ylempi amk vai maisteri?

AMK:ista valmistuneet eivät ole akateemisia vaikka kuinka haluaisivat.

Opiskele maisteriksi, YAMK on vain säälittävä oikopolku.

Olen suorittanut sekä ylemmän AMK-tutkinnon että yliopistossa maisterin tutkinnon. Vaativuudessa ei ole eroa. AMK-tutkinto on hyvin vaativa ja se edellyttää käytännössä olemassaolevaa työpaikkaa ja vieläpä mahdollisuuta saada työnantajaltasi harjoitustöitä varten sellaisia tietoja, joita rivityöntekijänä et saa. Lisäksi ennen laajoja harjoitustöitä on teoriaopinnot, joihin harjoitukset perustuvat. Teoriaopintojaksot toimivat siis ikään kuin viitekehyksenä empirialle. Yliopistossa opiskelet paljon enemmän teoriaa ja vähemmän käytäntöä. Pro-gradu on oikeastaan ainoa laaja työ, jonka joudut yliopistossa tekemään itsenäisesti. Se jää monilta teoreetikoilta sitten tekemättäkin. Vastaavan opinnäytteen suorittaminen ei ole ongelma ylemmän AMK:n läpikäyneiltä, koska he tekevät opintojensa aikana kymmeniä noin puolen gradun mittaisia harjoituksia ja lopuksi hyvin laajan opinnäytteen, kehittämistehtävän, joka parhaimmillaan vastaa empirialtaan hyvinkin kahden gradun empiiristä osaa, teoreettisen viitekehyksen ollessa yhteneväinen gradun kanssa.

Kymmeniä puolen gradun mittaisia harjoituksia..?? voi Jeesus mitä shittiä.

Ainakaan sosiaali- ja terveysalalla EI KANNATA hakea yamk tutkintoon johtavaan koulutukseen. Työnanatajat eivät tätä arvosta ja sen ymmärrän. Itse haksahdin sos alalla jatkamaan Yamkiin Porissa. Parempi puolisko mokasi Laurea-Diakissa.
Nyt haemme molemmat yliopistoon.

Inssi puolella se nyt on ihan se ja sama kumman käyt koska pätevyydet ja ylenemiset menevät alan omia polkuja. Jotkut puhuvat dippa ja yamk ovat asiantuntioita mutta mitä se valmis dippa tietää? Joten dippa joutuu käymään kuitenkin ne samat vuodet mitä yamk inssi on käynyt jo ennen yamk tutkintoa. Ja jos nyt haluaa päästä selittämään että se on parempi ja blabla niin etippäs aikas kuluksi tekniikan alalta mollin sivulta jonne haetaan pelkkää dippaa? Noissa ilmoituksessa lukee todennäköisesti että oletha DI, yamk insinööri tai amk insinööri.

Ite sanoisin että yamk koska yleensä sulla on jo työpaikka ja viisas pääse helpommalla.

Raksalla hyvä normi inssi päästä työpääliköksi 10 vuodessa joten mihin sitä tarvii dippaa tai yamk? Mikä tämä työpäällikkö on sitten? No käytännössä aluepäällikkö on ainoa pomo ja kaiken maailman projektipäälliköt ovat alaisia.

Aloituksessa, pyyntö: "Sanottakoon etten nyt kaipaa mitään AMK on ***** viestejä."

Tuossa tulos
>>AMK:ista valmistuneet eivät ole akateemisia vaikka kuinka haluaisivat.
Opiskele maisteriksi, YAMK on vain säälittävä oikopolku.
On kylmä fakta, että yliopisto-opinnot ovat rankempia kuin AMK-opinnot. Yliopisto on aina yliopisto.

