Olen jo hetken keräillyt pullip-keräilynukkeja, mutta minulla on vasta yksi. Olen halunnut ostaa toisen, mutta joudun keräämään rahat itse. Fossiiliäitini ei ymmärrä harrastustani ja me riideltiin vasta äsken. Voi vittu miten kiva uusvuos.
Olen menossa tänään kaverille yöks, kun me kolme pidetään uudenvuoden bileet. Olin pakannut Momon (pullip adsiltia) reppuuni ja menin istumaan sohvalle mutsini viereen. No mä näytin sille jo haaveitani seuraavasta nukesta, ehkä dalista ja se alko saarnaamaan mulle siitä, että ne on kalliita mä sanoin sille, että sillä tuskin on mitään väliä, kun minun pussistanihan ne kuitenkin menee.
Riideltiin siinä hetki, kunnes se lopetti ja mä nappasin reppuni ja menin huoneeseeni. Kohta se tuli munperään ja alko saarnata uudestaan, että ne pitäs pukee oikein hienoiks ja laittaa lasikaappiin istumaan, että siinä ois mitään jarkee. Mä sanoin sille, että se keskustelu alkaa ärsyttää mua ja mä alan pian huutamaan. No sit se alko sanoo, et mun pitää ymmärtää sen näkökulma ja sit mä huusin kurkku suorana, että mua ei kiinnosta sen näkökanta, kun yhtälailla, kun mä en usko jumalaa, niin enmä kykene uskoon sen näkökantaan.
Kun mä olin lopettanut huutamisen mä aloin yhtäkkiä itkeä ihan kamalasti, kun musta tuntu niin pahalta. Mutsi alko nauraan ja sanoi, ettei sen pitäs nauraa, mutta oli niin koomista miten mä suutuin sellasesta.
Pian ovi avautu ja mun isäpuoli, joka kerää aseita (miekkoja, pyssyja yms,) tuli sisään. Mutsi kysy siltä, että paljon sen harrastukset sitte makso ja oliko sille mitään väliä, että miten pitkän ajan päästä ensimmäisestä se tilas uuden. No se oli sille ihansama. Ja kohta mutsi tuli takasin pytään anteeks. Olaan nyt taas ihan väleissä.
Mutta onks teillä muilla ollu samanlaisia tilanteita? Mulla oli sellanen, kun keräilin kiviä (joo, aika tyhmää) ja kun keräilin my little poneja (eiku paranee :D) Ne vaan ei ollut liian kalliita. Mutta ihan samahan se ois, vaikka mä käyttäisin ne rahat vaikka vaatteisiin tai karkkiin. :(
Olen menossa tänään kaverille yöks, kun me kolme pidetään uudenvuoden bileet. Olin pakannut Momon (pullip adsiltia) reppuuni ja menin istumaan sohvalle mutsini viereen. No mä näytin sille jo haaveitani seuraavasta nukesta, ehkä dalista ja se alko saarnaamaan mulle siitä, että ne on kalliita mä sanoin sille, että sillä tuskin on mitään väliä, kun minun pussistanihan ne kuitenkin menee.
Riideltiin siinä hetki, kunnes se lopetti ja mä nappasin reppuni ja menin huoneeseeni. Kohta se tuli munperään ja alko saarnata uudestaan, että ne pitäs pukee oikein hienoiks ja laittaa lasikaappiin istumaan, että siinä ois mitään jarkee. Mä sanoin sille, että se keskustelu alkaa ärsyttää mua ja mä alan pian huutamaan. No sit se alko sanoo, et mun pitää ymmärtää sen näkökulma ja sit mä huusin kurkku suorana, että mua ei kiinnosta sen näkökanta, kun yhtälailla, kun mä en usko jumalaa, niin enmä kykene uskoon sen näkökantaan.
Kun mä olin lopettanut huutamisen mä aloin yhtäkkiä itkeä ihan kamalasti, kun musta tuntu niin pahalta. Mutsi alko nauraan ja sanoi, ettei sen pitäs nauraa, mutta oli niin koomista miten mä suutuin sellasesta.
