Leeds on luopumassa ratikkahankkeesta kustannusten räjähtäessä mahdottomaksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Leeds_Supertram
http://en.wikipedia.org/wiki/Leeds_Supertram
ratikan kustannusarviot epärealistisia
ratikkahanke haisee
119245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 119
Vanhimmat
Turussa sen sijaan on pitkät perinteet laskea kustannukset alakanttiin ja sen jälkeen osataan vielä aidosti yllättyä kun budjetti ei pidä vaan rahaa palaa jopa moninkertaisesti suunnitelmiin nähden.
Eipä tule ihan heti mieleen Turun kaupungin hanketta joka olisi pysynyt budjetissa.
Kokoluokka on sama kuin Turussa. Ja hinta miljardi, Turussa se ei tule riittämäään kun maaperä ja talviolosuhteet otetaan huomioon. Turun ratikkahanke lienee lähempätä kahta miljardia.
Ainoa ratikkahanke, joka Euroopassa on viimevuosina epäonnistunut, on Edinburgh. Saman aikaisesti on vedetty läpi kymmeniä onnistuneita hankkeita Ranskassa, Saksassa jne. Ei siis kannata palkata ehkä brittiläistä osaamista? Toki iso osa brittienkin hankkeista on menestyksiä.
Nyt kun Oulu on ohittanut Turun suuruudessa, maan hallitus on päättänyt muuttaa raitiotierahoituspäätöstään siten, että Turulle korvamerkitty raha siirretään Oululle.
Oululla on myös oma sähköä egologisesti vedestä tuottava voimalaitoksensa, "Merikoski". Raitiotien vaatima sähkö saadaan näinollen Oulussa kestävän kehityksen mukaisesti - eikä niinkuin Turun oli ollut tarkoitus, uusiutumattomasta hiilestä! Jo EU:n hiilidirektiivin noudattaminen olisi ollut myrkkyä Turulle ja koko Suomelle... Miksi tuottaa sähköä hiilivoimalla, kun bentsiini palaa paremmin? kertoo hallituksen ainoa aatelisministeri van Japaavori.
Samaan hallituksen talousministerivaliokunnan päätökseen on sisälletty Turun-Nousiaisten moottoritien rahoituksen siirto odottamaan Turun ympäristökuntien pakkoliitosten toetutumisia. Sensijaan Oulusta Virpiniemeen johtavalle moottoritiehankkeelle näytetään nyt ns. suurkaupunkiliikennerahaa.
Pahimmillaan voi käydä noin, jos turkulaiset eivät saa hanketta liikkeelle. Järkevä, ei suuruudenhullu ratikkahanke on taloudellisesti erittäin tärkeä koko seudulle telakoiden yskiessä.
Telakka on vientiä, jota tarvitaan, raitiotie tuontia jota ei tarvita.
Velkaa on jo tarpeeksi, sillä selvä.
Van Japaavuori voi myös unohtaa typerät pakkoliitokset, Turun valtion osuudet miltei tuplat Raisioon verrattuna asukasluvun suhteessa.
Turku on alueen mätämuna !
ratikkahanke osoittaa turkulaisten suuruudenhuluuden. TURHAKE
Ratikka on pitkän päälle edullisin tapa hoitaa runkolinjat.
Ratikka on lautan jälkeen kallein joukkoliikennemuoto, noin kaksi kertaa kalliimpi matkustajakilometriltään kuin bussi.
"Ratikka on lautan jälkeen kallein joukkoliikennemuoto, noin kaksi kertaa kalliimpi matkustajakilometriltään kuin bussi. "
Kun tämä arvon jaskan pauhaaja nyt lopettaisi sen jaskan pauhaamisen. Kun luetun ymmärtäminen ja laskutaito ei ole hallussa, niin väärää tietoa levitellään "totuuna" ihan tosissaaan.
Helsingin ratikka , joka ei ole pikaratikka on yhtä kallis per matkustaja kuin HKL:n bussi.
Siinä on vain se pieni ero, että linja-autoille kaikki on jo olemassa. Autot, kadut, pysäkit, kuljettajat, liikennöitsijät,varikot jne...
Raitiovaunuille ei mitään, joten revisori ei homman oivaltaminen ole kovinkaan vaikeaa, raitiovaunusi ovat kallis turhake. Suosittelen sinulle liittymistä pienois rautatie harrastajiin ja lopeta toisten rahojen levittely.
HKL:n ratikka on noin kaksi kertaa kalliimpi matkustajakilometriltään kuin bussi. Se on paras lähde kustannuksista mitä Suomessa on käytettävissä.
Kaikki puheet ratikan edullisuudsta on pelkkää liirumlaarumia eikä pidä paikkaansa.
Miten tahansa laskettuna ratikka on aina lisäkustannus.
Oiotaan taas vääriä tietoja:
Raskas kumipyöräliikenne kuluttaa ajoväyliä 10 000 kertaisesti henkilöautoon verrattuna. Raide/tie kustannuksissa ei ole lopulta oleellista eroa verrattaessa bussijärjestelmää raitiotiehen.
Raitiovaunu kuljettaa enemmän asiakkaita yksikköä kohti, mikä ruuhka-aikoina tarkoittaa selvää säästöä henkilöstökustannuksissa.
Höpö höpö, tuo ruotsalaisten luku on jotain muuta mitä väität sen olevan.
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201125-tienp_kulujen_kohdent_tienkaytt.pdf
Tuossa on tiehallinnon laskelmia liikenteen kuluista. Sivulla 38 on eri ajoneuvoryhmien kulut.
henkilöauto 3,7snt/km
linja-auto 8,0 snt/km
rekka 16,17 snt/km
Bussin tiestön kulutus on vain vähän yli kaksinkertainen henkilöautoon verrattuna.
Jos 30 ihmistä menee bussilla oman auton sijaan, niin bussin tietä kuluttava vaikutus on alle kymmenesosa siitä mitä se olisi jos nämä 30 ajaisivat kaikki omilla autoillaan.
Nyt täytyy myöntää, että uskon enemmän silloisen Vägverketin nykyisen Trafikverketin tutkimuksiin kuin tiehallinnon arvioihin.
Nim. huutaja FAkta voisi opetella laskutaitoa. Ehkä tuon fiksaation tai pakkomielteen kanssa pitäisi mennä asiantuntijan pakeille..
Jos Helsingin ratikan keskimatka on 2 km ja bussin 4 km, niin totta kai per henkilökilometri on halvempaa, mutta ei per matkustaja.
Ja Turun pikaratikan pituus on 10-20 km. Jolloin per henkilökilometriä on halvempaa.
Eikä kaupunkiliikenteessä henkilökilometri ole mikään kriteeri, pidemmillä matkoilla kyllä. Kaupunkiliikenteessä ei lippuja makseta kilometreissä kuin seutuliikenteessä.
Uskon suomalaista selvitystä. En edes löytänyt ruotsin tutkimusta että olisin voinut tarkastaa tuon väitteen, eikä oikein toisen kotimaisen taitokaan riitä kriittiseen tarkasteluun.
Myös ero "istunkilometrille" on samaa luokkaa ratikan tappioksi. Mistä olet saanut päähäsi, että matkan hinta korreloisi kääntäen reitin pituuden kanssa?
Et osaa ruotsia? Vajakki?
Vain vajakit osaa ruosia. Suomi on niin vaikea kieli, että sitä ei tyhmät opi, onneksi teitä varten on toinen kotimainen.
Normaali ihminen osaa molempia kotimaisia ja joitakin vieraita kieliä. Vain vajakilla on ongelmia kieltenopiskelussa ja osaamisessa.
Hohhojjaa.
Kas kun jakolasku tarkoittaa sitä, että nimittäjässä olevalla luvulla jaetaan se osoittajassa oleva luku.
Ja jos nimittäjän luku (kilometrit) on isompi tulee pienempi luku jakolaskun tulokseksi.
Mitä siellä peruskoulussa nykyisin opetetaan? Oppiiko siellä PISSA-koulussa mitään?
"Paikkakilometrikustannus, €/pkm: linjan matkustajapaikan 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus.
Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjakilometrit x vaunun/junayksikön matkustajapaikkamäärä."
tässä uutta tietoa kustannuksista
http://www.dn.se/sthlm/tvarbanan--dubbelt-sa-dyr-som-andra-sparvagar
taitaa olla miljardi aika oikeaan osunut arvio
Tuo on oikein hyvä artikkeli! Kannattaa lukea. Lukiessa kannattaa ottaa huomioon, että 1SEK on vain 0,12 €. Artikkelissa tulee selvästi esille, miten kustannuksia saadaan ylös, kun mopon annetaan karata määrittelytyössä.
Normaalina eurooppalaisena kustannustasona tuossa pidetään vajaan kymmenen kilometrin matkalla reipasta 250M€:a. Ihan kohtuullinen summa, kun otetaan huomioon bussijärjestelmää alhaisemmat elinkaarikustannukset.
Ei investoiti halpene elinkaarikuluilla.
Ja bussijärjestelmästähän ei olla ratikan myötä toivon mukaan luopumassa.
Nykyisenkaltainen bussijärjestelmä on edullisin ja samalla ainoa vaihtoehto ajaa vähemmän liikennöitujä linjoja. Siitä luovuttaneen jossainvaiheessa tilausperustaisen bussiliikenteen järjestelmien kypsyessä laajempaan tuotantokäyttöön. Nykyisiä ratkaisuja voidaan pitää lähinnä pilotteina.
Kannattaa lukea tämä wikipedian artikkeli. Bussijärjestelmän korkeat elinkaarikustannukset ovat muodostuneet sen kehittämisen esteeksi ja tuntuu, että ratkaisua haetaan jostain muualta. Vahvimmalta vaikuttaa duo (tram-train), mikä saattaisi olla Turussakin paras vaihtoehto.
Todella hauska juttu. Bussin kannattajat ovat linkittäneet wiki-sivun, jossa todetaan:
- pikaratikka oli liian kallis investointi
- bussijärjestelmä on liian kallis elinkaarikustannuksiltaan
- ollaan päätymässä duo järjestelmään
Duo on siis raitiovaunu, joka kulkee osin junan raiteilla.
Rahaa tuntuu muutamilla piisaavan, onhan niitä helppo levitellä kun eivät ole omia.
Kyse ei ole bussien tai linja-autojen kannattajista, vaan varovaisen viisaasta rahan käytöstä tai yltiö hövelistä tuhlaamisesta turhuuteen.
