Sivuliikkeellä verot sivuun
Perintäyhtiöiden voitot ovat satumaisen suuria. Lindorff-konserni teki Suomessa viime vuonna 27,5 miljoonan euron liikevoiton 95 miljoonan euron liikevaihdosta. Liikevoittoprosentti 29 % ylittää reippaasti Nokian hyvien vuosien liikevoiton, joka Nokian loiston vuosinakin jäi alle 20 %:in.
Suurten voittojen takana on ihmisten hätä. Mitä enemmän ihmisillä ja yrityksillä on maksuvaikeuksia, sitä paremmin perintäyhtiöillä menee. Mitalilla on toinenkin puoli: lähetettyjä laskuja odottavat maksetuiksi yhteiskunnan ja suuryritysten lisäksi myös pienet yritykset, jotka maksujen viivästyessä joutuvat itsekin vaikeuksiin.
Lindorff ei kuitenkaan maksa Suomessa juurikaan veroja. Konsernin viime vuodelta maksamat verot 1,8 miljoonaa euroa ovat vain 6,4 % liikevoitosta. Yhteisövero Suomessa oli viime vuonna 26 % tuloksesta ennen veroja. Verojen määrään ovat vaikuttaneet konserniavustukset ja Suomesta ulos maksettavat korkeat korot.
Suomen konserniavustuksia säätelevässä laissa on kummallinen porsaanreikä. Ruotsissa verovelvollisen Lindorff Group AB:n Suomen sivuliikkeelle annetut avustukset ovat Suomessa vähennyskelpoisia.
Lindorff Group Ab:n sivuliike Suomessa on vuonna 2008 ostanut itseltään Lindorff Finland Oy:n 162 miljoonalla eurolla. Kauppaa varten konserni on itseltään järjestänyt 174 miljoonan euron lainan. Näin Suomen sivuliike on voinut maksaa ulkomaille vuodesta toiseen 15 miljoonan euron korkoja, joilla konsernin tulosta siirretään pois Suomesta. Tilinpäätöksistä ei ilmene, mihin maahan korot maksetaan.
Voittoja siirrettiin eteenpäin myös korkojärjestelyillä. Suomessa toimiva Ruotsin Lindorffin sivuliike maksaa konsernivelalle 9,4 prosentin koron ja veloittaa 26 miljoonan euron konsernisaamisesta korkoja 889 euroa.
Tällä korkojärjestelyllä on vuonna 2010 vältetty veroja 4,1 miljoonaa euroa. Tällä järjestelyllä Suomessa maksuvaikeuksissa olevilta kansalaisilta ja yrityksiltä kerätyt voitot ja verot siirtyivät lahden yli Ruotsiin ja sieltä ties minne.
Verohallinnon pitäisi tutkia, onko kauppa ollut tarpeellinen ja onko kauppahinta ollut käypä, koska juuri sen avulla tulokset siirretään verottomina pois Suomesta. Lindorff ei tarvitse ulkopuolista rahoitusta, sillä konsernin korkokulut ulkopuolisille olivat vain 17 079 euroa viime vuonna.
Lindorff Invest Oy:lle on vuodelta 2009 määrätty 9,6 miljoonan euron jälkiverot. Jälkiverotuksen perusteena on ollut kulukirjausten vähentämistä ja tuottokirjausten ajoitusta koskeva näkemysero yhtiön ja verottajan välillä. Jos yhtiön oikaisuvaatimusta ei hyväksytä, yhtiö saa 3,7 miljoonaa euroa jälkiveroja vuosilta 2010-11.
Jos suomalaisen yhtiön omistaja järjestelee verojaan korkoeroilla, se katsotaan veronkierroksi. Nykyistä korkeampien korkojen aikana kuusi prosenttia ylittävä korko yhtiön omistajalle on katsottu peitellyksi osingonjaoksi.
Miksei samaa tulkintaa käytetä globaalien yritysten toiminnassa? Tämän vuodon korjaamiseen ei tarvita uutta lainsäädäntöä vaan samaa verotuskäytäntöä, mitä suomalaisomisteisille yrityksille tehdään.
Lindorff-konserni on monen suomalaisen kunnan, kaupungin ja kuntayhtymän maksamattomien laskujen perijä. Perintä edellyttää vähän ihmistyötä, koska tiedot siirtyvät automaattisesti kuntien kirjanpidosta perintäyhtiöön ja sieltä eteenpäin käräjäoikeuksiin.
Kaupungit ovat ajattelemattomuuttaan sopineet käytännöistä, joissa ensimmäinen perintäkirje lähtee muutaman päivän kuluttua eräpäivästä. Näin saadaan helposti ensimmäinen viiden euron perintämaksu postimerkin hinnalla. Ihmetellä sopii, miksei kaupunki lähetä kirjettään itse.
