitää tehdä. Muuten projektinne menee täysin kiville !
Niin. Tilaa nimenomaan HYVÄ tavarantarkastaja. Sellaisia ne eivät läheskään kaikki ole. Osa jopa täysiä taulapäitä ja selvästikin sidoksissa tai muuten suhteissa talotoimittajiin. Riippumattomia ei siinä joukossa montaakaan ole.
meillä on kaupungin hyväksymä rakennustarkastaja joka piti hankkia lakisääteisesti johtamaan ja tarkastamaan talon rakennusvaiheita ja talopaketin valmistajalla on oma insinööri kans joka käy tarkistamassa mutta tuntuuvat aikas huonosti tutkivan kun mun ite pitää olla tarkkailemassa ja kertomassa viosta vaikka avaimetkäteen paketin ostin ja aattelin että ne asiantuntijat hoitavat tarkastukset joille on maksettu
Valitettavasti oma valvonta on ehdottoman välttämätöntä ! Pidä puolesi !
Hyvä provo, siinä muovissa ei voi olla reilusti vettä jos ei joku sitä ole siihen tahalleen heitellyt.sisäilman kosteuden pitäisi olla todella korkea että tiivistymistä tapahtuisi tuohon muoviin.
Aika usein näkee vastaavaa. Sopivalla kelillä villat kostuu.
Ongelma loppuu kun levyt laitetaan päälle. Piilosta niitä vaikea toreta...
totta! ilman kipsilevyä oleva villa oli ihan märkä mutta vieressä levyllä varustettu seinä ihan kuiva, tämä koskee ainoastaan ulkoseiniä,ei väliseiniä. siis levy suojaa kosteuden menemistä sinne muoviin asti
Viimeksi ihmeteltiin kostean oloisia cyproc levyjä. Levyn alta paljastui muovi jonka takana villat märkiä. Elementit ei koskaan olleet vesisateessa ja silloin katto päällä.
Miettikää joskus miksi aluspuu ulkoseinässä kestopuuta?
Pelkistettyä todellisuutta... Siis suomessa.
muistaaksakuu tällä talolla on 10 vuoden rakenne takuu,katä talossa tai muuta vastaavaa?taakohan se nämä "märät seinät" sitten 10 vuoden päästä kun huomataan viat uudestaan?
vai keksiikö joku talofirman ukko selittää että syy on meidän jostakin syystä?
Ei se talofirma ole enää 10 vuoden päästä pystyssä.
Sama ilmiö myös paikalla rakennetuissa. Yleensä pohjoispuolella enemmän märkiä.
Väitetään että kastunut mineraalivilla ei kuiva. Käytännössä näyttää kuivavan useita kertoja vuoden aikana ja joka vuosi.
Nykyisin viranomaiset suosittelevat lämmityskauden alussa teholämmitys jaksoa 2-viikon ajan. Eli taloa kuivataan. Tämä ollut jo tiedossa kymmeniä vuosia.
Kyllä se talo sen 10-vuotta pystyssä pysyy kuten kaikilla muillakin samat märät villa talot. Ei ole yhden valmistajan ongelma vaan sama kaikissa puutaloissa.
10-vuotta vanhassa talossa jo vaurioita kun esimerkiksi laajennetaan ja samalla ukoseinä siitä kohdasta puretaan auki.
KAUPANPURKU.
Kosteusvaurioissa ei koskaan pelkkä kuivatus riitä.
Kyllä riittää, mutta vain betonitaloissa.
Käsittääkseni höyrysulkumuovi pitää olla heti pintamateriaalin alla eli heti kipsilevyn takana tai kattopaneeleiden alla, muutenhan siinä rakenteet kastuvat. Mutta joku asiantuntija kertokoon tarkemmin. Puuttuiko teiltä höyrysulku kokonaan katosta? Jos ymmärsin oikein niin seinissäkin höyrysulku on väärässä paikassa jos sen kummallakin puolella on villaa. Otapa muuten valokuvia paljon ja reklamoi heti.