Pian ovi avautu ja mun isäpuoli, joka kerää aseita (miekkoja, pyssyja yms,) tuli sisään. Mutsi kysy siltä, että paljon sen harrastukset sitte makso ja oliko sille mitään väliä, että miten pitkän ajan päästä ensimmäisestä se tilas uuden. No se oli sille ihansama. Ja kohta mutsi tuli takasin pytään anteeks. Olaan nyt taas ihan väleissä.
Mutta onks teillä muilla ollu samanlaisia tilanteita? Mulla oli sellanen, kun keräilin kiviä (joo, aika tyhmää) ja kun keräilin my little poneja (eiku paranee :D) Ne vaan ei ollut liian kalliita. Mutta ihan samahan se ois, vaikka mä käyttäisin ne rahat vaikka vaatteisiin tai karkkiin. :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koittaisit puhua äidillesi ilman huutamista ja kertoa miksi juuri Pullipit ovat niin kivoja keräilyesineitä, juuri siksi että ne ovat muitakin kuin koristeita, (Kuvataan, tehdään vaatteita, customoidaan, nukesta saa juuri oman näköisen), ettei niistä olisi niin paljon iloa lasikaapissa istumassa ja nuket tuottavat sinulle iloa ja sinusta on kiva puuhata niiden kanssa ja foorumilta ja muualtakin saat kavereita, että raha ei ole pulmana sinun mielestäsi. Ja jos raha tulee äitisi näkökulmasta eteen, voit kysyä mitä se häntä haittaa jos maksat omista rahoistasi? Siinähän oppii säästämään, ja sen ettei kaikkea saa heti kun haluaa. Ja muutoin rahasi saattaisivat tuhlaantua johonkin (äitisi näkökulmasta) vielä turheempaan. Mielestäni voisit puhua noista asioista äidillesi. :) Huutaminen ja jankkaaminen ei mielestäni auta ollenkaan. :/ Tai enhän minä toki tiedä oletko jo puhunut äitisi kanssa kun et kerro, mutta siis noista asioista ainakin voisit puhua hänelle uudestaan. :)
Ja vielä viimeiseksi, tietääkö kukaan saadaanko foorumia toimimaan? :d
Äitis yrittää vaan opettaa sulle käytännöllistä rahan käyttöä. Sitten joskus jos sinä elät kokonaan omilla rahoillasi, niin ei sulla ole varaa tuhlata tuommosiin turhuuksiin rahojasi vaan ne menee ruokaan, vuokraan, laskuihin tms.
Omista näkökannoistaan pitäisi osata joustaa, tosin et selvästi ole vielä tarpeeksi kypsä tähän ajattelumalliin, mutta etköhän sää tuosta kasva, toivottavasti. Teineillä on päätä vaivaava taipumus ajatella vain itseään, sitä mitä itse haluaa, omia mieltymyksiään jne. Olet aikalailla edellä mainitun kaltainen. Sinä et ole maailmannapa vaikka annat itsesi näin ymmärtää, vähintään alitajunnallisesti.
OK ja kitos viesteistänne!
En tosiaan kuvittele olevani maailman napa tai edes teini. Pidän itseäni todella mitättömänä, enkä oikeastaan keräile mitään muuta kuin juuri pullippeja, ja rahatkin hankin itse kesätöistä ja kotitöillä.
Näin myöhemmin kyllä hävettää kun menin raivon puuskassa kirjoittelemaan tuollaista ja voin sanoa, että se saa todella minut kuulostamaan täydellisen lapselliselta idiootilta, mutta en minä mielestäni ole.
Ymmärrän, että teksistä tulee sellainen mielikuva, että hän yrittää opettaa rahan käyttöä, mutta hän sanoi minulle itsekin ettei ole koskaan ymmärtänyt mitään keräilyä ja siksi rahat voisi käyttää mieluummin vaikka vaatteisiin. Puhuin hänen kanssaan ensin sivistyneesti, mutta lopulta se, että vaikka kuinka perustelin mielipiteitäni pullipeista se ei auttanut yhtään, joten silloin minulla naksahti takaraivossa jokin..
Kiitoksia kuitenkin neuvoistanne ja muista..