Perintäyhtiöt ovat toimissaan liian vahva osapuoli, koska kansalaiset aiheellisesti pelkäävät luottotietojensa menettämistä ja siksi yrittävät maksaa kohtuuttoman suuretkin perintämaksut laskun lisäksi.
Julkisyhteisöjen innokkuutta tehdä perintä- ja laskutussopimuksia kansainvälisten veroparatiisiyhteyksiä omaavien yhtiöiden kanssa voi ihmetellä. Näin valtio ja kunnat antavat signaalin kaikille siitä, että veroparatiisit ovat hyväksyttävä tapa hoitaa omaa verotustaan. Politiikkojen puheet veroparatiisien suitsemisesta eivät ole kovinkaan uskottavia, koska puheiden ja tekojen välinen kuilu on niin suur
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012100416084939_uu.shtml
Perintäyhtiöiden voitot ovat satumaisen suuria. Lindorff-konserni teki Suomessa viime vuonna 27,5 miljoonan euron liikevoiton 95 miljoonan euron liikevaihdosta. Liikevoittoprosentti 29 % ylittää reippaasti Nokian hyvien vuosien liikevoiton, joka Nokian loiston vuosinakin jäi alle 20 %:in.
Suurten voittojen takana on ihmisten hätä. Mitä enemmän ihmisillä ja yrityksillä on maksuvaikeuksia, sitä paremmin perintäyhtiöillä menee. Mitalilla on toinenkin puoli: lähetettyjä laskuja odottavat maksetuiksi yhteiskunnan ja suuryritysten lisäksi myös pienet yritykset, jotka maksujen viivästyessä joutuvat itsekin vaikeuksiin.
Lindorff ei kuitenkaan maksa Suomessa juurikaan veroja. Konsernin viime vuodelta maksamat verot 1,8 miljoonaa euroa ovat vain 6,4 % liikevoitosta. Yhteisövero Suomessa oli viime vuonna 26 % tuloksesta ennen veroja. Verojen määrään ovat vaikuttaneet konserniavustukset ja Suomesta ulos maksettavat korkeat korot.
Suomen konserniavustuksia säätelevässä laissa on kummallinen porsaanreikä. Ruotsissa verovelvollisen Lindorff Group AB:n Suomen sivuliikkeelle annetut avustukset ovat Suomessa vähennyskelpoisia.
Lindorff Group Ab:n sivuliike Suomessa on vuonna 2008 ostanut itseltään Lindorff Finland Oy:n 162 miljoonalla eurolla. Kauppaa varten konserni on itseltään järjestänyt 174 miljoonan euron lainan. Näin Suomen sivuliike on voinut maksaa ulkomaille vuodesta toiseen 15 miljoonan euron korkoja, joilla konsernin tulosta siirretään pois Suomesta. Tilinpäätöksistä ei ilmene, mihin maahan korot maksetaan.
Voittoja siirrettiin eteenpäin myös korkojärjestelyillä. Suomessa toimiva Ruotsin Lindorffin sivuliike maksaa konsernivelalle 9,4 prosentin koron ja veloittaa 26 miljoonan euron konsernisaamisesta korkoja 889 euroa.
Tällä korkojärjestelyllä on vuonna 2010 vältetty veroja 4,1 miljoonaa euroa. Tällä järjestelyllä Suomessa maksuvaikeuksissa olevilta kansalaisilta ja yrityksiltä kerätyt voitot ja verot siirtyivät lahden yli Ruotsiin ja sieltä ties minne.
Verohallinnon pitäisi tutkia, onko kauppa ollut tarpeellinen ja onko kauppahinta ollut käypä, koska juuri sen avulla tulokset siirretään verottomina pois Suomesta. Lindorff ei tarvitse ulkopuolista rahoitusta, sillä konsernin korkokulut ulkopuolisille olivat vain 17 079 euroa viime vuonna.
Lindorff Invest Oy:lle on vuodelta 2009 määrätty 9,6 miljoonan euron jälkiverot. Jälkiverotuksen perusteena on ollut kulukirjausten vähentämistä ja tuottokirjausten ajoitusta koskeva näkemysero yhtiön ja verottajan välillä. Jos yhtiön oikaisuvaatimusta ei hyväksytä, yhtiö saa 3,7 miljoonaa euroa jälkiveroja vuosilta 2010-11.
Jos suomalaisen yhtiön omistaja järjestelee verojaan korkoeroilla, se katsotaan veronkierroksi. Nykyistä korkeampien korkojen aikana kuusi prosenttia ylittävä korko yhtiön omistajalle on katsottu peitellyksi osingonjaoksi.