Revisorit puhuvat kuin raitiovaunu olisi joku tuotantokone, joka pelastaisi tuotollaan Turun ja toiset taas ovat huomanneet, että ei nykyisessäkään joukkoliikenteessä mitään pahoja vikoja ole.
Itse en suurta eroa näe köröttelenkö linja-autossa vai istunko raitiovaunussa, penkit näyttää kohtuullisen samanlaisilta.
Duo voi vaikuttaa hienolta idealta, mutta vaikeuksia riittää siinäkin ja pienin niistä ei ole VR. Junakiskoilla ei niin vaan ajella, siellä on myös ahdasta ja ajamaan mahtuu vain määrätty määrä tavara- ja henkilöliikennettä.
Kuljettajien koulutus ja pohjakoulutus vaatimus on aivan toisenlainen, sekä palkkakustannus tupla veturinkuljettajalla.
Parempi vaan velkaisen Turun ottaa iisisti ja keskittyä tarpeellisimpiin hommiin !
Aivan! Bussi runkolinjalla ei ole viisasta rahankäyttöä. Tuo Leeds'in tapaus vastaa aika pitkälti Turkua. Pikaraitiotie olisi hyvä, mutta investointikustannuksiltaan liian korkea. Bussijärjestelmän pyörittämisessä ei ole mitään järkeä, se on aivan liian kallis. Duo (tram -rain) on vahva vaihtoehto Leeds'issä ja se kannattaa tutkia myös Turussa.
Ihan sama mitä maksaa, pääasia että rahaa kuluu.
Bussijärjestelmää halvepaa on vain joukkoliikenteen supistaminen.
Bussijärjestelmän elinkaarikustannukset ovat runkolinjoilla huomattavasti kevyttä raidejärjestelmää (lightrail) suuremmat. Valinta tulee tehdä lähinnä raitiovaunun, pikaraitiovaunun ja duon välillä.
Miten se voi olla halvempaa kun se on kalliimpaa?
Valinta tulee tehdä varallisuuden mukaan, kuten missä tahansa huushollissa.
Tämä on vähän vaikeaa ymmärtää, jos ei ole riittävää taloudelista peruskoulutusta. Kyse on yksinkertaistaen kuitenkin järjestelmään kohdistuvista pitempiaikaisista kustannuksista.
Bussijärjestelmä on halpa perustaa, mutta sen kustannukset pitkällä aikavälillä ovat korkeammat kuin kevyillä raidejärjestelmillä. Tavaa tuota Leedsin wiki-artikkelia, siinä on aika hyvin selitetty nuo päätöksentekoon vaikuttavat tekijät:
- pikaraitiotiejärjestelmän investointikustannukset olivat liian korkeat, joten se hylättiin
- bussijärjestelmän elinkaarikustannukset ovat liian korkeat, joten siitä ollaan luopumassa runkolinjoilla
- keskustelussa on tällä hetkellä duo-järjestelmä, jossa investointikustannukset saadaan kuriin ja sen elinkaarikustannukset ovat bussijärjestelmää edullisemmat.
Tässä linkki helsingin sipoon suunnan pikaratikkahankkeeseen
http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/ostersundom/Pikaraitiotien_esiselvitys.pdf
selvityksen mukaan pikaratikka maksaa helsingissa 80 M€/km vaikka rakennetaan taajaman ulkopuolelle. Turussa on tarkoitus rakentaa kaupungin sisään jolloin kustannukset nousevat huomattavasti.
Taitaa olla 2 MILJARDIA lähempänä kuin aikaisempi MILJARDIN kustannusarvio
TURHAKE
300 miljoonan arviolle nauraa jo lampaatkin...
Opettelisit sinä nyt ensin LUKEMAAN:
"Radan rakentamiskustannukset ovat Linear mallissa noin 80 M€ ( n. 7,6. M€/km) ja Unified mallissa noin 112 M€ (n. 7,8 M€/km). "
Eli jos nyt pyöristetään, niin Varissuo- Keskusta-Runosmäki noin 20 km*10 Meur/km
= 200 miljoonaa euroa.
Ja mlijardi ei ylity yhden eikä edes kahden pikaraitiotielinjan rakentamisesta, todennäköisesti ei edes kolmen....
rakentaa vaikka viisi kiskoparia tai hirvensalon ympäri jos ei muuten saa miljardia kulumaan. Enemmän siitä herroillekin voitelurahaa kertyy.
Haluaisin todella nähdä sen hankinnan jossa budjetti ei ylity, mutta olen aivan varma siitä että turun ratikkahanke ei tule pysmään budjetissa.
Voiko valtio osallistua tappiollisen raitiotien kustannuksiin ilman, että EU:n kilpailusäännöksiä rikotaan - tyyliin STX?
Totta kai. Eihän valtio sitä rakenna, vaan rahoittaa, eikä kunta ole pörssiyhtiö tai veroparatiisiyhtiö. Itse urakka kilpailutetaan.
Onhan valtio osallistunut mm. Vuosaaren sataman ratahankkeisiin Helsingissä jne. ja kaikenlaisten maakuntien siltarumpujen rakentamiseen.
Ja asiasta on jo kirjaus talousarvion suunnitelmaosassa.
Minusta on väitetty että valtiolta saadaan 30% ratikkaradan rakentamiseen. Eikö se olekaan ilmaista rahaa, vaan pelkkää lainaa?
Pääkaupunkiseudun ratahankkeet ovat saaneet 30% valtion tukea. Lainaa tämän päälle tuskin saa valtiolta, mutta NIB lainoittaa juuri tämän tyyppisiä hankkeita.
Valtion tuen ja NIB:n mahdollisen lainan lisäksi tulee tutkia EU-tuet. Ne voivat olla merkittäviä.
Tässä on linkki Dijonin juuri avattun järjestelmän sivulle wikipediassa. Kaupunki on Turun kokoinen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dijon_Tramway
Kannattaa tutkia linjastoa, verrata sitä Google Mapsin näkymiin. Tuossa on opittavaa sekä raitiotietä suunniteltaessa että kaavoitettaessa.
Dijonissa muuten 20 km linjastoa on maksanut 176M€. Voi olla, että arvio ratikan ulottumisesta miljardilla Poriin on aavistuksen optimistinen, mutta ei kovin paljoa. ;)
http://www.nib.int/
NIB on Pohjoismaiden yhteinen pankki, jonka tehtävänä on lainoittaa yksityisiä ja yhteiskunnallisia suuria investointihankkeita. Turun lightrail hanke on juuri tyypillinen kohde NIB:lle.
Minä olen kyllä kuullut väitteen että Helsingin ratikoita ei ole tuettu valtion taholta. Kuka valehtelee ja miksi?
Porikaan ei ole Pariisi.
Mutta miljardilla saadaan ratikka Poriin asti! Minusta vähän lyhyempikin ja halvempi rata riittää.
Kannattaa tutkia ruotsalaisten hanke Tukholmassa tarkkaan. Speksaamalla teknisesti maailman paras raitiotiejärjestelmä - saadaan myös kohtuu kallis järjestelmä.
Mistähän raitiovaunujen kannattajat kuvittelevat sen valtion rahan tulevan.
Taivaastako? Ja ilmaiseksiko tippuvan?
Rahattomat täällä keskustelevat kuin auton ostosta, mistähän saisi lisää velkaa, eikä maksa paljon muutenkaan.
Velkaa on jo ennestään tietysti pilvin pimein ja jopa elämiseenkin käytetään velkarahaa. Eikö Islannista tai Kreikasta ole opittu mitään. Loppuu se velanotto valtioiltakin on jo todettu ympäri maapallon.
Velankin voi hyväksyä, jos on aivan pakko tai sillä saadaan työtä ja tuottoa. Turussa on jo nyt toimiva joukkoliikenne, jota voidaan kohentaa jos käyttäjiä riittää pienillä rahoilla. Mitään kiskoliikennettä henkilökuljetuksiin ei tarvita.
Dijoninkin kartasta näkee hyvin kuinka pientä osaa homma palvelee ja kuitenkin kaikkien verorahoja käytetään.
Jo vanhasta kokemuksesta voin kertoa, että juuri Turussa ei kyllä ole koskaan saatu mitään halvalla. Aina on kustannukset ylitetty roimasti ja vielä toimivuuskin ollut kyseenalaista. Turun savikkoon ja kallioon raiteiden rakentaminen on moninkertaisesti kalliimpaa kuin esim. Dijonin soramaahan.
Ja sitten kun pelkät kiskot ja johtimet eivät vielä riitä, tarvitaan korjaamot, ratapihat, johtoryhmä ja paljon henkilökuntaa. Sähkölasku on myös melkoinen, kun tyhjillä vaunuilla liikennöidään ja vaihteita lämmitellään, sekä kiskoja valaistaan.
Valtavat olisivat myös katujen muutostyöt ja loppukin henkilöautoliikenne häiriintyisi ja ruuhkaantuisi. Todellisuudessa linja-autojen määrä ja tukisummatkaan edes pienenisivät ja hallinto-organisaatiot häviäisivät mihinkään.
Tänä vuonna velkaa elämiseen ottaa Turku 60 miljoonaa ja kehyskunnat lähes saman verran, on selvää ettei yhteiskunta tätä menoa tule kestämään.
Mistähän ne valtion rahat ovat niihin miljardien siltarumpuihin tippuneet?
Ja niistä on suuri osa yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia Valtiotalouden tarkastusviraston mukaan.
Se on kumma juttu, että joukkoliikenteen kehittäminen on yleensä aina "kannattamatonta" ns. realistien mukaan.
Nyt haluaisin tältä Talousjohtaja 1:ltä ja muilta talousasiantuntijoilta kysyä, pitävätkö he kannattavina investointeina ja miksi tai miksi ?
1. Suikkilantien nelikaistataistamista
2. Hirvensalon uusia siltoja ja /tai tunneleita
3. Logomon kävelysiltaa ja parkkilaitosta
4, Palloiluhallia
5. Kirjastosiltaa
6. Uusi ja Vanha Myllysilta
7. Helsingintie
8. Mahd. musiikkitalo Hämähäkkitontille
9. AMK-kampus
10. Pendolinot Turun ja Helsingin välillä
1. Suikkilantien nelikaistaistaminen on ok. se palvelee sataman liikennettä tavaravirtojen kuljettamisessa mikä on Suomelle elintärkeää. Samalla myös matkailua ja vähentää muutenkin ruuhkia.
2. Hirvensaloon tarvitaan toinen silta jotta saarien hyville rakennuspaikoille saadaan lisää hyviä veronmaksajia ja muutenkin Turkulaisille voidaan järjestää merellistä asumista, sekä palveluja.