Tuon höyrynsulun sijainti rakenteessa on varmaankin ikuisuuskysymys. Suunnitteluohjeissa edellytetään, että eristeestä vähintään 75 % tulee olla höyrynsulun ulkopuolella ja siis enintään 25 % sisäpuolella. Tällä tavalla toteutettu rakenne toimii teoriassa varsin hyvin ja siinä on paljon etuja mm. höyrynsulun tiiviiksi saaminen on näin helpompaa.
Nyt on kuitenkin niin, että rakentamisvaiheessa vapautuu lähes käsittämätön määrä kosteutta rakennuksen sisätiloihin mm. kuivuvasta betonista satoja litroja, tasoitteista juuri niin paljon kuin siihen vettä sekoitetaan, lateksimaait ovat lähes kokonaan haihtuvaa vettä. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Kaikki tämä materiaaleista haihtuva kosteus pyrkii rakenteen läpi ulospäin ja pysähtyy siihen höyrynsulun sisäpintaan ja tietyissä oloissa voidaan havaita villojen kostuneen.
Ongelmaan auttaa ainoastaan se, että asennetaan se sisäpuolen eristekerros vasta juuri ennen levyttämistä. Levyllä on jossain määrin kosteuden johtumista tasoittava vaikutus, jolloin sitä ei välttämättä tiivistykään sinne muovin sisäpintaan. Heh, tai ei sitä ainakaan sitten enää voida havaita ja niin voidaan olla tyytyväisiä.
Voidaankin todeta, että se höyrynsulku voi aivan hyvin olla siellä eristekerrosten välissäkin, mikäli rakennus on jo valmis. Rakennusvaiheessa sitä ei sinne kuitenkaan kannata laittaa, mikäli haluaa eristeiden pysyvän kuivina. Mielestäni höyrynsulun ainoa oikea paikka on kaikkien lämmöneristekerrosten sisäpuolella.
Vielä tuosta rakennusaikaisesta kosteudesta: Ilmaan haihtuva vesimäärä on niin suuri, että ehdottomasti kannattaa käyttää koneellista kuivaamista. Se on järkevintä toteuttaa hankkimalla konevuokraamosta laadukas kosteudenerotin. Järkevintä siksi, että kuivausfirmat vetävät liikaa välistä. Kuivurin voi myös ostaa omaa hanketta varten ja myydä sitten myöhemmin jollekin toiselle rakentajalle. Niin, ja lämpöä pitää olla reilusti päälle 20 asteen, muuten kosteutta ei ilmasta pois saa.
höyrynsulku on villojen välissä,sisäpuolella 50mm villaa ja sit muovi ja 200mm villaa sitten. katossa on muovi heti alussa ja sitten 100mm villaa muttakun ne villat ei oo tiiviisti vaan paistaa ns.aurinko välistä niin siitä lämpökarkaa ja tekee huurua yms vintille muovin läpi johtumalla. voikohan mitään hinnan alennuksia edes pyytää jos seinät vain kävivät märkänä rakennusvaiheessa?
Eikös yläpohjaan ole vielä tulossa 400mm lisää eristettä? Jos sinne jotain puhallusvillaa tulee niin sehän menee rakosiin. Hinnanalennuksiin en osaa ottaa kantaa.
joo tulee 400mm lisää eristettä mutta ei voi vielä laitaa ilmaputkientakia, ja nyt ei enää pysty kun ne villat on jo märät ja ne jäis sinne nalkkiin sitten.
Ei puhallusvilla mene rakosiin jos rakoset eivät ole aivan horot.
Se kun valo näkyy lämpöeristeiden raoista on "villoittajan" ja rakentajien hutilointia, huolimattomuutta ja ammattitaidottomuutta eikä sellaista kenenkään maksavan asiakkaan pidä hyväksyä.
Hyvin tehty yläpohjan lämpöeristys alkaa jo kattotuolien mittatarkasta asennustyöstä jossa mitat tarkistetaan myös alapaarteeseen koolauksia kiinnitettäessä.