>>Nyt ei taida Tohtorikoulutettava tietää yhtään, mistä puhuu! On kylmä fakta, että yliopisto-opinnot ovat rankempia kuin AMK-opinnot. Yliopisto on aina yliopisto.>rinnastavat itsenä maisteriksi

AMK:n ylemmän tutkinnon pääsykoe on tietysti vaikeampi kuin yliopiston pääsykoe, koska yliopistoon haetaan suoraan lukiosta ilman alan koulutusta. Molemmat opinnot vaativat saman työmäärän, sillä motivoitunut opiskelija tekee työtä joka tapauksessa satasella. Silti yliopistossa on vaikeampi opiskella: enemmän teoriaa, jota ei pääsen soveltamaan, eikä ahkeruus aina riitä korvaamaan älykkyyttä. AMK:sta kandiksi valmistuneilla on vaikeuksia yliopistossa kahdesta syystä: ensimmäinen on tuo yleisälykkyys, joka ei kaikilla riitä tai sitä ei ole riittävästi harjoitettu, ja toisen on se, että käytännön jo hyvin osaava ei enää motivoidu opiskelemaan "tyhjänpäiväistä" teoriaa. Perhe ja työ sitten menevät opintojen edelle, kun ne tuntuvat ikäviltä.

Nykyään on mahdollista hakea yliopistoon myös maisteritasolle. Pääsykoetta ei useimmissa ohjelmissa ole, vaan valinta maisteriohjelmiin tehdään papereiden perusteella. Yliopistoissa suhtaudutaan epäluuloisesta AMK:sta valmistuneisiin, mutta aina sinne joku huippuarvosanoin valmistunut valitaan. Hoitotieteestä en osaa sanoa, otetaanko sen alan yliopistotason maisteriohjelmiin AMK-kandeja.

Opettaja6, mistä tiedät, että yliopistoissa suhtaudutaan epäluuloisesti AMK:sta valmistuneisiin? Erillisvalinta (maisterihaku) on erittäin hyvä tapa hakea jatko-opiskelupaikkaa AMK-koulutuksen jälkeen. Ehkäpä nuo AMK:ssa opiskelleet ovat jopa työntekijöinä käytännöllisyytensä ansiosta parempia kuin "vain" yliopistossa opiskelleet. Erillisvalinta ei ole tarkoitettu vain huippuarvosanoin valmistuneille. Ehkä näin on pääkaupunkiseudulla, mutta esim. DI-koulutukseen pääsee kyllä ihan keskitason (keskiarvo noin 3-3,5) papereilla. Erillisvalinta on vaihtoehtona loistava, joskaan ei kovin tunnettu vaihtoehto.

Ehkäpä sivumäärä ja sisältö ei amk-opinnoissa korreloi. Bullshittiä on helppo kirjoittaa, ja liirumlaarum tuo sivuja ihan kivasti.
Väitöskirja on n. 250 sivua, mutta sitä ei voi verrata mitenkään johonkin opinnäytetyöhön tai vastaavaan.
Eli sivumäärä ei sano mitään, paitsi sen, että jaksaa takoa näppäimiä.
Että tota noin sitten vaan, ja nythän on niin että, ja näillä mennään, sillä todennäköistä on että nuinikkään...

Ylemmän amk - tutkinnon ovat suuremmaksi osin kehittäneet maisterit.

Jos olet maisterina eri mieltä, niin se kertoo siitä, ettet arvosta omaa koulutustasi. Se kertoo siitä, että maisterit eivät osaa kehittää uusia koulutusmuotoja eivätkä osaa ajatella laajemmin. Ylempi amk-tutkinto on maistereiden kehittämä, ei merkonomien tai tradenomien.

Siltä pohjaltahan ylemmän amk-tutkinnon pitäisi olla aika hyvä?

Minulla on YAMK-tutkinto ja olen edennyt harvinaisen nuorena lähiesimiestehtäviin terveydenhuoltoalalla. Maisteritutkinnon suorittaneet ystäväni eivät ole työllistyneet yhtä hyvin. Opiskelin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. YAMK-opinnot mahdollistivat opiskeluaikana laajojen yhteistyöverkostojen luomisen, mikä ei ole yliopisto-opinnoissa mahdollista. Olen tyytyväinen YAMK-opintoihini, koska saavutin tavoitteeni nopeammin kuin uskoinkaan.

Noh, paljolti riippuu opiskeltavasta alasta ja siitä mitä sillä jatkokoulutuksella hakee. Jos haet ns. "muodollista pätevyyttä" niin ehkä sitten YAMK. Jos haet enemmän teoreettista pohjaa niin sitten yliopisto. Jos haluat opiskella työn ohessa niin YAMK, jos haluat ainakin lähes täysipäiväisesti opiskella niin yliopisto.