3. Logomon kävelysiltaa ei tarvita.
4. Palloiluhalleja on jo tarpeeksi, seuraavat vastaavat tulee olla seurojen rahoittamia ja hoitamia, kuten esim. Esimerkillisessä talouskaupungissa Somerossa.
5. Kirjastosilta on tarpeeton, uusi silta olisi tarvittu Maarian kirkon viereen, sen kapean liikennesumpun tilalle.
6. Myllysillan korjaus oli pakon sanelema, koska vanhan sillan korjaaminen oli mahdotonta ja susi jo syntyessään.
7. Helsingintie toimii erittäin hienosti moottoritien jatkeena, koko homma vaan olisi pitänyt saada paljon aikaisemmin.
8. Musiikkitaloja meillä on jo tarpeeksi, eikä varallisuutemme salli rakentaa niitä kalliine käyttökustannuksineen lisää, Logomo ja konserttisali riittää hyvin.
9. Ilman kampustakin tullaan hyvin toimeen, eikä tämänkään hankkeen vuoksi kannata velkaantua.
10. Pendeliino liikenteen käynnistäminen oli kallis virhe, joka samalla tuhosi tavaraliikenteen toimintaedellytykset, joka on ainoa kiskoliikenteen kannattava muoto pidemmillä matkoilla.
Autojen käyttäjät maksaa paljon enemmän veroja mitä tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen käytetään.
Autoilijat maksavat myös osan julkisen liikenteen lipun hinnasta.
"Autojen käyttäjät maksaa paljon enemmän veroja mitä tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen käytetään."
Tästä on puhuttu aikaisemminkin, joten kun lasketaan kaikki autoilun kustannukset niin miinuksille mennään. Autoilua tuetaan lisäksi epäsuorasta kilometrikorvauksin ja matkakuluvähennyksin sekä "ilmaisin" ja edullisin parkkipaikoin, joiden hinta ei vastaa käypää arvoa.
Ja autoilijat eivät maksa autoveroa kunnalle esim. Turulle, joka ne sillat , kadut ja varsinkin nelikaistaiset kadut rakentaa. Ja joka ainoa nelikaistainen katu on vain ja ainostaan henkilöautoja varten rakennettu, sillä raskas liikenne kulkee kyllä esim. Suikkilantiellä, mutta koska siellä on niin kova henkilöautoliikenne, niin ne tukkivat rekkojen tien. Monet rekat käyttävät muuten vanhaa Helsingitietäkin, kun siellä on rauhallista.
"1. Suikkilantien nelikaistaistaminen on ok. se palvelee sataman liikennettä tavaravirtojen kuljettamisessa mikä on Suomelle elintärkeää. Samalla myös matkailua ja vähentää muutenkin ruuhkia."
Jokainen nelikaistainen katu on rakennettu vain ja ainoastaan henkilöautoliikenteen vuoksi, koska autot tukkivat rekkojen tien.
Turun rahtisatama/Pansiossa sijaitsee yksinkertaisesti värässä paikassa ja Turun ja Naantalin pitäisi tehdä satayhteistyötä.
Ei ole yhteiskuntataloudellisesti perusteltu hanke.
"2. Hirvensaloon tarvitaan toinen silta jotta saarien hyville rakennuspaikoille saadaan lisää hyviä veronmaksajia ja muutenkin Turkulaisille voidaan järjestää merellistä asumista, sekä palveluja."
HIrvensalon rakentaminen on infraltaan niin kalilsta, etteivät siellä asujat koskaan maksa sitä johtojen, putkien, koulujen, päiväkotien ja siltojen yms. kustannuksia verorahoillaan. Se on kalleinta rakennuskaavoitusta, mitä Turussa voi olla. Kysy vaikka kaavoitusosastolta.
Hirvensalon hypetys "parempien ihmisten asuinaluena" on pelkkää kiinteistöjä ja intressejä siellä omaavien gyndereiden propagandaa, jota nousukkaat haluavat uskoa. Siellä ei edes asu eritysen hyviä veronmaksajia Tilastokeskuksen mukaan, eikä varsinkaan kuntaverojen maksajia, koska esim. Papinsaaren ökyslummissa asuvat pääomatulon nauttijat eivät maksa kuntaveroa ollenkaan. Merellisyys on Hirvensalossa kaukana, koska siellä ei ole enää vapaita rantoja, lähin vapaa ranta on Satavan uimaranta. Pellolla surkeasti rakennetusssa matalasokkerlisessa talossa asuminen on ihan samanlaista Maariassa kuin Hirvensalossa.
Ei ole yhteiskuntataloudellisesti perusteltua.
"3. Logomon kävelysiltaa ei tarvita."
Unohdin sanoa, jotta siihen kävelysiltaan liittyen rakennettaisiin parkkitilaa Ajurinkadun tienoille radan lähelle. joka palvelisi parkkitarvetta sekä Logomon että Rautatieaseman tarpeita varten.
Koko ongelma Logomon kanssa on se, että se on Hartelan bisnes, johon kaupunki lähti Kulttuuripääkaupunkihuumassa.
Minusta tuo voisi olla tutkimisen arvoinen asia, riippuu siitä miten kustannukset jaetaan, vaikka Ajurinkadun kävelysilta on kyllä muiden kävelijöiden osalta hieman väärässä paikassa. Puolalanmäen yli kyllä pääsee Ajurinkadulle, muttta voi olla hankala suora reitti.
"4. Palloiluhalleja on jo tarpeeksi, seuraavat vastaavat tulee olla seurojen rahoittamia ja hoitamia, kuten esim. Esimerkillisessä talouskaupungissa Somerossa."
Noh tästä olemme samaa mielttä. Kaupunki rakentelee runsaasti liikuntatilaa muka kansanterveyden nimissä, mutta sitten se on kuitenkin pilkkahintaa pääasiassa bisnesurheilun käytössä. Tepsi maksaa ihan naurettavaa vuokraa Turku-Hallista, mutta maksaa miljoonia pelaajille.
"5. Kirjastosilta on tarpeeton, uusi silta olisi tarvittu Maarian kirkon viereen, sen kapean liikennesumpun tilalle."
Tästäkin olemme samaa mieltä.
Maarian kirkko? Siis autosilta? Haluaisin nähdä selvitykset, se mahdollisesti olisi kannattava hanke.
"6. Myllysillan korjaus oli pakon sanelema, koska vanhan sillan korjaaminen oli mahdotonta ja susi jo syntyessään."
Myllysilta oli kallis ja tarpeeton jo rakennettaessa, liittyi 1970-luvun huumaan.
Myllysillan vajoaminen osoitti sen, että liikenne sujui ihan hyvin ilman Myllysiltaakin. Sitä ei olisi tarvinnut rakentaa uudelleen.
Ei yhteiskuntataloudellisesti perusteltu.
"7. Helsingintie toimii erittäin hienosti moottoritien jatkeena, koko homma vaan olisi pitänyt saada paljon aikaisemmin."
Helsingintie halkaisee itäisen Turun ja se alle on asvaltoitu 5000-10-.000 asukkaan asuinalueet, jotka olisi voi ottaa käyttöön ja siten tiivistää yhdyskuntarakenntta. Helsingintie halkaiseen myös TYKSIn alueen ja aiheuttaa ongelmia.
Liikenteellisesti se tukkiin Anikaistensillan ja on lisännyt Hämeenkadun ja Aninkaistenkadun liikennettä., vaikka sen piti vähentää liikennettä näillä kaduila.
Helsingintietä perusteltiin aikanaan sillä että satamaan päästää suoraan, vaikka tiedettiin sataman siirrosta Pansioon.
Moottoritie olisi voitu hyvin ohjata ohikulkutien kautta hajautetusti Turkuun.
Helsingintie edustaa kepulaista siltarumpupolitiikkaa pahimmillaan, vaikka sitä toteuttikin kokoomuslainen (Kanerva) ja smpläinen (Vennamo) liikenneministeri.
Ei ole yhteiskuntataloudellisesti perusteltua
"8. Musiikkitaloja meillä on jo tarpeeksi, eikä varallisuutemme salli rakentaa niitä kalliine käyttökustannuksineen lisää, Logomo ja konserttisali riittää hyvin."
Kulttuurilla on kyllä hyvinvointivaikutuksia, joten se ole pelkkää kulua, mutta kyllä tämän kokoisessa kaupungissa aklaa olla tarpeeksi korkeakultuuurin musiikkitiloja myös Taideakatemiassa, että riittää. Jos jotkut yksityiset tahon haluavat musiikkitalon rakentaa, niin siitä vaan.
"9. Ilman kampustakin tullaan hyvin toimeen, eikä tämänkään hankkeen vuoksi kannata velkaantua."
Samaa mieltä. Sitä paitsi AMK:llä on todella hienoja uusia tiloja, eikä ole varaa opettajiin nytkään.
"10. Pendeliino liikenteen käynnistäminen oli kallis virhe, joka samalla tuhosi tavaraliikenteen toimintaedellytykset, joka on ainoa kiskoliikenteen kannattava muoto pidemmillä matkoilla. "
Pendolinot edustivat Vennamon ja Kanverva siltarumpupolitiikkaa. Ei ole mitään järkeä laittaa ns. nopeita junia noin lyhyelle matkalle, eikä samoille raiteille, missä ns. tavalliset junat. Ranskassa rakennettiin jo 1980-lluvulla nopealle TGV-junalle omat raiteen Pariisista etelään rannikolle.
Mitens tämä tavaraliikenteen edellytykset? Kerro lisää. MIten Pendoliino siihen on vaikuttanut.
Sulla on revisori jonkin verran hyviäkin ajatuksia, mutta olet hieman liian Vihreä ja Vasemmistolainen.
Vasemmiston käynnistävä voimavara on kateus ja Vihreillä taas mennään ympäristönkin suojelussa hieman yli ja aletaan suorastaan vihaamaan toisinajattelijoita.
On asioita joita ei välttämättä kannata aina muuttaa, koska voi itsekkin olla väärässä ja asioita jotka on jo tehty eikä niille jälkikäteen voi enää mitään.
Täydellistä tallaajaa ei vielä ole tullut vastaan.
Pääosa autoilijoista maksaa kunnallisveroa, yleisesti enemmän kuin autottomat. Verorahoilla tulisi saada muutakin palvelua, kuin maksella kunnan työntekijöiden palkkoja.