Mutkittelevien ja missä lie mitoissa olevien alapaarteiden väliin levymäisten lämpöeristeiden mittatarkka leikkaaminen ja asentelu on vittumaista puuhaa.
valmistumistaan ja ongelmia takuulla luvassa jatkuvasti! Olisikohan talon suunnittelijalla ollut prommilleja liikaa, kun selvinpäin ei idioottikaan voi suunnitella tuollaista seinärakennetta! Lieneekö koskaan kuullut puhuttavan kosteuskäyttäytymisestä, joka on kosteushengittävyys!!
.............jatkuu.Kosteus-hengittävyys=Kosteuskäyttäytyminen.
Kosteus-hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:
Kun puhutaan kosteus-hengittävästä rakenteesta/kosteus-hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.
Kun kosteus-hengittävän materiaalin kosteus-hengittävyyttä ei katkaista kosteus-hengittämättömällä materiaalilla:
- Maali, kosteussulku, muovi, lastulevy, kipsilevy, yms, niin silloin kosteus-hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana (vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin kosteus-hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan että huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi (=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.
Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi kosteus-hengittävistä materiaaleista. Betonikin on kosteus-hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan kosteus-hengittämättömällä materiaalilla!
Kun tämä luonnollinen kosteus-hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on:
- Kosteusvaurio,
- Kosteusvaurio homeet ja aktino-bakteerit,
- Laho-sieni,
- Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta,
- Oireilu ja sairastuminen!
Jatkuu............
.............jatkuu.
4. Tietämättömyys:
- Ei ole ymmärretty noin yksinkertaisia asioita, että ei esimerkiksi lämmön-eristevilla kuiva rakenteissa, kun se ei kuiva edes vaapaassa tilassa.
- Tasakatto ratkaisut, jotka eivät sovellu meille Suomeen ollenkaan.
- Kosteus-hengittävyys on katkaistu: Höyrynsulku-muoveilla, Kosteus’eristeillä, Maaleilla, jne, jne.
- Alipaineinen **) ilmanvaihto kuivissakin tiloissa, jonka korvaus-ilman saanti on ollut puutteellinen, tai uupunut jopa kokonaan. Joka on tehostanut rakenteiden kosteusvaurio homeiden tuottamien toksiinien(=myrkky) pääsyn hengitys-ilmaan.
Jatkuu...........
http://pappasmurffi.nettisivu.org/kv-kosteusvauriot-mista-johtuu/
On se kumma kun nykyään villat kastuu seinän välisssä itsekseen. Meillä on 1970-luvun talo ja paikat pysyy kuivana, ei ole todettu villojen kastuvan seinän välissä, eikä vintillä. Tutkin yksi kesä seinää avaamalla tiiliulkovuorin kohdalta puurakenteista seinää, eikä kosteudesta alapuussa, eikä villoissa ollut merkkiäkään. Kysyjällä lienee vielä rakennustyöt kesken ja puhallusvillat puuttuu vintiltä, joten kun kaikki villat on siellä , ei kostumisongelmaa ole. Tarkastakaa että höyrysulut ovat ehjiä ja ulkoseinissä ei saa olla rakoja lämpöeristeessä. Höyrysulkuja ei saisi puhkoa rakennustöiden aikana, nuo kaikki paikkateipit eivät psy kymmeniä vuosia siellä.
1. Ota katselmus työmaalla, urakoitsija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja. Toteatte puutteet ja virheet (mahdollisesti muistio), käytte läpi toimenpiteet mitä tehdään ja valvotte, että homma tulee tehtyä sovitusti. Lisäksi voit tätä koskevan laskun tultua ilmoittaa pidättäväsi laskun maksua siihen asti, että ko. puutteet on korjattu.
2. Toimi heti! esim. näin:
-Soita vastaavalle työnjohtajalle ja urakoitsijalle ja pyydä palaveri
Tässä asioita(tulosta muistilapuksi, että keskustelette ja sovitte näistä). Kuka huoletii?
1-Muovin päälle ei saa tehdä mitään, ennenkuin se on kuiva.
