Menkat on viikon myöhässä. En edes oikein uskalla toivoa raskautta, sillä takana on kaksi vuotta "yritystä" ja vuodelta 2011 kaksi keskenmenoa. Sen jälkeen ei siis ole tapahtunut mitään.
Mua on palellut jo parisen viikkoa, viikonloppuna tuli rintoihin arkuus, nännit aristaa ja rintojen "kylkiin" koskee. Raapaisuja, vihlontaa, painon tunnetta alavatsalla - välillä tosi kovia menkkakipuja. Ja nyt parina päivänä ollut huono olo. Kahvia ei voi juoda, tänään kun kävin vieraille keittämään, pelkästä kahvinporojen hajusta meinasi tulla oksennus.
Meillä on kaksi lasta, -04 ja -06 ja tosiaan keskenmenojakin jo 3 (eka ennen esikoista). Olen jo 35, joten en mikää nuori nainen enää...
Huomenna taidan mennä ostamaan testin, edellisten menkkojen mukaan olisi nyt 4 6. Testit eivät vaan ole oikein koskaan näyttäneet alkuraskaudesta minulle kuin negaa.
Mua on palellut jo parisen viikkoa, viikonloppuna tuli rintoihin arkuus, nännit aristaa ja rintojen "kylkiin" koskee. Raapaisuja, vihlontaa, painon tunnetta alavatsalla - välillä tosi kovia menkkakipuja. Ja nyt parina päivänä ollut huono olo. Kahvia ei voi juoda, tänään kun kävin vieraille keittämään, pelkästä kahvinporojen hajusta meinasi tulla oksennus.
Meillä on kaksi lasta, -04 ja -06 ja tosiaan keskenmenojakin jo 3 (eka ennen esikoista). Olen jo 35, joten en mikää nuori nainen enää...
Huomenna taidan mennä ostamaan testin, edellisten menkkojen mukaan olisi nyt 4 6. Testit eivät vaan ole oikein koskaan näyttäneet alkuraskaudesta minulle kuin negaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Osta se testi, saatana?! Vitustako täällä kukaan osaa sun raskauksia sanoa? Haloo!
Miten se sun elämä ja parisuhde jakselee?
mitenhän sen testin kävi?mikä oli tulos?
Mulla on vajaan viikon menkat myöhässä. Kaikki testit näyttänä negaa. Mitä pitäs tehä?
Olla ilonen ettet ole tiineenä.
Kuinka niin? Joo olen 18 vuotinen! mitä siitä?
Pentu. Kasvahan vielä ja hanki toimiva parisuhde. Oot persesilmätön penikka vielä..
Joo teijän mielest oon ehkä pentu. En pyytänyt haukkuja vaan vastausta kysymykseeni! Mulla on ihana avomies ja talo jota remontoimme parhaillaan. Eikä tiejän pitäs mun iän perusteella sanoo et en olis valmis äidiksi! Te ette tunne mua! Mulla on oma elämä ja teil oma. En mä teidän elämää järkytä jos oon raskaana. Vai kuinka??? Jos mut luokitellaa johonki TEiNIÄIDIKS nii veetäkö viitä mä kanna omat vastuuni kuin aina ennenkin. NIIN JA HALUUN NIITÄ VASTAUKSIA EHNKÄ HAUKKUJA!!!
18 vuotiaan kokemuksella et voi mitään luvata, koska oöet niori jolla ei kokemusta. Kasva toinen mokoma..
30 vuotiaana ihminen alkaa olla kypsä tekemään lopunelämänsä koskevia päätöksiä. Älä tule kyselemään, jos vastaukset ei sinulle kelpaa. Vanhemmat ja kokeneemmat sinua hyvällä neuvoo, niin sinä märiset vastaan. Kyllä voit siiirtää kotisleikkisi myöhemmäksi.
Lisään että olen hoitanut sisarusteni lapsia ympäri vuorokauden. Moni joka minut tuntee on sanonut että yletän tiedodillani ja käytöksellä jo yli 20 vuotiaan tasolle.
No eihän sua kukaan voi estää. Neuvottu on. Se on pikkasen eri asia hoitaa omia lapsia ja olla vastuussa 25/7 / 365/v !
Aika rankkaa tämä perhe-elämä on näin vahvassakin suhteessa ja elämää kokeneena, että en suosittele nuorena kokeilemaan, kun voi rauhassa kasvaa ensin.
Itse synnytin poikani joulukuussa 2011 ja vain 2 vuotta vanhempana mitä tinasku94 on. Ja koen olevani tarpeeksi vanha ja kypsä huolehtimaan pojastani. Uskon että jokainen äiti iästä riippumatta on paras äiti omalle lapselleen. Siitä on kenekään pätevän foorumilaisen turha tulla väntäämään. Varsinkaan jos ei tunne kyseistä ihmistä muuta kuin profiilikuvan perusteella -.-
Kyllä näinkin ''nuori'' pystyy järjestämään elämänsä.
Nimim. Vakityö, omatalo, kaksi autoa, koira, ihana mies ja poika. Vm 92 ja aivan normaalista duunari perheestä lähtöisin, kukin taaplaa tyylillään.