Palkkauksessa ja urakehityksessä en näkisi olevan paljon väliä koulutuksella, niihin vaikuttaa enimmäkseen jotkut muut asiat. Esim. se että mitä käytännössä osaat ja tiedät, oletko pätevä muutenkin kuin paperilla, osaat vaatia ja pyytää. Urakehityksessä pitää olla päättäväinen ja määrätietoinen....jos olet hissukka niin aivan sama mitkä paperit sulla on kourassa, et etene. Toki varsinnkin julkisella sektorilla pitää joihinkin tehtäviin vähintään ylempi korkeakoulututkinto, mutta luusisin että silloinkaan ei ole paljon väliä onko se YAMK vai yliopisto tutkinto. Ainakin toivon mukaan se hakijan todellinen pätevyys, asenne ja mahdollinen työkokemus siinä tapauksessa ratkaisee.

Opetuksen tasosta sen verran, että taitaa oppilaitoskohtaisesti olla isoja eroja. Itse olen rak.ins. AMK ja opiskelin TAMK:issa, nyt (yritän) suorittaa YAMK tutkintoa Hämeenlinnassa ja pakko sanoa että opetuksen taso ei ole edes lähellä sitä mitä TAMK:ssa. Mutta TAMK:ssa olikin mielestäni hyvä opetus, harmi ettei siellä ole yhdyskuntatekniikasta YAMK opetusta.

Joku TAMKin opettajista sanoi, että työelämässä paras pohja olisi jos olet käynyt ensin AMK:n, ollut ehkä jonkin aikaa töissä ja sitten suorittanut TKK tutkinnon. Saattoi olla oikeilla jäljillä....

En tiedä mitä mieltä muut on mutta Hämeenlinnassa YAMK opetus on ollut aika lapsellista, ihan täysin vanhan kertausta ainakin mulle. Harkkatöitä on ihan pirusti ja niiden vaatimukset (ainakin niissä opintojen kuvauksissa) on aika tiukat. Työt on laajoja, niihin menee hirveästi aikaa ja työt pitää olla sellaisia että niistä on käytännön hyötyä työnantajallesi/työyhteisöllesi tmv. Eli hyvä ja osallistuva työnantaja on plussaa YAMK opiskelussa. Toki on pakko myöntää että aika heppoisillakin töillä jotkut näyttävät läpi päsävän, itse en näe siinä mitään järkeä että lähtee työnohessa opiskelemaan ja vetää siitä mistä aita on matalin mutta....eli jos teet ne YAMK harkat/etätehtävät kunnolla niin mun on ainakin ollu pakko olla joitakin päiviä töistä pois ja tehdä niitä harkkoja työaikana. Ei millään muuten riitä aika niiden tekemiseen.

Ammattikorkeakouluissa on myös todella paljon eroja. Aikanaan opiskelin myös tamkissa ja luokallemme siirtyi yksi opiskelija Porin AMK:sta. Hän sanoi vetäneensä kaikista kursseista Porissa nelosen ja vitosen arvosanoja. Tamkissa hän sai enää ykkösiä ja kakkosia ja kertoi että huomattava ero aikaisempaan kouluun. Ymmärrän kyllä DI vouhotuksen AMK insseistä, koska on olemassa hyviä ja huonoja kouluja. Voin myös 5v työelämässä oleena kertoa että ammattikorkeasta valmistuneilla on järjenjuoksu huomattavasti parempi mitä pelkän yliopiston käyneillä.

Tällä hetkellä suorittelen kanssa tuota YAMK tutkintoa, koska johtajan pesti tiedossa heti kun se on suoritettu. Urakehitys on todellakin ihmisestä kiinni! EI tutkinnosta! Viisas vaan selviää helpommalla. Johtajana tulen myös palkkaamaan enemmän AMK:sta valmistuneita kuin suoraan koulunpenkiltä tulleita Titityy insinöörejä.

Tässä terveisiä työelämän puolelta. Maisteri AMK kun osaa jo kertoa mitä sitten "Johtajana" tulee tekemään, hyvä niin :-) Asia ei vain ole yhtään noin mustavalkoinen, jonka sitten johtajana ehkä tulet huomaamaan.