Autoverot ja polttoaineverot, jota polttoaineenkin hinnassa on alveineen yli 70 % tulevat myös pääsääntöisesti henkilöautoilijoilta, jotka eivät saa vähentää verotuksessa.
Jo ajatuksena että maailma voisi luopua henkilöautoista on mahdoton. Henkilöautot kehittyvät ja ne pyörittävät maailman työpaikkoja on tulevaisuuden visio. Amerikassa on jo keksitty auto joka on auton puolikas, pysyy pystyssä kahdella pyörällä Gyrotekniikan avulla. Valmistus maksaa puolet auton hinnasta, samoin polttoaine. Parkkipaikkaakin tarvitaan vain puolet, lueppa uutta Tuulilasi lehteä, vaikka se ei ole Vihreän vakiolukemistoa.
1) Pääväylät kantakaupungissa tulee olla leveitä bulevardeja. Neljä kaistaa ei tule riittämään. Neljä kaistaa, ratikka ja paikoitus on minimi, kun on mahdollista tehdä tyhjältä pöydältä.
Linnankaupunkiin olisi muuten toimivakin kaava olemassa! Se on piirretty joskus 1800 luvulla.
7) Helsingintien jatketta kannattaa kehittäää. Muutamat turhat risteykset pois, niin nopeuksia voidaan nostaa.
Olisi hyvä vihdoin tehdä myös päätös siitä, mihin henkilöliikenteen keskus tulee. Eli siirretäänkö rautatie- vai bussiasemaa? Se vaikuttaa niin Helsingin tien jatkeen kehittämiseen, kaavoitukseen kuin ratikan linjaukseen.
9) AMK kampusta ei kannata tehdä, koska nykymuotoinen AMK ei istu kunnolla Bolognan sopimukseen. Eri alojen AMK:den niputtaminen ei tuo lisäarvoa. Todennäköisesti AMK:t jaetaan jossain vaiheessa kandiyksiköiksi yliopistoille.
10) Pendolino on ihan hyvä idea Turun ja Helsingin välille. Se tarvitsee toimiakseen vain uudemman radan. Turun ja Helsingin välillä on yhä osuuksia, joiden ratapohja on tehty Venäjän vallan aikana!
No sehän on tullut jo selväksi, että entinen turkulainen on betoni-auto-asvalttimies.
"1) Pääväylät kantakaupungissa tulee olla leveitä bulevardeja. Neljä kaistaa ei tule riittämään. Neljä kaistaa, ratikka ja paikoitus on minimi, kun on mahdollista tehdä tyhjältä pöydältä."
Kantakaupungissa ei pitäisi olla ainoatakaan nelikaistasta katua. Kantakaupungin kehällä jotain. Henkilöautojen tuominen keskustaan on 1970-luvun autokaupunkiajattelua.
"7) Helsingintien jatketta kannattaa kehittäää. Muutamat turhat risteykset pois, niin nopeuksia voidaan nostaa."
Missähän sinä haluat niitä nopeuksia nostaa ja miksi? Kaikki kuitenkin päätyy Aninkaistensillan sumppuun.
"10) Pendolino on ihan hyvä idea Turun ja Helsingin välille. Se tarvitsee toimiakseen vain uudemman radan. Turun ja Helsingin välillä on yhä osuuksia, joiden ratapohja on tehty Venäjän vallan aikana! "
Niinpä, siksi Pendolinoja on ihan turha ollut laittaa Turun ja Helsingin välille. Vasta kun on oma suorempi rata Helsinkiin on nopeilla junilla käyttöä.
10. Pendolinot ovat tukkineet koko Helsingin ja Turun välisen radan niin ettei tavaraliikennettä ole enää laisinkaan. Kuljetukset on siirretty maanteille niitä kuluttamaan ja myrkkyjunien lasti autojen joukkoon.
Tavaraliikenteen tulot kiskoilta on jäänyt saamatta. Pendolino yksikön ja tavarajunan hintaero on varsin pieni, mutta tavararahdin tuotto moninkertainen.
Lisäksi junarunko voi olla paljon pidempi ja radan ei tarvitse olla viimeisen päälle, rahtitavaralla tunnin pidempi matka -aika ei tunnu missään.
pendolinon ongelma on myös, että sen käyttö on rajallista, kun sähköveturia voidaan käyttää niin henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin. Näin saadaan veturikierto tehokkaaksi ja kallis kalusto liikenteeseen.
Suomi on pitkien etäisyyksien maa jossa on tehtävä valintoja, tavaraliikennettä kiskoille, henkilöliikennettä ilmaan ja pyörille. Ei oikeastaan ole järkeä rakentaa molempia vierekkäin viimeisen päälle, ellei liikennettä ole todella runsaasti.
Huonoin vaihtoehto on sekoittaa kaikki liikenne keskenään, kuten on tehty Turun seudulla. Myrkkyrekat henkilöautojen seassa ja läppärikansa varaa koko radan itselleen estäen muun liikenteen.
Tähän soppaan nyt ei enää tarvita mitään Duoja, eli raitiovaunuja tavaraliikenteen sekaan tai torppaamaan loppukin Pikajuna liikenne.
VR on juuri tekemässä historiansa suurinta veturikauppaa ja ideana on yhdistää tavara- ja henkilöliikenne samalla kalustolla vedettäväksi. Tavaraliikenteeseen on tulossa yksityisiä operaattoreita, kiskoille ei varmasti haluta raitiovaunuja sähläämään.
Kiitos selvennyksistä. Mutta onko kyse silti pelkästään pendolinoista...?
Mutta ei sitä pikaraitioteitä on ole radalle tunkemassa. Lähijunaliikennettä kylläkin...
Saadaksemme ratikkalinjat kannattanmaan, meidän on slummiutettava monet hyvin suunnitellut ja tähän asti toimineet asuntoalueet. Se on kuulemma kestävää kehitystä! Kukla pe*kele sen ihmeen keski?
Höpö, höpö.... se huonoa suunnittelua, jos tulee slummeja.
Ei huonoa suunnittelua, vaan huonoa päätöksentekoa!?
Vrt. päättäjien katastrofaalinen sekoilu Sepänkadun rakennusoikeuden kaksinkertaistamisessa ilman minkäänlaisia selvityksiä alueen toiminnasta, viihtyisyyden lisääntymisestä, vaikutuksista ympäristöönsä eikä naapuruston huomioon ottamista. Luetteloa voisi jatklaa vaikka kuinka. Tässä ei MRL:sta mitään piitattu! Onmko kukaan muuten kuullut millä päättäjät ovat muutosta perustelleet? Näin taas Turussa. P*kele!
Eikä tämä ole ainut vastaavanlainen tapaus kaupungissa.
Meillä on liuta osaavia, hyviä suunnittelijoita niin kaupungin palveluksessa kuin yksityisissä suunnittelutoimistoissakin. Harmi vaan, että päättäjät konsultoivat suoraan kiinteisökeinottelijoiden kaa, eivätkä tioimi niinkuin hyvää tulee. Samaa voidaan epäillä osan johtavan virkakoneistonkin hullunhommeleidesta? Jopa jonkinasteista "rakenteellista" korruptiota näyttäisi lilluvan ilmassa?
Miksei asiantuntijoita kannattaisi kuulla, jos ja kun muutakin halutaan kuinn raakaa rakennusoikeutta!? Vai onko maailma tänää sellainen, että raha ratkaisee, eivät pehmeämmät arvot kuten asukkaiden viihtyisyys ja asuinolot?
Viimevuosien kaavoituksessa voi kaikilla alueilla automaattisesti tuplata oikeudet. Turussa ihan samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudullakin kaavoittaminen on ollut maalaismaista. Ei ole ymmärretty kaupungin kehityskaarta.
Kuitenkin Helsingin halutuimpia alueita ovat Töölö ja Ullanlinna sekä Kallio. Ne tekee viihtyisiksi kaupunkimainen rakentaminen ja sen tuomat hyvät palvelut.
Se on ajan henki, valitettavasti.
Valtio ei ole tukenut Helsingin ratikkaa eurollakaan siis 0 euroa tukea. Miksi Turku saisi ratikkaan tukea ku pääkaupunkiseutukaan ei saa missä asuu miljoona ihmistä?
Valtio ja EU tukevat uusia hankkeita. Helsingin spåra on voitolla toimiva, vanha järjestelmä. Se ei tarvitse investointi tukea. Turussa tehtiin virhe purkamalla toimiva ratikka järjestelmä. Turussa on perusteet investointitukeen.
Uskomatonta soopaa. Ratikkajärjestelmästä luovuttiin aikanaan koska se oli romu ja sen ajan vaatimuksia vastaavaksi korjaaminen olisi ollut liian kallista, saati tämän päivän vaatimusten mukaiseen tasoon korjaaminen.
Ratikka olisi ihan kiva, mutta kun Turulla, valtiolla, eikä EU:lla ole rahaa.
Ratikka on edullisin tapa hoitaa runkolinjat.
Mihin perustuu tieto, että Helsingin ratikka tuottaa voittoa? kerro lähteesi?
Lipsahtanut joskus HSL:n tilinpäätöksessä. Nyt ratikkaa ollaan juuri tämän takia yhdistämässä pahasti tappiolliseen bussiliikenteeseen.
niin arvelinkin ettei sellaista tietoa ole olemassakaan, heittelet vain uskomuksiasi ilman faktaa.
Ivestointi tarkoittaa raiteiden rakentamista, varikoiden ratapihojen ja toimihenkilöiden tilojen rakentamista. Turussa näitä ei ole laisinkaan, joten kumpikaan ei tarvitse investointitukea, ei Helsinki koska raiteet on olemasa, eikä myöskään Turku koska raiteita ei tarvita.
Likennöinin kustannuksissa ei sitten suuria eroja saa syntymään, molemmat tarvitsevat energiaa ja varaosia. Suurimmat säästöt tulevat järjestelmästä, yksityinen vai kunnallinen, kovin huonosti on kunnallinen keltainen vaara aina pärjännyt sinisiä yksityisiä vastaan.
Joustavuudessa ja ovelta ovelle liikenteessä bussi on täysin lyömätön, kiskoliikenne tarkoittaa aina pitkiä siirtymämatkoja: Kävellen, pyörällä tai autolla.
Varsinkin Turkuun kiskoliikenne sopii erittäin huonosti, koska keskustassa on hyvin ahdasta. Kadut tukeentuisivat ja kaluston varikko jouduttaisiin rakentamaan kauas ja siirtymäraide maksaisi sinne 20 miljoonaa kilometriltä.