Sinä olet varmasti hyvä äiti lapsellesi, enkä ota kantaa ollenkaan tähän ikäasiaan, mutta minusta tuo "jokainen äiti on paras äiti lapselleen" -mantraan on pakko puuttua. En oikein ymmärrä, mistä tuo hokema tulee, koska sehän ei todellakaan pidä paikkaansa. On alkoholistiäitejä, narsistiäitejä, narkkariäitejä ym. äitejä, jotka eivät todellakaan ole niitä parhaita äitejä lapselleen eivätkä pysty tarjoamaan lapselle turvallista kotia. Valitettavasti kaikki äidit eivät ole hyviä äitejä.
Niin ja kyllähän lapsi tarvitsee isän ja äitin eli ehyen perheen, jos ei haluta eroerheiden vitipäitä. Nuorena lapsia hankkimalla ja naimisiin menemällä ei saada kuin lisää avioeroja ja onnettomia lapsia.
Ymmärrän kyllä, jos on itse tenhuy lapset nuorena ja mennyt naimisiin, haluaa uskoa että se kestää. Se ikävä kyllä ei kestä suurella prosentilla. Mutta te jotka olette tehneet jo virheen, panostakaa ja koittakaa olla eroamatta ja onnellisia aidosti. Olette valinneet raskaan tien. Ei kuitenkaan kannata luotsata muita samaan, kun oikeasti odottamalla riskit pienenee ja onnistuminen on varmempaa. Kommentit "minäkin tein muorena ja hyvin menee" on nyt kommentteja nuorilta ja näköalattomilta.
Älkää ohjatko nuoret muita samaan vuotavaan laivaan, kiitos.
Minäpäs voin kertoa vähän omasta elämästäni.
Olen 36v. Tein lapset teininä, ensimmäinen syntyi kun olin 17v. ja toinen 19v. Kaiken piti olla niin hyvin, olinhan seurustellut jo 4 vuotta. Oltiin niin hemmetin lapsellisia. Ei siinä mitään, oltiin ihana perhe, kaikki meni hyvin, kunnes tuli kaikenlaista ongelmaa, velkaa ympäriinsä kun osamamaksulla sai. Ainaista kamppailua laskujen kanssa jne. Sitten jossain vaiheessa alkoi menojalkaa vipattamaan. Jos ei saatu lapsen vahtia piti mennä erikseen. Viimein tuli ero kun rakastuin toiseen mieheen. Sitä aikaa kesti yli 5 vuotta kunnes huomasin että tämä mies veti mua linssiin minkä ehti, sillä oli muita naisia joka sormella. Tein töitä pitkää päivää ja lapset koulu iässä eikä saaneet siksi hoitopaikkaa, sillä välin kun minä töissä. Oli raha vaikeuksia ja ei ollu aina ruokaan rahaa. Syötiin puuroa ja makaroonia. Se oli hemmetin raskasta aikaa.Jossain vaiheessa väsyin ja masennuin niin että lähin yks kaks ulkomaille töihin. Lapset huostaanotettiin sillä välin isältään.
Että sellanen äiti minä olin. En kadu päivääkään että minulla on lapsia ja nykyään meillä menee oikein hyvin. Lapset pääsi isälleen takaisin asumaan parin vuoden sijaiskoti asumisen jälkeen, ei puhettakaan että minun luokse vaikka sitä yritin. Sossut sanoi että jos lähden jälleen läiskimään... Tässä tapauksessa ei ollu viinan eikä väkivallan kanssa mitään tekemistä, masennus vain sotki kuviot. Olisi pitänyt osata hakea apua ajoissa.
Oman kokemuksen kautta olen sitä mieltä että kyllä se lasten teko kannattaa jättää myöhemmälle iälle. Paljon olen sivusta seurannut nuoreja pareja jotka sitten eroaa ja ollaan yh:na. Enkä yleistä, onhan niitä kunnollisia, vastuullisiakin äitejä/isiä mutta vähintään yhtä paljon on näitä kariutuvia perheitä.
Hyvä ja rehellinen tarina. Nuorena todellakin luulee tietävänsä. Sinähän olit tosi nuori kun sait lapsia, mutta oöihan teillä 4 vuotta suhdetta takana.
Hei! Miten kävi, näyttikö testi plussaa? :)
Mikä teitä ihmisiä vaivaa!!!?? Pitääkö sitä lähtökohtasesti olettaa, että nuoret parit ja perheet hajoaa joka tapauksessa ja väistämättä. Ei voi ymmärtää tollasta kyynisyyttä. Ja mua ei tarvi kehottaa kasvamaan, oon tehny sitä jo ihan riittävästi sanoakseni vain, että keskittykää olennaiseen ja ap:n viestiin ensinnäkin.
Miten Jaffa777 kävi, plussasitko?
Kuka nyt kaikista on puhunutkaan? Kyllä 10% tai vähemmän pysyy ehyenä. Kituutetaan epäonnessa.
Pitäs katsokaa tytöt rakastaa muestä eikä perheunelmaa.
Nukkeleikitkö jäi lapsena väliin, niin nyt on se aika?
Ompahan yritetty neuvoa.