Rekrytoin noin 3-5 ihmistä vuodessa ja haastattelen noin 20-30. Koulutustaustalla on ainoastaan merkitystä kun olen harkitsemassa ns. nuoren ja lähes vastavalmistuneen palkausta. Tuolloin on hyvin epätodennäköistä että haastattelen pelkän tradenomin tutkinnon suorttanutta. Ikävä kyllä näin on, koska valittavana on usein tradenomi-insinööri tai KTM tutkinnon suorittaneita. Kaikkia kun en ehdi haastattelemaan, niin tradenomi on se joka varsinkin näin IT-alalla toimivana on se "huonoin" tutkinto....
Muissa tapauksissa se on täysin yhdentekevää kun alkaa olemaan 3 vuotta jo työkokemusta takana. Se ratkaisee mitä olet tehnyt, ei se mitä olet opiskellut.

Itselläni on alaisina niin tradenomeja, insinöörejä, dippainssejä, kauppatieteiden maistereita sekä em. tutkintojen yhdistelmiä. 90% rekrytoinneissa on työkokemus sekä henkilöpersoona vaikuttaneet valintaan.

Urakehitys on tosiaan itsestä kiinni ja pärstäkerroin vaikuttaa paljon. Mitään jees-miehiä/naisia en jaksa katsoa saatika sitten ylentää tai antaa palkankorotuksia.Näytöt ja asenne ratkaisevat.

Jo työelämässä olleelle ja siinä olevalle ehdottomasti ylempi AMK. Tuottaa saman kelpoisuuden kuin tiedepuolella suoritettu tutkinto, mutta siinä korostuu työelämässä vaadittavat tiedot, taidot ja käytännön osaaminen.

Parikymppisenä lukiosta päässeenä pyrkisin kyllä suoraa yliopistoon.

http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Valtakunnalliset_verkostohankkeet/Ylempi_amk_tutkinto/Perustietoa

Vaikka tuo on HAMK:n linkki, niin sama pätee muihinkin ammattikorkeakouluihin. Ylempi AMK vastaa siis maisteria toisin kuin muutama vastaaja on väittänyt. Jos on pitempiaikainen tai vakituinen työpaikka, kannattaa tehdä opinnäyte työpaikan tarpeisiin. Gradussa vastataan alan tutkimustarpeisiin, ei työelämän tarpeisiin.

Opettajapätevyyden saa joko KM:n pedagogisilla opinnoilla tai AMK:n opettajakorkeakouluissa.

Enemmistö työnantajasektorilla luulee, että AMK on entinen opistoaste (esim. merkonomi ja teknikko). AMK:ssa opinnäyte on raskaampi kuin yliopistossa: alempi AMK 15 op, yliopiston proseminaari 6 op. Samoin gradu 40 op, ylempi AMK 60 op. Halutessaan sekä ylemmän AMK:n että yliopiston jälkeen voi jatkaa tohtoriksi tasavertaisesti. AMK on korkea-asteen tutkinto siinä missä yliopistokin, vaikka osa vastaajista väitti toisin.

Joo mutta vaikka mitä väitetään, on yliopistotutkinto arvostetumpi. Mitä oikeasti tekee jollain pilipali amispapereilla kun voi kuulua aitoon akateemiseen yhteisöön, jolla on merkittävä yhteiskunnallinen historia ja perinteet? Voitte väittää ihan mitä soopaa vaan, yliopisto on ainoa AITO korkeakoulu. Amikset hiuksista helevettiin.

Höpö höpö, kaikki, kyllähän ihmiset tietää, että sadoittain ihmisiä, jotka jää 1-5- pisteen päähän yliopistopaikasta, kun pitää käydä töissä eikä voi täyspäiväisesti lukea pääsykokeeseen, onko se sitten yliopistoon päässyt 1 tai 5 pistettä paremman saanut ja sisään mennyt muka oikeesti älykkäämpi, HAH NO EI OLE, Ihmisellä pitää aina olla tilaisuus kehittää itseään ja mennä eteenpäin elämässä, MIKSI toisia närästää niin paljon se, että joku haluaa tehdä niin, sehän on vaan hienoa ja osoittaa hienoja piirteitä ihmisessä.

Kerroit, että olet kiinnostunut tutkijanurasta ja että sinulle sopisi paremmin tieteellisempi ote. Siinä tapauksessa yliopisto voisi olla sinulle parempi valinta.