Kiskojen huoltokalustoa jouduttaisiin hankkimaan erikseen ja henkilöitä jotka homman osaa, taas maksaa miljoonia.
Lopputulos on että rahattoman velkaantuvan kaupungin ei tule hankkia velkaa lisää satoja miljoonia, aiheuttamaan ongelmia. Turha kuvitella, että kaupunginjohto sovinnolla silloin pudottaisi palkkojaan, kyllä lopulta köyhä kansa juuri joukkoliikenteen käyttäjä kulut ja korot lopulta maksaa.
Raideinvestointi kannattaa tehdä kunnallisesti. Sen sijaan operointi on vähän makuasia. Se voidaan joko kilpailuttaa tai tehdä omana työnä.
Kun keskeiset runkolinjat on muutettu raideliikenteelle, on kyseenalaista kannattaako kunnan bussiyhtiön jäänteitä pitää olemassa. Se voitaneen lopettaa. Samalla jäljelle jäävän bussiliikenteen kustannuksia saadaan alas, koska yksityiset tunnetusti halvemmalla.
Bussiliikenteen kilpailutukseenkin on syytä puuttua. Nyt vaatimuksena on kaikenlaista kivaa, tarpeetonta ja kallista.
Raiteita ei tarvita ja linja-autojen kustannuksiakin voidaan leikata ja ensimmäiseksi Turun oma bussi yhtiö lopettaa.
Telibusseja tuskin tarvitaan, eikä kolmea oveakaan. Käytetty alusta on aivan kilpailukykyinen vaihtoehto, varmasti parempi kuin Kiinalainen uusi. Samalla saataisiin korinrakennus Suomeen, täysin turhaa lähettää rahojaan jatkuvasti enenevissä määrin Kiinaan.
Lipun hintaa voi korottaa kolmanneksella ja 5 miljoonaa säästyy velanotosta vuodessa jo pelkästään sillä. Halvempi kalusto liikenteeseen ja pois älyttömät vaatimukset säästyy toinen 5 miljoonaa. Lopuksi turhat vuorot 2-4 matkustajaa kyydissä lopetetaan säästyy viimeisetkin 5 tukimiljoonaa.
Jos näillä ei pystytä tekemään liikenteestä itseään kannattavaa, niin saneerataan puolet henkilötyövuosista joukkoliikennetoimistosta niin sitten selvitään jo ilman 15 miljoonan tukisummaa joka vuosi.
Siinä mallia kunnallisille päättäjille, niin voitte pelastua Kreikan mallilta ja järjettömältä velkaantumiselta.
Julkinen liikenne on palvelua siinä missä julkinen terveydenhuolto ja koulutus, jotka molemmat tulevat kansantaloudellisesti halvemmaksi kuin yksityinen.
Julkista liikennettä voi järkeistää, mutta ei ole mitään tolkkua ajatella, että sen tulisi tuottaa voittoa. Tietenkään tappiota ei pidä maksimoidakaan. On paremmin kannattavampia linjoja ja huonommin kannattavampia. Pitää miettiä liikennejä'rjestelmä kokonaisuudessaan. Ei ole järkeä laittaa isoja linjabusseja jonnekin Hirvensalon ja Kakskerran tai Maarian sivuteille. Erilaisia taksibussisysteemejä, liityntäliikennettä, linjoja jne. pitäisi kehittää. Asiakkaat eli käyttäjät pitäisi ottaa mukaan suunnitteluun.
Julkisen liikenteen 15 miljoonan vuosikulut ovat pikkujuttu yli 50 miljoonan tie-ja katuinvestointien rinnalla joka vuosi. Ja vähemmän tulisi julkisesta liikenteestä tappiota, voisi olla jopa voitollista, jos parhaimpia linjoja ei olisi annettu yksityisille, jotka tekevät sillä bisnestä. Siksihän täällä linja-autoliikenteen lobbarit pauhaavat jaskaa, koska se kannattavin linja eli Varissuo, oltaisiin viemässä yksityiltä bisneksenteolta pois.
Linja-autoliitto on kusettanut jo kauan. Senhän näkee tuosta halpabussihommasta, kun pystyvät ajamaan voitollisesti edullisin hinnoin ja palkkaa työehtosopimuksen yläpästä, joten se ei pohjaudu halpatyövoimaan. Muut kustannukset on vain karsittu.
Jo joku haluaa lapsensa yksityiskouluun tai haluaa yksityissairaalaan, niin siitä vaan maksamaan. Sama koskee yksityisautoilua, jos haluaa ajaa, niin maksaa. Koska joukkoliikennettä (ja omia jalkojaan ja jo päätään) voi käyttää kuka tahansa, mutta naapurin autolla ei voi ajella kuka tahansa.
Ja valtio on jo luvannut 30 % pikaraitiotienvestointiin, EU:lta voitaisiin kupata omia verorahoja takaisin. Ja valtion on maksanut Helsingin Vuosaaren sataman raideinvestointeja (= juna).
Onkos nämä julkisen liikenteen lopettajat myös halukkaita lopettamaan julkisen koulut ja terveydenhuollon myös?
valtion lupaus on ehdollinen ja toteutuu vain jos taajamarakennetta tiivistetään ratikoille kannattavaksi = korkeita kerrostaloja raiteiden läheisyyteen.
EI KIITOS
Jos joku haluaa ratikan saa maksaa itse kuten yksityiskoulut jne
TURHAKKEISTA saa kukin maksaa itse ei yhteiskunta
Aika huono vertaus julkinen liikenne ja terveydenhoito, sekä koulutus. Painivat pikkuisen eri sarjassa ja ei turhien linjojen lopettaminen nyt niin huono asia ole, eihän sitä tehdä turhia sydänleikkauksiakaan.
Kaikessa turhassa sitä nykyisin pyritään säästämään muutenkin, koska on pakko, muuten velkaannumme liikaa. Tällöin tarpeellisistakin toimista joudutaan säästämään.
Kuntataloudessa on myös päivänselvää että on tehtävä valintoja ja joukkoliikenteen turhista kustannuksista kuten raitiovaunuista voidaan hyvin säästää, terveyspalveluiden ja koulutuksen eduksi.
Turussahan on kisa jo käynnissä, Turun osakeyhtiö Kuntec vastaan yksityinen, siitä jo nähdään sitten kumpi voittaa. En kyllä haluaisi olla Kuntecin työntekijä, sen verran aavistan lopputulosta kun irtisanomissuojan aika kuluu loppuun.
Huonosti se keltainen vaarakin sinisiäkin vastaan on pärjännyt ja kuihtunut melko pieneksi.
Tiedoksi Turun revisorille, että sosialismi on menestynyt huonosti jo pitkään, jollet ole huomannut. Kuntapalveluissa voi myös säästää ja on myös pakko, verotusta ei voi enää lisätä, koska ostovoima kärsii.
"Huonosti se keltainen vaarakin sinisiäkin vastaan on pärjännyt ja kuihtunut melko pieneksi."
No totta kai, koska yksityisille on annettu ne parhaimmiten kannattavat linjat. Eivät olisi ottaneet huonompia linjoja.
Ja juurihan sanoin, että pitää liikennejärjestelmä kokonaisuudessaan miettiä ja järkestää. Voidaan karsia totta kai.
Palaa sinä poika 2000-luvulle, tuosta sosialismispeikosta puhuminen on 1970-luvun liturgiaa. Se on sitä, kun argumentit loppuu kesken...
Ovatko Kanada tai Tanska sinusta sosialistisia maita? Niissä on nimittäiän julkiset koulut, julkinen terveydenhuolto ja laaja julkinen liikenne sekä myös henkilöautolun rajoittamista kaupunkialueilla.
Kuntataloudessa voidaan säästää monessa asiassa ja minä löydän heti ainakin 50 miljoonaa vuodessa katu-halli-siltainvestoinneista yms. säästettävää, ei tarvitse koskea kouluihin (paitsi koulurakentamiseen, korjaamiset pitää hoitaa), eikä terveydenhuoltoon.
Terveydenhuoltoon pitää koskea: huonoa laatua kalliilla.
Revisorin kannattaa oivaltaa myös, että yksityiset yritykset keräävät verorahamme joita yhteiskunta sitten auliisti jakaa.
Oivallukseen olisi syytä lisätä myös, että kaikki yksityisellä puolella vapaaehtoisesti käyvät ovat pois julkisen puolen jonoista, jolloin joku aina pääsee nopeammin hoitoon.
Naurettavaa tarinaa. Me maksamme Kelan kautta yksityislääkärikustannuksia noin 200 miljoonaa ja sen lisäksi yksityislääkärit hoidattavat ei-sairauksia asiakkaan pyynnöstä ja laittavat helposti lähetteittä julkiseen erikoisterveydenhuoltoon ja sitten kun tulee kunnon komplkaatiot, niin julkinen terveydenhuolto ne hoitaa viime kädessä. Yksityislääkärit kirjoittavat mielellään kalliita lääkkeitä, joiden Kela-korvauksia myös maksamme. Asiakkaatkin ovat sitä mieltä, että kallis lääke tehoaa vaivaan kuin vaivaan... Kalliiksi tulee lumelääkitys, kun Kela joutuu maksamaan.
Ja yksityiset lääkärifirmat vievat parahaassa tapauksessa voittonsakin veroparatiisin, joten eivät maksa edes veroja.
Pannaan se 200 miljoonaa julkisen terveydenhuollon jonojen purkamiseen.
Juu, byrokratiassa on paljon parannettavaa, se ḱohenisi, kun loppuisi nuo poliittiset virkanimitykset. Hallinnon voisi ulkoistaa. Ja priorisointia pitää harjoittaa, mikä ei tarkoita mummojen tappamista. Näiden ei-sairauksien kuten osteoporoosin ja korkean kolesterolin hoitaminen pitäisi lopettaa. Ja julkisella puolella täytyy laittaa kunnon sanktiot niille, jotka eivät tule operaatiohin/vastaanotolle silloin kun pitäisi.
Kyllä meikäläinen ainakin olisi jo vainaja ilman hyvää julkista terveydenhuoltoa. Aika moni huomaa sen vasta sitten kun on ihan oikeasti sairas, eikä vaan vähän vaivainen ja oireinen. Yksityisellä puolella hoidellaan lähinnä kosmeettisia "sairauksia", jotka sopivat terveysintoilijoiden kukkarolle.
Hallit voidaan varmaan jättää rakentamatta, mutta jos puhutaan urheiluhalleista niin kaupunkilaisten harrastuksistahan se on pois. Tosin turkulaiseen tyyliin työttömiltä vietiin uimahallista alennukset ja lapsiakaan ei haluta laduille.
