Hapankaali

Ei meillä ollut mitään vesilukollista astiaa, puusaavi vain johon äiti ja isä yhdessä valmistivat hapankaalia nuijien.

Tämän kopioin Googlesta, mutta aivan samoin meilläkin sitä valmistettiin. Katajamarjoja ei laitettu.
-------------------------------------------
Aineet varataan valmiiksi ja suola punnitaan. Lopputulokseksi halutaan noin 1-1,5% suolaliuos, joten suolaa olisi punnittava 80-120 g. Valkosipuli parantaa säilyvyyttä. Kaalin uloimmat lehdet poistetaan ja nahistuneet heitetään pois. Muutama ulkolehti pitää säilyttää valmiin kaalimassan päälle.

Kaali pilkotaan terävällä veitsellä hienoksi silpuksi. Mitä karkeammaksi kaalin jättää, sitä terveellisempi on lopputulos, tosin nuijinta vaatii silloin pitemmän ajan. Kun tein hapankaalia ensimmäisiä kertoja, raastoin kaalin juustohöylällä. En suosittele!

Pilkottua kaaliraastetta ryhdytään nuijimaan hapatusastiassa. Kaalin tulisi lopulta uida kaalinesteessä niin, että kaalimassan pinta on nestepinnan alapuolella. Suola helpottaa, jos solunesteet eivät tahdo herahtaa kaalista (varsinkin kuivan kesän jälkeen). Katajanmarjoja voi heitellä joukkoon kunhan neste on alkanut irrota.

Kun kaali on nuijittu, ja kaalimassa ui kaalimehussa asetetaan kaalinlehdet massan päälle niin, että neste lehtien päällä on kirkasta - rastetta ei saa päästää lehtien päälle. Sitten asetetaan lehtien päälle esimerkiksi se puhdas lautanen, sekä puhtaat painot. Myös lautasen tulisi uida nestepinnan alapuolella.

Kansi kiinnitetään ja vesilukkoon laitetaan vettä. Astiaa pidetään lämpimässä n. 20-22 -asteisessa paikassa pari päivää. Sitten astia siirretään kahdeksi viikoksi noin 15 asteeseen. Vasta tämän jälkeen astian voi ensimmäisen kerran avata, mikäli tarvis. Jos kaali vaikuttaa kuivalta lisätään keitettyä jäähdytettyä suolavettä (15 g suolaa litrassa vettä). Vähintään neljän viikon 0-8 asteisen kellarisäilytyksen jälkeen kaali on syötävää. Kaalin voi myös purkittaa ja säilyttää jääkaapissa, kunhan nestettä on riittävästi. Tarina

meillä jalmari vainaa teki hapankaalin, hää osas sen taidon.
meil ko oli sika ain kasvamassa, niin sian lihhaa oli läpi vuuen. laitoin pattaan hapankaalii ja sian sivua vuorotellen, vähä vettä ja pippurii. sitte se muhi uunin jälki lämmössä, pari kolmetuntii. ja hyvvää oli ruisleivän kanssa.

enne ko ei mausteita käytetty muuta ko pippuri ja suola,mutta ihan riitävä sekin.tulee paremmin ruokan omamaku essii ,ko ei ole sitä turruttanut mausteilla.

en ole itse millää muulla tavalla tehny hapankaalii-.
tuttava rouva tekkee ,sen eri makkaroista, savukylkee, munakoisoo ja lihalientä. muute samalviisii uunis kypsentää hauduttamalla.

minulle munakoiso on ollu ihan vieras hedelmä vai vihannesko on,en tiiä onko sitä kauaa olt suomeskaa. mutta hyvän makunen se oli hapankkali padassa.

nyt ko mie olin saksassa niin siellä söin ravintolan lounaspöyän hapankaalia ja flaiskeeseä. noin tuo sana lausutaa, en tiiä mite se kirjotettaa.

meeri sano että se on suomeks läskimakkaraa. :)
minusta se oli niin rasvanen ruoka, hapankaali ei ollu sen makunen ko suomessa.
minulla ei rasva ole enne haitannu mutta sitä lounasta sain sulatella pitkää:))

lapsena karjalassa hapankaalii oli ussein pöyässä, mutta lapset ei tykänneet mausta,venäläiset syövät sitä paljo, ainaki ennevanhaa.

tämän verran tiiän hapankaalista terveisin lyyli

Laitan hapankaalin joukkoon possunlapaa kuutioina, luu myös pataan makua antamaan.
Ruskistan ensin lihapalat padassa, lisään sipulia ja porkkanaa, valkopippuria, suolaa ja siihen sitten hapankaali joukkoon, nestettä niin paljon että kaali peittyy. Tämä saa muhia kannen alla miedolla lämmöllä. On perunamuusin kanssa hyvää, lisukkeiksi puolukkasurvosta ja maustekurkkua.