2-Pyyhkikää rätillä niin paljon kosteutta pois kuin mahdollista,
3-Hankkikaa ilmankuivain,
4-huolehtikaa tuuletuksesta (ikkunoita ihan vähän raollaan), lisäksi voi lämpöpuhaltimen puhallustoimintoa käyttää ilmankierrätykseen
5-korjatkaa villaraot yläpohjassa. Ulkoseinien ja katon liitosnurkan villalevy katossa asennetaan useasti huonosti
6-ala toimimaan, tee itse jotain, mitä pystyt esim. rätillä kuivailet
7-näitä kysymyksiä varten olet palkannut vastaavan työnjohtajan käytä sitä apuna. Turhaa yrität väkisin tehdä riitaa, jos et ole käynyt asioita läpi. Jos korjausta ei tapahdu, sitten pitää miettiä seuraavaa siirtoa. Raha auttaa -tai sen pidättäminen.
juu eli ilmakosteus pitää saada rakennusaikana kun valut tehty jne 50 % RH ja lämpötila väh 20, muuten ei hyvä homma.Monesti kosteudenhallinta unohtuu ja sitten ihmetellään miten uusissakin taloissa on homekasvua. Tuossa oli yksi tapaus sellainen että gyprokin pinnalla siis joka on eristeisiin päin runsasta penicillium home kasvua, oli johtunut juuri siitä että rakennuskosteus oli mennyt sen levyn läpi.Se pahvihan on helkutin herkkää homehtumaan jopa 70 Rh kosteudessa justiin nuo kuivemmissa olosuhteissa alkavat homeet kasvaa vaivatta. Kaiken a ja o on siis kunnollinen kosteudenhallinta rakennusaikana, mutta harva siitä mitään ymmärtää tai välittää. pakolliset pitäisi olla kosteusmittaukset ja kosteushallintasuunnitelmat niin laatu paranisi kummasti.
Eiköhän kyseessä ole normaali kaste. Yöllä ilma jäähtyy ja kosteus tiivistyy pintoihin. Sisäpuolelta höyrynsulku estää kosteuden siirtymisen ulkoseinäeristeeseen. Ei voi mennä sisältä vesi villoihin.
Miten ihmeessä hallitset ulkolman kosteuden?
Täysin susi rakenne jo 50 vuotta ja käyttö jatkuu edelleen.
Kolme pientä porsasta rakentaa talon. Suomalainen puurunko ja mineraalivilla eristeinen talo vastaa sitä ensimmäisen porsaan risutaloa.
Koko homma juontaa juurensa huonosta rakenteesta mitä ei tulisi kenenkään käyttää. Jos nyt tulisi markkinoille niin käyttö kiellettäisiin välittömästi.
Maailmalla yleistä tiiliharkkorakentamista Suomeen niin homma alkaa pelittämään. Vanhat massiivitiiliseinät toimii täällä hyvin. Talvi kuivaa rakenteet tehokkaasti ja rappaus kestää kolme sukupolvea kevyesti.
Suomalainen jääräpäisyys on täysin käsittämätöntä. Homeongelmaa ei saada mitenkään ratkaistua tällä menolla. Melkein jokaisella jonkin asteinen home korjaus koko ajan menossa. Niin meilläkin jatkuu ensi kesänä. Nykyorjan työtä prkle.
EN ole lukenut muiden vastauksia! Olette SAATANAN tyhmiä, kun olette ostaneet puutalon. Kukaan täysjärkinen ei osta puutaloa, tokikin syy on niissä jotka rakentaa sellaisia! Kaikki 100% kaikki puutalot on läpimätiä heti uutena, tai viimeistään 20 vuoden kuluttua.
Jaa, vai niin. Niille käy sitten juuri niin kuin on sinullekin käynyt. Homeessa ja läpimätä. Hyvä kun kerroit.
No eipä taida olla suomessa käytetyt harkotkaan käytössä missään muussa maassa.
Samaa risutalo tasoa.
Et ole näköjään käynyt kodin ja kaupan väliä pitemmällä.
Ei ole harkontekijät viitsineet lukea etes suomalaisia tiili- ja betoninormeja läpi...