Katu ja siltahankkeista en oikein näe että miten niistä voisi säästää. Kadut ja sillat tarvitaan edelleen vaikka raiteet menisi joka taajamaan.
Julkinen terveydenhoitomme on laadukasta ja halpaa. Suuri kiitos siitä kuuluu sairaanhoitajille, joiden palkkaus on naurettavan halpa osaamisen tasoon nähden. Mutta eiköhän tämä kansainvälisestikkin korkeatasoinen ja tehokas järjestelmä onnistuta säästämään pois päiviltään.
Suomalainen järjestelmä ei ole erityisen halpa. Laadultaan se on osin sitäkin huonompi. DDR:stä kopioitu terveyskeskus on tällä hetkellä kaikkein huonoin osa järjestelmää. Se on kallis verrattuna siihen, miten Länsi-Euroopassa kyetään yksityisesti tuotamaan parempilaatuista perusterveydenhuoltoa.
Jos haetaan jotain ylivoimaisen erinomaista osaa terveydenhuoltojärjestelmästämme, on kaiketi vain neuvola sellainen. Se on kohtuuhintainen ja vaikuttava.
Kun tähän lisätään vielä, että Suomessa yhteiskunnan menoista yli 70% sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, niin jokainen laskutaitoinen ymmärtää vain niihin tehtyjen rajujen leikkausten pelastavan meidät. Kymmenen vuoden päästä hoitsu ei tienaa niin hyvin kuin tämän päivän Suomessa - valitettavasti. Jos tulevaisuuden hoitsu haluaa tienata, kannattaa opiskella ruotsia - Norjalla on kykyä maksaa kovia palkkoja.
"Katu ja siltahankkeista en oikein näe että miten niistä voisi säästää. "
Kovin on kummallista logiikkaa,. Suorastaan sumea.
Turun kadun on pääosin rakennettu, vain uusien asuinalueiden kadut on rakentamatta. Ja saarille niitä ei kannata rakentaa, koska tulee niin pirun kalliiksi koko kunnallistekniikka. HIrvensalon uutta silta ei tarvita. Piste.
Liikenne sujui ihan hyvin ilman Myllysiltaakin, senhän jälkeen siellä oli ruuhkaa, kun silta uusi silta avattiin. Liikenneruuhkia ei voi ratkaista rakentamalla uusia väyliä, jos edelliset on ruuhkautuneita, se on jo Jenkkilässä tutkittu juttu. Liikenne saattaa sujua paremmin kun suljetaan katuja, kun kaikki eivät tunge kaduille. Autolijat kun eivät tajua, että pidempi matka voi olla ajallisesti lyhyempi. Ja että autoa ei välttämättä tarvita jokaisella puolen kilometrin tai kilometrin matkalla.
Nyt meni kyllä puurot ja vellit pahasti sekaisin.
Terveyskeskus ei ole DDR:läinen keksintö
Sosiaali- ja terveysmenot eivät ole 70 % , ei kunnan eikä valtion budjetissa.
MIstähän Länsi-Euroopasta nyt puhut?
"Terveydenhuollon menot 2003
Alle 8 % BKT:sta:
Luxemburg,Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja,
Iso-Britannia: julkisen osuus 70-85 %
8- 10 % BKT:sta:
Italia, Tanska, Ruotsi, (Belgia), Portugal, Alankomaat: julkisen osuus 62 – 85
Ranska: 10 % BKT:sta, julkisen osuus 76 %
Saksa 11 % BKT:sta: julkisen osuus 78 %
Sveitsi 12 % BKT:sta, julkisen osuus 59 %
Yhdysvallat 15 % BKT:sta, julkisen osuus 44 %"
Parannettavaa on terveydenhuollossa, mutta kallista se ei ole. Organisoinnissa, johtamisessa jne on parannettavaa. Sitten pitäisi priorisoida ja lopettaa ei-sairauksien hoitaminen ja tehottomien hoitojen käyttö.
Päivystyksethän on nykyisin syrjäytyneiden ihmisten ongelmapaikka ja se johtuu ihan harjoitetusta poliitikasta, koska 1980-luvulla ei tuollasta köyhää mielenterveys- sekopää-päihdejengiä ei siellä näkynyt.
Vielä tästä yksityisen puolen hehkutuksesta...
Eipä olisi yksityisellä puolella koulutettuja ja työkykyisiä työntekijöitä ilman julkisia kouluja ja terveydenhuoltoa. Ja joku sen sinunkin pyllysi on päiväkodissa pyyhkinyt, että vanhemmat pääsivät töihin.
Junttiduunarit kuvittelee, että ns. hyvä yksityinen sektori pyörisi ilman ns. pahaa ja pelkästään riippakivenä olevaa julkista sektoria.
Noissa kehitysmaissa on sinun ihailemasi systeemi, jossa ei ole julkisia kouluja eikä julkista terveydenhuoltoa, eikä, sosiaaliturvaa. Niissä maissa ei sitten uskallakaan liikkua eikä asua ilman aseistettua vartijaa.
Revisorin kommarilaput ovat taas olleet silmillä keskellä yötä.
Ei tässä kukaan mitään koulutusta ole arvostellut tai tekijöitä, sehän on päivän selvää että koulutusta tarvitaan ja jollain se on rahoitettava. Julkisen sektorin osa hoidetaan verorahoilla, jotka maailmalta keräävät yritykset ja yrittäjät.
Jotkut toiminnot sopivat julkiselle sektorille ja toiset yksityiselle sektorille, molempia varmasti tarvitaan.
Junttiduunari oli tosi typerästi sanottu, oikein itsensä ylentämällä. Kyllä se juntti on revisori itse, ilman duunaria sinäkään et istuisi siellä toimistossasi vittuilemassa muille.
Vertaus Afrikkaan menee myös pahasti yli, ongelmahan on juuri siinä, että siellä ei ole tuottavaa teollisuutta ja työpaikkoja, joista veroilla saataisiin varoja koulutukseen ja terveyden huoltoon.
Siellä kivääri vain puhuu, eikä sota-aikaan täälläkään niin jääviä ollut.
Nyt pitäisi juuri olla järkevä, eikä velkaannuttaa yhteiskuntaa turhakkeilla, kuten raitiotiet. Liikaa velkaantunut yhteiskunta kun luisuu helposti väkivallan tielle. Siinä kaaoksessa kun sitten häiriintyy koko yhteiskunta, myös koulutus ja terveydenhoito jne...
Menee revisorinkin yhteiskunnan työpaikka alta ja tulee vilu, sekä nälkä.
"Revisorin kannattaa oivaltaa myös, että yksityiset yritykset keräävät verorahamme joita yhteiskunta sitten auliisti jakaa."
"Revisorin kommarilaput ovat taas olleet silmillä keskellä yötä."
"Tiedoksi Turun revisorille, että sosialismi on menestynyt huonosti jo pitkään, jollet ole huomannut."
Ja sinäkö kehotat arvostamaan muita??
En ole valtion enkä kunnan hommissa, joten en puhu mitenkään oman työpaikkani puolesta puolustaessani julkista sektoria, jonka hallinto pitäisi viilata tästä uusliberalistisesta ja puoluepoliittisista suojatyöpaikoista kunnolliseksi.
"Vertaus Afrikkaan menee myös pahasti yli, ongelmahan on juuri siinä, että siellä ei ole tuottavaa teollisuutta ja työpaikkoja, joista veroilla saataisiin varoja koulutukseen ja terveyden huoltoon.
Siellä kivääri vain puhuu, eikä sota-aikaan täälläkään niin jääviä ollut."
Käsityksesi Afrikasta on ihan väärä. Siellä on erilaisia maita ja monissa maissa on talouskasvu korkeaa. Kiinalaiset sen ovat jo tajunneet. Nokian kännyköitäkin myydään Afrikassa pilvin pimein. Niissä maissa joissa ei ole enää kuunneltu IMF:n.. Maailmanpankin ja EU:n eli troikan" talousviisauksia" on laitettun sosiaaliturvaakin kuntoon ja paremmin menee. Tämä taloustroikkahan sen Kreikankin ajaa lopulliseen konkurssiin kuristamalla talouden kuoliaaksi. Niin tehtiin aikanaan Argentiinalle. Sen sijaan saksalaisille, ranskalaisille, jenkkiläisille ja brittipankeillehan se "Kreikka-tuki" menee, siis pelureille.
". Liikaa velkaantunut yhteiskunta kun luisuu helposti väkivallan tielle. "
Analyysisi velkaantumisen vaikutuksesta väkivaltaan on myös virheellinen. Esimerkiksi Japanin velkaantumisaste on huippuluokkaa (245 % BKT:stä), Suomessa vain noin 42 % BKT:Sta, vuonna 1997 se oli yli 65 % BKT:stä. Eikä Japanissa mellakoida, Kreikassa sen sijaan mellakoidaan. Ja miksi? Koska kansantalous on ajettu täydelliseen stoppiin kurjistamalla kreikkalaisten ostovoima. Ihan IMF:n, Maailmanpankin ja EU:n "parhaiden" talousoppien mukaan. Kansantalous, valtiontalous, yritystalous ja yksityistalous ovat eri asioita. Yritysten ja yksityisten on syytä pitää taloutensa taspainossa, muuten perii hukka, mutta valtion toimet aiheuttavat dynaamisia vaikutuksia kansantalouteen, eikä huonoina aikoina kannata pistää hanoja kiinni. Velkaan tuijottaminen ei ole kovin järkevää, tärkeintä olisi tehdä tulevaisuuten suuntautuvaa elinkeinopolitiikkaa, eikö pitää kiinni auringonlaskun aloista tai viedä Suomen elinkeinorakennetta kehystymaatasolle alkutuotannon eli kaivosteollisuuden mahtimaaksi = alhainen jalostusaste.
Perehdy tosiasioihin ensin:
"He, jotka puhuvat velasta eniten, ymmärtävät siitä vähiten"
Poliitikot ymmärtävät julkisen velan luonteen väärin, taloustieteen nobelisti Paul Krugman sanoo. Krugmanin mukaan valtion ei tule päästä velastaan eroon, eikä esimerkiksi USA:n velkataakka ole tällä hetkellä hälyttävällä tasolla. Poliitikkojen tietämys asiasta on vain väärä."
