Apua!

En tiedä mitä ehdottaa!

Kuinka kukaan voi olla noin vastuuton vanhempi. Lapsella ei ole päävastuuta koirasta perheessä, vaan aikuisilla. Jos perheeseen hankitaan koira, se on yhtä lailla jokaisen koira teistä, mutta 13-vuotias on vasta lapsi ja vaatii aikuisten tukea koiran kanssa elämisen harjoittelemiseen. Todella raukkamaista käyttää lasta koiran pääasiallisena vastuuhenkilönä, kun perheen kaikilla ihmisillä tulee olla yhteinen vastuu koirasta. Lapsi on kumminkin lapsi ja oppii koirasta kaiken perustiedon vasta samassa perheessä auvan koiran myötä. 13-vuotias ei edes voi tietää tulevaisuudestaan vielä mitään, joten aina jokaisen perheenjäsenen on oltava valmis ottamaan koirasta vastuuta.

Laita vielä tarkemmin koiran kokoa, mitä sen kanssa harrastettaisiin, millainen perhe on muuten (muiden lasten iät)... Vaikeahan muiden on sanoa, mikä teille sopisi, mutta esim. spanielit ovat yksi hyvä vaihtoehto. Tosi liikuntaa todellakin enemmän kuin 1 tunti.
Edellinen kirjoittaja kimmastui aika rankasti ja olen kyllä samaa mieltä, että koko perhe ottaa koiran, ei vain sen yksi jäsen. Toisaalta perheen lapset vastuutetaan hoitamaan lemmikkiä, kun sovitaan, että myös he ottavat eläimen itselleen ja vastuulleen.

Toivottavasti tämä ei ole provo...
Koiraa ei oteta sen takia että se on söpö. Kirjoitit, että voisitte ulkoiluttaa koiraa reilun tunnin päivässä. Valkkarit ja tollerit ovat aktiivisia harrastuskoiria jotka tarvitsevat paljon muutakin aktiviteettia, kuin lenkkeilyä. Ne eivät siis todellakaan teidän kriteereihin sovi.
Isolla pihallakaan ei ole mitään väliä. Koiran on päästävä päivittäin alueensa ulkopuolelle. Tuskin kukaan jaksaa katsoa samaa pihaa päivästä päivään.
Harkitkaa jotain seurakoirarotua.

Spanielitkaan eivät voi hyvin pelkällä lenkkeilyllä, liekö mikään rotu muuten... Leikkiä, harjoituksia, temppuja, agilityä, jäljestystä....esim. noita tehdään kotioloissa joka päivä lenkkeilyn lisäksi. Agilityä sitten seurassa kyllä vielä lisäksi, että minäkin oppisin jotain :D
Mutta kyllä järkevät ihmiset koiran kanssa pärjäävät ja oppivat olemaan, rotuihin, kouluttamiseen ym. voi perehtyä vaikka kirjoista.
Onko teillä kellään muuten ollut koiraa ennen? Ja on hyvä, että mietitte rotua etukäteen. Ihmiset voisivat kertoa tähän ketjuun omista roduistaan, jotta saisitte tietoa.
Minä hehkutan nyt cockerspanielin nimeen. Mahtava seurakoira, sopiva koko meille ja upea harrastuskoira, joka oppii helposti, ei tarvitse kovaa kättä koulutukseen ja aina iloinen ja valmis kaikkeen toimintaan. Karva vaatii paljon huolenpitoa. Siinä vähän cockerista. Onnea rodun etsintään.

Voi taivas taas näitä mollaajia. Eiköhän kysymyksestä jo tullut selväksi, että myös äiti/isä on valmis ottamaan vastuun koirasta. Ja varmaan ymmärtävät, että koira elää n. 12-vuotiaaksi, eli kun tytär lähtee ehkä viiden vuoden päästä kotoa, niin iso ongelma on, että kuka koiran "saa".

Tolleria en sen kummemmin tunne, mutta rotumääritelmän mukaan voisi sopia teille. Valkkarista olen usein kuullut,että ne ovat arkoja ja heikkohermoisia. Itse kuitenkin tunnen useamman valkkarin, jotka ovat ovat ihan täysjärkisiä ja mukavia harrastuskoiria (ja tulevat toimeen myös lasten kanssa).Spanielit (jotkut saattaa olla riistaviettisiä?) on yksi varteenotettava vaihtoehto. Cockeri

Itselläni on kennel joka kasvattaa novascotiannoutajia. Tutustu tolleri.fi sivustolta rotukuvaukseen sekä lue eri kasvattajien kotisivuja. Sieltä saat parhaimman käsityksen millainen rotu on kyseessä. Itse en suosittele novascotiannoutajaa perheen ensimmäiseksi koiraksi.

Hei, vastuu on vanhemmilla ja tavallaan he ottavat koiran. Suosittelisin kumminkin ensin aina tutustumaan rotuun. Kun on päättänyt minkä rotuisen koiran haluaa, niin etsitään kasvattaja ja mieluimmin vielä odotellaan, että pennut syntyvät ja opitaan jo siinä sivulla lisää koirasta. Voi käydä katsomassa omaa pentuaan muutaman kerran ennen sen tuloa kotiin. Voi hankkia kaikki tarvittavat asiat koiraa varten etukäteen. Lukea pari pentuja käsittelevää kirjaa ja aikuisia koiria. Ottamaan selvää onko missään koirakoulua ja jos ei onko lähistöllä koiran omistjia, jotka selvästi osaavat kouluttaa ja opastaa lemmikkiään ja kysyä mahdollisimman paljon. On hyvä myös budjetoida hankintahinnan lisäksi yllättäviin menoihin. Ehkä myös vakuuttaa koira. Tunnen nuoria, joilta lemmikin pito on sujunut hyvin, mutta valitettavan usein se jää iskän ja äidin huoleksi. Koiraa pitää harrastaa ei vain vahtimaan ja sohvaperunaksi.

Ensinnäkin mainitsemasi rodut tarvitsevat paljon enemmän liikuttamista kuin sen tunnin. Se tunti menisi aina siinä yhellä reissulla ja eikä ne yhdellä reissulla tule pärjäämään. Tai no, voihan aina kokeilla ja ottaa riskin jos olette rikkaita ja valmiita laittamaan talon remonttiin ja uusimaan kaikki huonekalut muutamaan otteeseen. Ja nuo tunnin lenkitykset mainitsen vain siksi, koska ette maininneet että tekisitte koiran kanssa mitään aktiviteetteja.
Tuttavallani oli aikoinaan valkkari, joka repi puolentoista metrin korkuudelta kaikki seinäpaneelit ym mitä lähti vain irti ollessaan murkkuikäinen, parit sohvat tuhosi täydellisesti (ei tunnistanut, mikä huonekalu olisi ollut) puolessa tunnissa - vain koska ainut mitä tämä koira sai, oli lenkitykset.

Kannattaisi kertoa enemmän mitä te sen koiran kanssa teette jos ette halua negatiivista palautetta, tai jos tuo mitä kerroit ON se kaikki mitä teette, ni sanoisin että ottakaa...chiuahua, se ei saa paljon tuhoa aikaa, tai ei ainakaan niin paljon kuin nuo mainitsemasi, eikä se purressaan tee samanlaista vahinkoa kuin isompi tekisi

Tiedän täydellisen: pehmokoira. Niistä voi valita juuri sen söpöimmän ja sen voi myös hylätä nurkkaan kun uutuudenviehätys lakkaa.