Miksei samaa tulkintaa käytetä globaalien yritysten toiminnassa? Tämän vuodon korjaamiseen ei tarvita uutta lainsäädäntöä vaan samaa verotuskäytäntöä, mitä suomalaisomisteisille yrityksille tehdään.
Lindorff-konserni on monen suomalaisen kunnan, kaupungin ja kuntayhtymän maksamattomien laskujen perijä. Perintä edellyttää vähän ihmistyötä, koska tiedot siirtyvät automaattisesti kuntien kirjanpidosta perintäyhtiöön ja sieltä eteenpäin käräjäoikeuksiin.
Kaupungit ovat ajattelemattomuuttaan sopineet käytännöistä, joissa ensimmäinen perintäkirje lähtee muutaman päivän kuluttua eräpäivästä. Näin saadaan helposti ensimmäinen viiden euron perintämaksu postimerkin hinnalla. Ihmetellä sopii, miksei kaupunki lähetä kirjettään itse.
Perintäyhtiöt ovat toimissaan liian vahva osapuoli, koska kansalaiset aiheellisesti pelkäävät luottotietojensa menettämistä ja siksi yrittävät maksaa kohtuuttoman suuretkin perintämaksut laskun lisäksi.
Julkisyhteisöjen innokkuutta tehdä perintä- ja laskutussopimuksia kansainvälisten veroparatiisiyhteyksiä omaavien yhtiöiden kanssa voi ihmetellä. Näin valtio ja kunnat antavat signaalin kaikille siitä, että veroparatiisit ovat hyväksyttävä tapa hoitaa omaa verotustaan. Politiikkojen puheet veroparatiisien suitsemisesta eivät ole kovinkaan uskottavia, koska puheiden ja tekojen välinen kuilu on niin suur
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012100416084939_uu.shtml
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki samaa mafiaa, likaista bisnestä! Ulospäin vaan "siisti". Tällaset perintäfirmat tiedetään mitä touhuja niillä on kulissien takana!!!!
Jälleen kerran keskustelupalstoilla meuhkaamista asiasta, johon kirjoittaja ei ole perehtynyt Iltalehden artikkelia enempää...
Lindorff toimii Suomen lain mukaan. Totta on, että ko. yritys maksaa hyvin pienen osuuden voitoistaan veroina Suomeen, mutta turha siitä on yksittäistä yritystä syyttää kun lain mukaan näin kerta saa tehdä. Maksatko itse enemmän veroa kuin mitä verottaja pyytää? Jos toiminnassa on jotain valittamista niin yhteys hallitukseen, joka määrittää lait, joiden mukaan yritys toimii. En ymmärrä miten kaikki paasaavat asiasta vain Lindorffiin liittyen, se on vain yksi sadoista yrityksistä, joka toimii näin. Todennäköisimpänä syynä tähän pidän sitä, että Lindorff Oy sattuu olemaan perintäyhtiö ja suurin osa meuhkaajista persaukisia idiootteja, jotka eivät ole osanneet hoitaa omia raha-asioitaan ja ovat velkaa Lindorffille. Kyllä minuakin harmittaisi siinä tilanteessa, mutta turha itsestään on narria tehdä sen takia.
Ja tuo veroparatiisiasia... Se ei liity mitenkään Lindorffiin, hyvin moneen muuhun yritykseen kylläkin. Tai no, jos lasket Ruotsin (veroaste 45,8%) tai Suomen (veroaste 42,1%) veroparatiisiksi niin se on sitten asia erikseen. Lindorff on rekisteröity Ruotsiin ja maksaa veronsa sinne. Ainut linkki Iltalehden mainitsemiin Jerseyn saariin on yhden Lindorffin omistajayrityksen rahasto ko. saarella. Tämä ei kuitenkaan millään tavalla liity Lindorff-konsernin verojen maksuun tai vaikuta sen toimintaan muutenkaan. Vai vaikuttavatko sinun henk.koht. rahastosi yrityksiin, joiden osakkeita salkussasi on? On kyllä niin kaukaa haettu yhteys kun vaan voi olla. Mutta pisteet Iltalehden toimittajalle kun on sentään jotain koittanut keksiä saadakseen juttuunsa hiukan draamaa.
Ja tämän kaiken saa selville kun googlettaa... Opetelkaa hyvät ihmiset käyttämään hakukoneita. Ja ajatelkaa asioita muultakin kuin omalta kantiltanne.