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/01/02/he-jotka-puhuvat-velasta-eniten-ymmartavat-siita-vahiten/201220153/12
MOT Jakso 2/176
Sailaksen kuuliaiset lapset. Suomalaiset ovat tottuneet uskomaan valtiovarainministeriön Raimo Sailaksen varoitteluja. Valtiontalous on kuitenkin mainettaan paremmassa kunnossa. Toimittaja Hannu Sokala.
http://areena.yle.fi/tv/1765894
Revisori tulee kyllä vielä huomaamaan, että velallakin on omat ongelmansa, sanokoon joku Kruger mitä tahansa.
Korko kun alkaa tästä nousemaan, niin häipyy kassasta rahaa maksuun aina vaan enemmän ja se on jostain muualta pois.
Sitten voi tulla myös tilanteita ettei velkaa saa, kun joku kriteeri täyttyy velan antajalla.
Ei se kuntatalous yksityistaloudesta nyt kuitenkaan kovin paljon eroa ja velkaiset ovat saaneet maailman sivun oppia monia asioita kantapään kautta.
Ei se Revisorikaan ole itselleen ostanut autoa velalla, kun pitää sitä turhakkeena ja meillä äänestäjillä on samanlainen käsitys raitiovaunuista turhakkeena, sekä velan tarpeettomuudesta.
Turha väittää ettet olisi kunnalla töissä, vähintään olet Vihreä poliitikko.
Vertauksesu hengiltä säästämiseen Kreikan malliin on myös heikko Turussahan raitiovaunuhankkeessa ei ole siitä kysymys, vaan järkevästä talouden hoidosta.
Afrikka on suuri maanosa ja sieltä löytyy kaikkea, mutta myös aivan liikaa aseiden kalistelua, nälkää ja kurjuutta.
"...Julkinen liikenne on palvelua siinä missä julkinen terveydenhuolto ja koulutus, jotka molemmat tulevat kansantaloudellisesti halvemmaksi kuin yksityinen..."
Mihin tuo mahtaa perustua? Julkisella palvelulla on omat vahvuutensa, en esimerkiksi näe väkivaltaviranomaisia (poliisi ja puolustusvoimat) mielellään yksityisyrittäjinä. Kustannustehokkuus ei kuitenakaan ole ehkä se julkisen palvelun parhaita avuja.
"Kustannustehokkuus ei kuitenakaan ole ehkä se julkisen palvelun parhaita avuja."
Puhut ihan pöpöjä. Julkisella puolella on kyllä byrokratiaa, mutta ei tarvetta lääkitä ja hoitaa luulotauteja. Ja sitten kun yksityisellä tulee ne komplikaatiot esimerkiksi tissileikkauksista, niin TYKSissähän sitä sitten ollaan hoidettavana.,.. Yksityisellä puolella tehdään turhia tutkimuksia, leikkauksia ja hoitoja sekä tehdään voittoa sillä Kelan tukemana.
Ei tarvitse katsoa kuin USA vs. Kanada, nähdääkseen mikä on hoidon ja hinnan ero.
"Julkisessa terveydenhoidossa todennäköisempää säästää silloin kun ei pitäisi tai valita liian halpa vaihtoehto, yksityisessä taas operoida silloin kun ei pitäisi tai valita liian kallis vaihtoehto
Näin ollen julkinen terveydenhoito kustannustehokkaampaa, kun taas yksityinen pyrkii pelaamaan varman päälle"
"Terveydenhuollon menot 2003
Alle 8 % BKT:sta:
Luxemburg,Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja,
Iso-Britannia: julkisen osuus 70-85 %
8- 10 % BKT:sta:
Italia, Tanska, Ruotsi, (Belgia), Portugal, Alankomaat: julkisen osuus 62 – 85
Ranska: 10 % BKT:sta, julkisen osuus 76 %
Saksa 11 % BKT:sta: julkisen osuus 78 %
Sveitsi 12 % BKT:sta, julkisen osuus 59 %
Yhdysvallat 15 % BKT:sta, julkisen osuus 44 %"
Julkinen vs. yksityinen terveydenhuolto
Panu Poutvaara
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos
Edullisimmaksi tietysti yhteiskunnallle noin lyhytnäköisesti tulee se, että jokainen maksaa itse (mitä yksityisellä kävijät eivät tee nytkään, koska Kela korvaa osan), ja ne noilla ei ole varaa, niin saavat kuolla.
Mielenkiintoiseksi USA:n terveydenhuollon tekee, että se kallis osuus on juuri julkinen osuus! Samoin joiltakin unohtuu, että USA:n sairaalajärjestelmä on laadultaan maailman paras, toki osin vähän epätasa-arvoinen.
Niissä Länsi-Euroopan maissa, joissa on kustannustehokas terveydenhuolto, perusterveydenhuolto tukeutuu yleensä puhtaasti yksityislääkäreihin ja sairaalat taas ovat osin yhteiskunnan omistuksessa. Suomen kallis, turhan kallis terveyskeskusjärjestelmä on kopio DDR:stä. Suomen lisäksi se ollee käytössä vielä Kuubassa?
"Mielenkiintoiseksi USA:n terveydenhuollon tekee, että se kallis osuus on juuri julkinen osuus! Samoin joiltakin unohtuu, että USA:n sairaalajärjestelmä on laadultaan maailman paras, toki osin vähän epätasa-arvoinen."
Mistähän tuo tieto on peräisin?
Mutta tuleehan se halvaksi, kun ei hoideta. Siellähän vakuutuslääkärit saa bonuksia, jos eväävät kalliita hoitoja sairailta. Keskiluokkaiset jenkkiläiset joutuvat myymään koko omaisuuteensa saadakseen edes jotain hoitoa ja muuttamaan aikuisten lapsiensa luo asumaan kellariin tai autotalliin.
"Suomen kallis, turhan kallis terveyskeskusjärjestelmä on kopio DDR:stä. Suomen lisäksi se ollee käytössä vielä Kuubassa? "
Jos nyt palaisit 2000-luvulle, ilmeisesti se on mahdotonta, koska ajatuksesi muutenkin näyttävät olevan 1950-70-luvuilta.
Suomen terveydenhuoltohan on edullisinta Euroopassa:
Alle 8 % BKT:sta:
Luxemburg,Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja,
Iso-Britannia: julkisen osuus 70-85 %
Joten mitä sinä oikein höpiset?
"Niissä Länsi-Euroopan maissa, joissa on kustannustehokas terveydenhuolto, perusterveydenhuolto tukeutuu yleensä puhtaasti yksityislääkäreihin ja sairaalat taas ovat osin yhteiskunnan omistuksessa"
Mistäs tämä ideologinen luulo peräisin? Myös Britanniassa GP:t ovat julkisen palvelun puolella.
Katso vaikka se Michael Mooren Sicko, niin ehkä sinullekin alkaisi selvitä, minkälainen terveydenhuolto sielä on. Ja reseptilääkkeiden vapaa markkinointi, yksityiset bisneslääkärit sekä sairauksen keksiminen on johtanut siihen, että siellä hoidetaan myös ei-sairauksia koko ajan, mikä tulee kalliiksi yhteiskunnalle monin tavoin. Puolet porukasta syö siellä psyykelääkkeitä.
http://www.youtube.com/watch?v=3Fxpwp9Y9Wk
Sicko: Michael Moore interviews a Doctor in UK
http://www.youtube.com/watch?v=GOZmvaFfjtk
yksityisen turhia tutkimuksia voidaan perustellusti pitää samana kuin Turun ratikkahanketta = TURHAKKEITA
Paskaväki liikkuu raiteilla.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012516602025_uu.shtml
Kuka rahoittaisi ratikan ja mitä se tulisi maksamaan?
Ensinnäkin Turun casessa on yhteistyökumppanina Tampere. Toiseksi voidaan vain kysyä paljonko maksaa metri raitiovaunukiskoja/m/y (ylläpitoineen, kalustokuluineen ja kaikkineen)? (olettaen, että investoinnit ovat tehdyt ja niiden hinta kuoletettu).
Ja paljonko maksaa metri maantietä samassa ajassa kalustokuluineen, ylläpitoineen kaikkineen.
Epäilenpä vain, että raitiotiekiskot tulisivat edullisemmaksi. Ongelma on se, että ollaan satsattu polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen infrastruktuuriin. Ja siksi sinänsä edullisempi raitiovaunuliikenne uutena investointina on kallis velkaisessa maassa rakennettavaksi.
Mutta toisaalta pääkaupunkiseudullakin ollaan toteutettu ja toteuttamassa monia ratahankkeita länsimetrosta kehärataan ja itämetron mahdolliseen jatkamiseen.
Eräänä päivänä raitiovaunukalusto vanheni Turussa. Nyt käsillä ovat ne päivät, kun ajanratas on taas pyörähtänyt eteenpäin. Ja on aika investoida edullisempaan ja saasteettomampaan tulevaisuuden joukkoliikenteeseen.
Unohdit henkilöautot ja tavara-autot, sekä linja-autot, ne eivät voi käyttää kiskoja. Maantiet ja kadut tarvitaan kuitenkin, kiskoliikenne olisi kuluna vain till.
Kaikkia liikennemuotoja ei näin vähälle porukalle voida tietenkään rakentaa, jostain on luovuttava.
Turussa kaikki on nyt hyvin ja liikkumaan päästään kohtuullisesti. Bussituestakin voidaan hyvin leikata rahaa parempaan käyttöön 5 miljoonaa, tyhjiä autoja kun ei kannata ajattaa ja bussilippukin voi olla lähempänä omakustannus hintaa.
Sosiaalitukia kun jo muutenkin jaetaan liikaa ja työhaluttomuus muutenkin kasvaa. Ei subjektiivisista oikeuksista voidaan hyvin säästää ja tulee säästää. Näin saadaan myös verotusta alennettua, joka alkaa olla kohtuullisen sikamaista ja asumisenkin hintaa kohottavaa.
Herra puhuu vaihtoehdoista, mutta on ilmeisesti sitä mieltä, että jokainen uusi asvatti nelikaistaitamiseksi, tai uusien teiden rakentamiseksi tarvitaan.
Bussiliikenne seisoo autoliikenteen seassa ja se heikentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Ei se voi olla niin, että henkilöautoilla voidaan tukkia kaikki väylät joukkoliikenteeltä ja tavarankuljetuksilta.
Tiet ja kadut on pääosin rakennettu, niitä ei enää tarvita, sen sijaan tarvitaan järkevää liikenne- ja yhdyskuntapolitiikkaa.
Henkilöautoilu on tunnetusti kalleinta, saastuttavinta, ja vaarallisinta kaupunkiliikennettä. Ja alle jää kävelijät ja pyöräilijät.