Arvostus on minustakin ehkä juuri noin, että edelleen välillä törmää siihen että maisteria arvostetaan enemmän. Tutkinnon vaativuudesta tai tasosta se ei tietysti kerro mitään, vaan ehkä maisteri vaan on varsinkin maalla jotenkin vanhastaan tunnetumpi tutkinto. Tässä on kyllä minusta viime vuosina tapahtunut muutosta kun YAMK-tutkinnon suorittaneita on tullut enemmän. Ainakin meillä töissä arvostetaan nykyään YAMK-tutkintoja kun ne antaa enemmän lähiesimiestyön valmiuksia. Mutta tutkijanuran kannalta YAMK vaatii kyllä teoriapuolen lisäopintoja ennen kuin voi päästä tekemään tieteellisiä jatko-opintoja.

Opettajan pätevyys riippuu oppilaitoksesta, missä opettaa. Ammattioppilaitoksen opettajan pätevyyteen riittää ihan tavallinen AMK-tutkinto ja opettajan pedagogiset opinnot. Eli jos haluat opettaa toisella asteella, voit jo nyt pyrkiä opettajaopintoihin. Ne voi tehdä mm. Haaga-Heliassa, HAMK:issa ja Oulun amk:ssa. Sisäänpääsyä ja opiskelua helpottaa, jos teet etukäteen kasvatustieteen perusopinnot esim. avoimeen yliopistoon. Ne saa sisällytettyä hyväksilukuna opettajaopintoihin.

Korkea-asteella (ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa) opettajalla pitää olla vähintään maisterin tutkinto ja opettajan pedagogiset opinnot tai YAMK ja opettajan pedagogiset opinnot tai erillisellä opettajalinjalla suoritettu maisterin tutkinto.

Omasta kokemuksesta:
YAMK:ssa jokainen minua opettanut on koulutukseltaan vähintään yhden hatun tohtori - ero ammattikorkeaan todella suuri.
Ylemmässä vaaditaan selvästi enemmän, ja opetuksen taso on sata kertaa parempaa.

Muualla euroopassa ylempi amk(master of xxxxx, university of applied siences) on arvostettu tutkinto, sillä on tie auki mihin vain.
Toisaalta tutkinto on ollut käytössä useita vuosia kauemmin kuin Suomessa.

Oma arvaukseni on, että noin 5-10 vuotta tästä eteen päin, ja YAMK porukkaa on enemmän ja paremmissa tehtävissä työelämässä. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös valmistuvien tilanteeseen, kun tutkinto ja osaaminen on tunnustettu.

Minä: 36v YAMK, ylempi toimihenkilö asiantuntijatehtävissä - palkka 4000€. Ei ihmeitä, mutta riittää minulle. Vaihtamalla saisi varmaan lisää palkaa, mutta en halua koska viihdyn nykyisessä.

Itse opiskelen Helsingin yliopistossa ja tuttavani, jotka ovat sosionomeja ovat maisterivalinnassa opiskelupaikan saaneita , mutta joutuvat tekemään kandista n. 30 op esimerkiksi kaikki menetelmäopinnot. Tämän lisäksi perus-ja aineopintojen opinnot on oltava tehtynä omasta pääaineesta. Käsittääkseni on selkeä fakta, että AMK:ssa suoritetut kurssit eivät esim. sosiaalialalla vastaa yliopiston opetusta sisällöllisesti (laadullisesti). Mielestäni kannattaa hakea suoraan yliopistoon jos maisteriksi haluaa. Saatika tutkijaksi.

selvitä työllistyminen

Perhetyön opinnoissa ainakin pääsee tosi helpolla kirkollisella koulutuspuolella Helsingissä.
Työtkin kirkossa, kunhan valmistn.

Ylempi AMK on käsittääkseni korkeampi koulutus kun esim Hallitotieteiden maisteri.

Tähän voisin todeta, että eräs yliopiston tohtori totesi näin "Erona maisterin sekä yamk pohjaisen tutkimuksen välillä on se, että joku voi oikeasti hyötyä teidän tekemästä tutkimuksesta". Siis olen itse kohta YAMK insinööri.

Insinööri YAMK on sama kun Diplomi-insinööri.

