Lyhyt kysymys: Olemme naimisissa ja meillä on tehty avioehto, jossa sanotaan että kummallakaan ei ole oikeutta kummankaan mihinkään omaisuuteen. Avioehdossa ei eritellä mitenkään avioeroa ja kuolemaa.
Olen alkanut miettiä, pitäisikö meidän muuttaa kuoleman varalta tätä avioehtoa, meneekö se siis niin että kumpi meistä vaan kuolee ensin, toisella ei ole mitään lesken oikeuksia, ei ole edes pesän osakas?
Yhteistä omaisuutta ei ole. Talo on toisen nimissä, kesämökki toisen.. Miten käy talon jos mies kuolee ensin ja se on hänen nimissään, saanko lain mukaista lesken asumisoikeutta vai sulkeeko avioehto sen pois?
Olen alkanut miettiä, pitäisikö meidän muuttaa kuoleman varalta tätä avioehtoa, meneekö se siis niin että kumpi meistä vaan kuolee ensin, toisella ei ole mitään lesken oikeuksia, ei ole edes pesän osakas?
Yhteistä omaisuutta ei ole. Talo on toisen nimissä, kesämökki toisen.. Miten käy talon jos mies kuolee ensin ja se on hänen nimissään, saanko lain mukaista lesken asumisoikeutta vai sulkeeko avioehto sen pois?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin ja kummallakaan ei ole lapsia, lähimmät omaiset molemmilla sisarusten lapset.
Avioehto vaikuttaa vain ja ainoastaan erotilanteessa.
Oliko se ero sitten normaali tai kuolemasta johtuva.
Kuolintilanteessa sevaikuttaa siten että osituksessa ei ole tasinko-oikeutta.
perimisjärjestykseen se ei vaikuta mitenkään, ei myöskään leskenoikeuteen yhteiseen asuntoon.
Avioehto on kylläkin voimassa SEKÄ erotilanteessa ETTÄ avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan, jollei muuta ole sovittu.
Jos avio-oikeutta ei ole, ei toimiteta ositusta, jossa omaisuudet tasataan niin että enemmän omistava luovuttaa vähemmän omistavalle omaisuutta niin paljon, että molempien osuudet tulevat yhtä suuriksi. Osituksessa leski saa aina vedota oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen perillisille. Siihen ei siis avioehtosopimusta tarvita.
Jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Se tehdään samassa määrämuodossa kuin osituskin, mutta mitään varallisuuden siirtoja ei siinä tehdä, todetaan käytännössä vain mitä kumpikin omistaa ja miten yhteinen omaisuus jaetaan. Toki toinen voi samassa yhteydessä esim. lunastaa asunnon itselleen, mutta se rinnastuu normaaliin kauppaan eli voidaan tehdä myös eri asiakirjalla omaisuuden erottelun jälkeen.
Leski ei ole kuolinpesän osakas, jos hänellä ei ole avio-oikeutta puolisonsa omaisuuteen JA hän ei ole perillisasemassa tai testamentinsaaja. Leskellä on kuitenkin aina perintökaaren 3 luvun 1a§:n 2 momentin mukainen oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti jakamattomana hallussaan. Avioehtosopimus ei siis vaikuta siihen.
Tässä tilanteessa kysyjällä ja hänen puolisollaan ei ole lapsia. Silloin puoliso on lakimääräinen perillisen joka saa omaisuuden erottelun (tai osituksen) jälkeen kaiken perittävän omaisuuden. Leskenkin kuoltua omaisuus jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Jos toinen puolisoista oli varakkaampi ja puolisoilla oli avioehtosopimus, noudatetaan lesken pesän jakamisessa pääsääntöisesti samaa suhdelukua omaisuuden jaossa. Jos omistussuhteet olivat vaikka 2/10 ja 8/10, jaetaan lesken pesä siis samassa suhteessa. Jos taas puolisoilla oli avio-oikeus, menee jako lesken kuoltua 50/50 (pääsääntö).
>>Tässä tilanteessa kysyjällä ja hänen puolisollaan ei ole lapsia. Silloin puoliso on lakimääräinen perillisen joka saa omaisuuden erottelun (tai osituksen) jälkeen kaiken perittävän omaisuuden.
Totta, eli varsinaista ositusta ei toimiteta vaan ainoastaan laskennallinen ositus. Leski saattaa kuitenkin siinä - kuten "tavallisessakin" osituksessa - saada osan omaisuudesta tasinkona (jos hänellä on vähemmän omaisuutta kuin ensiksi kuolleella puolisolla). Tlmä on sinänsä varsin merkityksellistä, koska tasinko on verovapaa, mutta perinnöstä menee perintövero. Kannattaa siis ottaa tämäkin huomioon perintösuunnittelua tehtäessä!
Hei kiitos vastauksista, ymmärsinkö siis oikein; minä olisin pesän osakas siinä tapauksessa että mieheni kuolisi ensin. Entä hänen sisarukset, töytyykö heitä huomioida siinä vaiheessa jo? Ymmärsin että taloon olisi asumisoikeus mutta miten omistisoikeus, meneekö se jo sisaruksille siinä vaiheessa?
Siis sisarusten lapset tarkoitin, mutta eikö he ole samassa asemassa kuin olisi sisarukset elossa?
Koska miehelläsi ei ole rintaperillisiä, sinä olet hänen ainoa perillisensä kun hän kuolee. Sisarukset tai heidän lapsensa pitää kutsua perunkirjoitukseen, mutta mitenkään muuten heitä ei tarvitse huomioida. Sinulla yksin on omistusoikeus taloon ja saat esim. myydä sen aivan vapaasti, miehesi sisarten lasten mielipidettä kysymättä. Saat myös aivan vapaasti tuhlata mieheltäsi perimäaasi omaisuutta, vaikka sen kaiken jos haluat. Huom! Omaisuuden lahjoittamiseen on rajoituksia; tuhlaamiseen siis ei.
Miehesi sisarusten lapset tulevat jakamaan perintöä vasta kun sinäkin kuolet.
Avioehdon olemassaolo vaikuttaa ainoastamaan maksamaasi perintöveron määrään, ei muuhun.
>>Avioehdon olemassaolo vaikuttaa ainoastamaan maksamaasi perintöveron määrään, ei muuhun.
Niin tietysti, sehän on jo selvästi sanottu aiemmin ketjussa. Mutta aloittajaa näyttää enemmänkin kiinnostavan/pelottavan se, mitä omaisuudelle tapahtuu silloin kun hänen miehensä on kuollut mutta hän itse on vielä elossa.
Avioehdosta huolimatta aloittajan ei siis tarvitse mitenkään pelätä että miehen sisarten lapset tulevat puuttumaan hänen asioihinsa ja esim. omistaisivat osan hänen kodistaan.
saat asumisoikeuta
"Olemme naimisissa ja meillä on tehty avioehto, jossa sanotaan että kummallakaan ei ole oikeutta kummankaan mihinkään omaisuuteen. Avioehdossa ei eritellä mitenkään avioeroa ja kuolemaa. "
siis "kummallakaan ei ole oikeutta kummankaan mihinkään omaisuuteen."
Hauska sanamuoto, mutta tuohan sulkee pois myös oikeuden siihen mitä itse omistaa.