Tuosta kaupunkien laskutuksesta vielä omakohtaisena kokemuksena: Muutin Oulusta noin vuosi sitten. Lääkärilasku ei ollut ehtinyt tulla ennen muuttoa ja muistutuskaan ei tullut perille uuteen kotiin kun Itella ei oikein osaa sitä postia kääntää vaikka näin väittääkin ja rahastaa ko. palvelulla... Ensimmäinen perille tullut lasku asiasta tuli Lindorffin kuoressa yli 3 kuukauden kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä. Kuinkahan pitkä maksuaika teistä on sopiva jollei tuo riitä? Velkojalla ei ole koskaan mitään velvollisuutta edes antaa maksuaikaa, asiakas on kuitenkin tuotteen/palvelun hankkiessaan sitoutunut sen maksamaankin.
Oulun kaupunki varmasti on tässäkin tapauksessa se taho, joka on määrännyt milloin mikäkin lasku lähtee. Kulut määrää taas laki ja korkokin on valtion vahvistama (tällä hetkellä viivästyskorko 8%). Perintä siis etenee toimeksiantajan ja lain määräämissä rajoissa, ja oli perijä kuka hyvänsä - kaupunki itse tai perintätoimisto - ovat kulut ja prosessit samat. Koska päätäntävalta on velan omistajana kaupungilla, he lähettäisivät laskun itse varmasti tasan samana päivänä kun ovat käskeneet perintätoimistonkin sen lähettää. Ainut ero on, että veroprosenttisi saattaa olla alhaisempi jos kunta/kaupunki saa järjestettyä perinnän halvemmalla ulkoistamalla sen.
Minkäköhän kulissin takana perintäfirma toimii? Tiedät itse tasan tarkkaan mitä kuluja laskun maksamatta jättämisestä aiheutuu (olettaen että tunnet perintälain..), joten perintä sinäänsä on hyvin läpinäkyvää. Laskuttajalle sen sijaan olet antanut sen kuvan, että olet maksukykyinen vaikket sitä olekaan jos asia etenee perintään asti. Sinulla se kulissi on siis pystyssä kun julkeasti otat tuotteen/palvelun, johon sinulla ei ole varaa. Perintäkulut ovat suhteellisen pieni haitta verrattuna siihen minkälaista haittaa aaiheutat toiminnallasi velkojalle. Perintä ja luottohäiriörekisteri ovat vain positiivisia: maksukyvyttömyys saadaan julkiseen tietoon, jolloin maksukyvyttömille ei enää myönnetä luottoja eivätkä he pääse ylivelkaantumaan enää enempää.
Harvinaisen totuuden mukainen artikkeli, miten likainen ja "rikollista" toimintaa harjoittava yhtiö Lindorff on!
Lindorffin toiminta ei kestä tarkastelua päivän valossa!
On uskomatonta että yhteiskunta salliin nämä "suorat tulonsiirrot" perintätoimistoille, sillä suurin osa näistä perintätoimistojen kuluista maksetaan yhteisestä kassasta, kaikkien veronmaksajien rahoilla, tähän on mm. Helsingin kihlakunnan vouti ottanut useasti kantaa ja pitää tilannetta käsittämättömänä.
Kaiken Lindorff pakoilee yhteiskunta vastuuta ja jättää "rikollisesti" verot maksamatta.
Oikea ammattirikollisten keskittymä, tuo Lindorff...
Laki sallii toiminnan, joten eivät ole rikollisia vaikka se kuinka velkaantuneita suomalaisia harmittaisikin. Velallinen on rikollinen, varas.
Niin Lindorff kuin muutkin perintäfirmat toimii hyvin paljon lainvastaisesti vaikka ulospäin jäymäyttävätkin hyväuskoisia ihmnisiä.
Suomessa aivopestään kansa uskomaan, että kaikki toiminta mikä on suomalaista ja Suomen lain sallimaa, on puhdasta ja virheetöntä. Sen varjossa nämä pimeät toiminnat sitten harjoittaa rikollista menoa kaikessa rauhassa, onhan heillä suomalaisten tuki ja siunaus sille.
Velallinen ei ole rikollinen, velka ei aina tarkoita sitä, että henkilö olisi elänyt yli varojensa. Velkatilanteeseen voi joutua joutumalla työttömäksi, sairastumalla vakavasti ym....patatyhmä ihminen leimaa velalliset rikollisiksi!
Lindorff on firma täynnä konnia jotka vetää ihmisiä höplästä ja kerää rahaa omaksi hyödyksi hamstraamalla varoja veroparatiiseihin. Muissa maissa Lindorffit ja kumppanitvielä käyttää romanialaisia hakkaajia pehmentämään velalliset!!!! Jos seuraatte mitä Euroopan maissa tapahtuu...Lindorff on yhdenlaista mafiaa jonka voi sanoa ihan suruttta.