Jos firma hakee esim tehtaajohtajaksi DI.tä voit hakea työtä myös Ammattikorkean papereilla.

Nykyään ketään ei kiinnosta mistä olet kouluttautunut. Koulu ei itsessään anna mitään lupauksia työelämään, vaan se työkokemus, ja se että osaatko tehdä työsi oikein. Ekonomisiksi pääsee nykyään vaikka itse opiskelemalla, kuka sinua estää, kirjoja netistä vaikka kuin paljon sekä coursera ilmaisia kursseja. Ei tarvitse mikään yliopiston käynyt että sitä työpaikkaa saa. Jos osaat työsi hyvin, olet hyvä ihmisten kanssa, osaat vaativia matemaattisia laskuja ja kieliä niin ei taatusti työantajaa kiinnosta mitä koulua olet käynyt.

Nyt tarvitaan osaavia ja opintojensa edellytyksenä jo insinöörinä työelämää kokeneita ylemmän ammattikorkean insinöörejä nostamaan Suomea laskusuhdanteesta. Heistä on työmarkkinoilla nyt kysyntää, kun tarvitaaan tekoja. Vastuuta älytään nyt siirtää isoille pojille ja tytöille, jotka ovat jo nähneet edellisen laman läheltä ja nostaneet taloutemme tuolloin.

Juju on yhdistelmässä kokemus ja työelämälähtöinen koulutus sekä realiteettien tajuaminen hypetyksen sijaan.

Ja noista edellisten kommenttien vertailuhöpötyksistä sen verran, että luulisi koulutetun väen osaavan hakea oikeaa tietoa, eikä inttää faktoista keskenään.

tittelinkipeät täällä yriittävät rinnastaa ammattikoulut yliopistoihin

taso yliopistojen DI-koulutuksessa voittaa amk:n mennen tullen,vertailkaapa vaikka opetusmateriaaleja... olen käynyt molemmat ja tiedän mistä puhun.

Amk on hyvä amiksesta tulleille ja käytäntöä ja käden taitoja arvostaville opiskelijoille.
Yliopiston tehtävä on opettaa ajatteluntaitoja, jotka harjaannuttavat tieteellisen tutkimuksen tekoon.
Toivoisin, että amk pitäytyisi omassa perustehtävässään eikä yritä tunkea alueelle, joka yliopistolainkin mukaan on yliopistojen tehtävä. Ammattikorkeakoulujen tulisi vahvistaa omaa identiteettiä ja osaamista eikä pyrkiä kulkemaan yliopistolaitoksen "lainahöyhenissä". Omiin tehtäviin perustuu duaalimalli-
Vain itseensä uskoen, luottamalla omaan perustehtäväänsä, ammattikorkeakoulu voi saada arvostusta.
Akateeminen instituutio ammattikorkeakoulu ei ole eikä sen kuulu ollakaan. Tuo tehtävä on Suomessa vain yliopistolaitoksella ja sen kvalifioimilla tutkinnoilla.
Tämä on hyvä muistaa puhuttaessa korkeakouluista ja yliopistoista. Niitä ei tule sotkea toisiinsa.

Aiheesta sivuten, odottaako täällä joku muukin kuumeisesti yamk pääsykoetuloksia? Onkohan mitään toivoa saada aikaisemmin kuin 3.7....

Se on ihan mistä tykkää. Harkitsin omalta osaltani hallintotieteitä/yamk:ta. Päädyin yamk:hon koulutussisällön ja opintojen sovittamisen työelämän ja perheen perusteella. LIsäksi se antaa "kirjakelpoisuuden" hakea tiettyjä kiinnostavia virkoja. Työelämää takana 13-vuotta, joten sekin vaikutti päätökseen.

En nyt noista tiedä, mutta yleisellä tasolla yliopiston rankkuus on sitä perseilyä, että käydään tyyliin 2-3 päivänä koulussa. Kun koetaan sekin liian rankaksi ja venytetään opinnot 3 vuodella. Oikeesti on aika vähissä ne tyypit jotka käy yliopistoa sen 40-50h luennoilla per viikko.

niinpä niin...jos kerran ei olisi mitään tasoeroa niin miksi siitä nillitetään täällä niin kovasti? amkt olis jo yhdistetty yliopistoihin jos siinä mitään järkeä olisi.

