Lapsen kuuli joskus puhuttava hänest,
Hoopo -Franssist, yhrest kyläläisest.
Sillo kylä hoiti itte omat hoopos,
vast miälisairaat viätii hoitoo.
Tästäki miähest oli kaikelaisii juttui.
Kui hänet viätii sottaa ja annettii pyssy.
Sil se sit osotti teltas kaikii ja kysy:
"Totaks mää ammu vai tota?"
Ja vastas sit itte: "Emmää ny tota,
ko se o Väinö, oma kylä miähii."
Kyl silt sit otettii äkkkii pyssy pois
ja lähetettii takasi kottii.
Koton se se pysty teekkee töit,
yksikertasii maatöit, mitä sillo oli.
Ni et siit oli jottai hyätyyki maal
ja se ponnistuksil selvit sorast.
---
Kävelyl mää ole nähny mont kertaa
yhre naise, joka puhhuu ittekses
ja o muutenki iha omas maalimassas,
mut missää hoiros se ei kyl ol.
Mää luule, et hullut o avohoiros
karuil ja toreil ja mis onki.
Hoopo -Franssit sit taas o sijotettu
hoitoo johonki suurii laitoksii.
Kai täs o sit tapahtunu eristyst.
Hoopo -Franssist, yhrest kyläläisest.
Sillo kylä hoiti itte omat hoopos,
vast miälisairaat viätii hoitoo.
Tästäki miähest oli kaikelaisii juttui.
Kui hänet viätii sottaa ja annettii pyssy.
Sil se sit osotti teltas kaikii ja kysy:
"Totaks mää ammu vai tota?"
Ja vastas sit itte: "Emmää ny tota,
ko se o Väinö, oma kylä miähii."
Kyl silt sit otettii äkkkii pyssy pois
ja lähetettii takasi kottii.
Koton se se pysty teekkee töit,
yksikertasii maatöit, mitä sillo oli.
Ni et siit oli jottai hyätyyki maal
ja se ponnistuksil selvit sorast.
---
Kävelyl mää ole nähny mont kertaa
yhre naise, joka puhhuu ittekses
ja o muutenki iha omas maalimassas,
mut missää hoiros se ei kyl ol.
Mää luule, et hullut o avohoiros
karuil ja toreil ja mis onki.
Hoopo -Franssit sit taas o sijotettu
hoitoo johonki suurii laitoksii.
Kai täs o sit tapahtunu eristyst.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvän vihjeen annoit armeijan harmaista pois haluavalle.
Kuule, jos senainen puhui kännykkään. Näitä höpisijööitä tulee yhtenään kadulla vastaan nappi korvassa.
Hei m. , luulenpa, ettei nykyään tarvitse armeijaa välttääkseen juuri muuta kuin ilmoittaa haluavansa siviilipalvelukseen. Vaikka näille luultavasti kurin oppiminen olisi eniten tarpeen, pelkästään työelämää varten.
Juu, kyllähän näitä itsekseen puhujia tosiaan tulee vastaan paljonkin, mutta kaikki eivät tarvitse edes puhelinta.
Mukava, kun poikkesit ja vastasit!
Meidänkin kylällä oli mies, joka ei paljon puhunut, mutta hakkasi joka toiseen taloon talven puut kevään/kesän aikana. Näin pysyi ruoassa ja vaatteissa ja sai rahaakin. Jakoi lehtiä niinä aikoina, kun ei puutöitä ollut. Eikä hänestä haittaa ollut kenellekään, vaan apua.
Meille kaikille on joku paikka tässä maailmankaikkeudessa.. kellä minkäkinlainen.
Ehkäpä "kylähoopot" eivät kanna samanlaista huolta arjesta kuin me ja ovat omalla tavallaan onnellisia...sitähän emme tiedä.
Kiitos runostasi, soisi sinuakin näkevän useammin, mutta runot tulevat, jos tulevat, niin se on.
Darklady, kiitos vastauksestasi. Niin, se erilaisten herran heikkojen käsittely, oli ehkä ennen sittenkin ymmärtävämpää ja inhimillisempää, kuin nykyään. Ainakin monet voivatt tuntea olevansa tarpeellisia ja elättää itsensä.
- Runoilla onkin jollain tavoin oma tahtonsa tulevat, kun tulevat tai sitten eivät, vaikka tottahan ulkonaiset asiat siihenkin vaikuttavat.
Hyvää uuta vuotta sinulle!
-dark.. tee..
sydämeni tuli onnelliseksi..
kukaan..eikä mikään tiedä..
mitä huominen tuo..
se voi ollla..sinä tai minä..
joka jossain ´hoopoilee´..
kuitenkin välittää..
Kiitoksia paljon ja iloista Uutta Vuotta!
Onija, sinä olet palstan ilo, paitsi ahkerana kirjoittajana, myös toisten runojen kommentoijana. Se on tärkeää. Ilman palautetta on kuin tyhjään huhuilisi.
Kiitos siitä ja molemmista.
Hyvää Uutta Vuotta - ja uusia runoja!
KIITOKSIA....Sinä sanojen tulkitsija..