Hieman tarkennusta. Kannattaisi muistaa, että esimerkiksi diplomi-insinöörin tutkinto ei ole sama kuin ylempi amk-insinöörintutkinto eikä ylempi tradenomitutkinto ole sama kuin kauppatieteiden maisterin tutkinto. Kuitenkin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät yliopistotutkinnot (maisteritutkinnot) rinnastetaan samanarvoisiksi esimerkiksi virkakelpoisuusmääritelmissä. Tämän säikeen kaltainen keskustelu on siten täysin turha.

Ho hoijaa...ammattikoulu on ammattikoulu ja tiedekoulu on tiedekoulu. 90 op/ 300 op? Sivumäärä ei ammattikoululaisesta tee akateemista. Molemmat tärkeitä, molempia tarvitaan....kunhan ei sotketa toisiinsa rinnastettavina tutkintoina. Esim monesti kuulee, että ylempi amk - tutkinnon suorittanut hakee täydentämään maisteritutkintoon....Mikkasen sanoin pääsykokeet on kerran vuodessa!

Inssin vaihtoehdot on jos olet so fcking awesome amkissa ja vedät sen 4,5ka opiskeluintoa riittää niin suoraan di.ksi. Jos taas vähänkään viihtyy työelämässä ja omaa huonomman ka.n ni eipä yliopistoon kannata mennä. Varsinkin kun yliopistojen kehuttu opetus on oikeesti aika paskaa verrattuna parempiin amkeihin.

Kokemuksesta voin sanoa, että Yamk tutkintoa opiskelemaan alkaa olla tosi vaikeaa päästä pelkillä amk inssin papereilla. Syystä että Yamk tutkintoon johtavaan koulutukseen hakee ensinnäkin maisterit ja jopa tohtorit ja toki pääsevät opiskelemaan korkeamman tutkintonsa ansiosta.

Kyllä se vaan totta on.

Ja syy siihen on..,että maisterin papereilla ei työllisty. Lohdullista sentään on että Di papereilla ei ole yamk tutkintoa opiskelemassa yhtään. Kyse on tekniikan alasta.

No on ne maisterit ja tohtorit joskus sen verran töissä ollu että on tullu työkokemusta riittävästi. Voihan tekniikan yamk tutkintoon hakea vaikka mikä maisteri näköjään ja pääsee. DI tosiaan näyttää olevan arvostettu tutkinto työelämässä yamk tekniikan tutkinnon kanssa. Onneksi, koska jos DI kin hakisi yamk tutkintoon ei amk inssillä olis paljon mahiksia saada opiskelupaikkaa.

Sairaanhoitaja YAMK= terveystieteiden maisteri.

Olen toiminut esimiehenä sekä maistereille että AMK taustaisille. (kaupalliset / viestinnälliset opinnot). Loppupeleissä se on itsestä kiinni, miten pärjää työelämässä. Kuitenkin maisteritaustaiset ovat pääsääntöisesti strategisempia ajattelijoita ja heillä on kyky hahmottaa monimutkaisia asioista. Lisäksi he ovat matemaattisesti olleet lahjakkaampia. Sen sijaan moni AMK taustainen on käytännön asioissa paljon aikaansaavempi.

Riippuu tehtävästä, minkälaisella taustalla palkkaisin töihin. Parhaiten palkatut tehtävät menevät kyllä pääosin maisteritasoisille.

Ihan vaan sellainen juttu, että:

Opinnäytetyön aiheena voi olla myös esimerkiksi jonkin ohjelman toteuttaminen. Opinnäytetyössä kuvataan tämä prosessi. Eli opinnäytetyössä on vain sen prosessin kirjallinen osuus. Siihen päälle sisältyy vielä itse se työ. Se ei ole puhdasta teoriaa, vaan käytöntöön sovellettua teoriaa. YAMK:sta valmistuukin käytännön työn rautaisia ammattilaisia, ei teoreettisia tutkijoita.

Ei näitä edes kannata verrata yks yhteen.

Kotkassa oli haettavana Terveysjohtajan virka. Ihmettelen, miksi hakijoiden joukossa ei ollut yhtään SairaanhoitajaYAMK:ta. Kaikki hakijat maistereita, taisi olla pari tohtoriakin.