Autoilijat ne varsinaisia sossupoikia on: eivät maksa yhtään ekstran niistä noin 50 miljoonan euron Turun kaupungin katuinvestoineista, jotka tehdään pääsasiassa henkilöautojen vuoksi: jokainen nelikaistainen katu on rakennettu ja ylläpidetään vain ja ainostaan henkilöautoliikenteen vuoksi. Autoilijat saavat verovapaita kilomterikorvauksia, joista saa mukavaa lisätuloa, koska ne on niin yläkanttiin vedetyt, eivätkä vastaa oikeita kustannuksia. Lisäksi suurin osa matkakuluvähennyksistä menee henkilöautoileville. Suurin on tieliikenteen onnettomuuksista on henkilöautoilijoiden aiheuttamia ( useista satoja miljoonia vuodessa), jota pidetään ihan normaalina. Kaikkien muiden kulkumuotojen onnettomuusherkkyys per henkilökilometri on paljon alhaisempi. Kaupunkien melu ja saasteet on pääosin henkilöautojen aiheuttamia, josta aiheuttaa satojen miljoonien sairaslaskut mm. verenpaineen, sydäreiden keuhkotautien osalta. Autoilijoita tuetaan ilmaisilla tai mitätömmin hinnoin varatuin autopaikoin työpaikoilla, kauppojen edustalla, kaupungin kaduilla ja taloyhtiön pihalla. Henkilöautot vievät kaupungissa niin paljon tilaa ja hyvää asuntomaata, että noin 10.000 ihmistä voitaisiin Turussakin asuttaa niille peltilehtien hoitopaikoille ja tilaa jäisi vielä puistoille.
jne.
Autoliiton propaganda siitä, että autoilijat maksaisivat paljon enemmän kuin mitä saavat on törkeää propagandaa. Ja sitäpaitsi verotus ei ole vastiikkeelista, en minäkään saa mitään vastinetta sähköverolle, en yhtään uutta sähkölaitetta valtiolta.
"Näin saadaan myös verotusta alennettua, joka alkaa olla kohtuullisen sikamaista ja asumisenkin hintaa kohottavaa. "
Jos nyt opiskelisit edes kansantaloustieteen perusteita. Suomen veroaste on pohjoismaiden alhaisin ja verotuksella ei ole mitään tekemistä asumisen hinnan kanssa. Asumisen hintaa nostaa kaavoituskorruptio ja gryndaaminen, asumistuki ja asuntolainojen korkovähennysoikeus.
Kuka käskee asua jossain pöheikössä sähkölämmitteisessä omakotitalossa...?
Kansantaloustieteen perusteita vähän revisorille. Oikeastaan verotuskaan nyt niin paha ole, piiloverotus vedestä, viemäristä, sähköstä ja lähes kaikesta alkaa olla se pahin syöpä ja raitiovaunuleikit eivät sitä ainakaan vähennä. Turku energia tilittää voittoa Turulle lähes 20 miljoonaa vuodessa, tietysti siinä on kehyskuntien piiloveroa runsaasti myös mukana.
Normaalit kunnallisverot kun eivät enää riitä oikein mihinkään, kun opettajienkin palkat tulee valtionosuuksista.
Pohjoismaat sinänsä huono vertailupohja, koska erot eivät ole suuria miltei kaikki muut maailman maat sitten verottavatkin vähemmän. Piiloverotuksesta tuskin löytyy tutkimuksia, mutta siinä olisi kyllä hyvä aihe vaikka ekonomin lopputyöhön.
Missäs se kansantaloustiede oli?
Pohjoismaissa on paras sosiaaliturva, hyvä terveys ja korkea elinikä, kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa, äänestysprosentti on korkea, ihmiset onnellisempia, vähemmän rikoksia, taloudellinen tilanne hyvä jne. Pohjoismaat ja Kanada edustavat parhaimpia maita maailmassa, mutta sinä haluat ilmeisesti oikeistolaisen onnelan eli verot ja julkinen sektori alas.
USA:n jamaanko sinä haluat meitä ajaa?
Ja ekonomit ja tuotantotaloutta opsikellet eivät ymmärrä kansantaloudesta yhtään mitään, hyvä jos edes liiketaloudesta.
Onhan se nyt tullut ihan selväksi että olet Sarah Palinin teeliikkeen tyyppi: Ideologisesti veroja ja valtiota vastaan, autoilun ja aseiden puolesta.
On se vaan merkillistä, että nyky-yhteiskuntaa viedään rahan perässä kuin pässiä narusta! Raha ratkaisee, sanotaan ja kas: muusta viis, kunhan raha liikkuu ja käy pyydykseen; kenen sitten käy kenen ei?
Ei Suomessa ole hyvää sosiaaliturvaa, vaan täysin ylimitoitettu ja kallis sellainen. Sosiaalihumppa on mennyt överiksi ja mopo karannut jo ajat sitten.
Hyvä sosiaaliturva auttaa ihmisen huonojen aikojen yli. Huono suomalainen sosiaaliturva passivoi ihmisiä.
USA on muuten maailman korkealaatuisin terveydenhuolto! Siinä on ongelmallisia osia, jotka yllättäen ovat niitä julkisia osuuksia. Suomalaisessa terveydenhuollossa on ollut hyviä osuuksia, kuten osa sairaaloista ja neuvolaverkko. Sen sijaan DDR:stä kopioitu terveyskeskusjärjestelmä on surkea.
ratikkaratas pyörähtää taaksepäin ja on menneisyyden kaipuuta. TURHAKE näillä väkimäärillä maailman harvimmin asutussa kolkassa.
kyllä kaupunkilaisille tulee kertoa mitä se lysti maksaa ja mistä rahat on pois.
ratikkapysäkkejä tulee olemaan vain noin 80-1000 m välein. Voip olla että kaikki jotka pystyvät siirtyvät entistä enemmän autoilijoiksi kun palvelu heikkenee.
Ratikka veisi kaikki rahat muulta joukkoliikenteen kehittämiseltä. Runosmäki-tori-Varissuo linjan varressa ei asu kuin pieni osa kaupungin asukkaista.
Mitä muille jää? Maksajan rooli ja heikentynyt palvelu
siis 800 metrin välein pysäkkejä ei tiheämmin. Tarkoittaa esim 4 pysäkkiä välillä kauppatori kupittaan asema tai yksipysäkki välillä kauppatori-Satakunnantie.
Toriparkin kaava uusiksi! Nyt olisi jo aika huomata, että raitiotiekiskot Kauppatorilla haittaavat torikauppaa enempi kuin toriparkki avittaa sitä. Niinpä kiskot olisikin vietävä maan alle ja pysäkeiltä suora yhteys torin naapuruston liikekortteleihin. Kalleutta ei kannata pelätä, rakentaminenhan on aivan tavallista kellarirakentamista, jollaista lienee jokaikisellä keskustan tontilla - monilla useammassakin kerroksessa!
Jos oikein viisaita ollaan, raitiotie vosi kulkea maan alla ydinkeskustan alueella. Näin muu liikenne ei häiriintyisi, kuten kadulla omalla kaistallaan kulkevaa pikaraitiotietä käytettäessä! Raitiotien pysäkit ovat ja tulevat jäämään täyteen ahdetussa keskustassa ratkaisemattomaksi ongelmaksi sellaisesta on esimakua Hämeenkadulla: Jalkakäytävä, bussipysäkki ja kaksisuuntainen nopeakulkuinen polkupyörätie ovat samalla kohtaa katua, vain reilun metrin levyisellä kaitaleella. Ihme, ettei kukaan siinä hässäkässä ole vielä kuollut? Pikkulapset siinä ovat suuremmassa vaarassa kuin Impivaaran kiitoladulla!?
Samalla uudestaan miettimisellä kaupungin on otettava tosissaan maalaisten ja jälleenmyyjien autojen sijoittaminen torin pinnan alle hissiyhteyksien viereen! Mitä iloa myyjille on siitä, että torin ilme pysyy samanlaisena kuin tänään: täynnänsä pakuja ja isoja kylmärekkoja! Ei siellä nytkään pitäisi asiakkaiden autoja olla?
Naurettavaa. Ei tällaisessa pienessä maalaiskaupungissa tarvita metroa. 10 minuuttia torista ollaan jo viljelyksillä. Tuollaine toriparkki on silkkaa pelleilyä.
Olet oikeassa. Bussit voitaisiin viedä maan alle toriterminaaliin, poies saastuttamasta tyhjäkäynnillään koko Turun ydinkeskutan ilman kävelykelvottomaksi.
Otetaan tosiaan oppia Helsingistä. Siis: bussit ja torimyyjien rekat maan alle. Ihanat, saasteettomat raitsikat köröttetlemään kaduilla torin ympäristöön! Tori kaupunkilaisille, jotka voivat kipitellä vanhan ajan malliin katujen yli mistä lystäävät, poiketa kapuppoihin, Lehtiselle ruuneperintortulle tai hypätä raitsikan takasillallepitsireunaisine paraplyineen!
Sitten ottamaan mustavalkoisia valokuvia kaupunkilaiselämästä - verrattuna maalaiselämään Maskuissa, susia peläten ja nelivetoista maasturia ajokuntoon lämmitellen... onneksi valtio rakensi sen nelikaistaisen tien, jotta päästään Turun toriparkkiin ja sieltä Stockmannille fiinistelemään!
Olen tosissani.
Miksi jättää käyttämättä mahdollisuus torin ilmeen ja toiminnan kokonaisvaltaiseen uudistamiseen? Miksi suosiolla annetaan pitää sekä kylmärekat että sadat pakut torilla asiakkaiden kiusana ja torikuvan pilaajana?
Nyt näytetään mentävän soitellen sotaan ja vielä markkinavoimien tahdissa. Muusta väliä, kunhan talouselämä saa parkkipaikkansa niiden hävitettyjen tilalle, jotka vasta muutettiin liikerakennusoikeudeksi - siitähän sitä hynää kauppamiehen taskuun tulee? Kukaan ei ole huolissaan torikauppiaastakaan!
Onneksi Turussa ei ole ratikoita, eikä tule.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/443381/Helsingin raitiovaunujen taskuvarkaat vainoavat naisia
Fordin pakoputkesta katukiveykselle tipahtelevan bentsiinin ja hiilidioksiidin tuoksusekoitus on ihaninata ja kaupunkilaisnta mitä tiedän! Voittaa kaikki Pariisin parfyymit!
Ratikka ei saa mennä tunneliin, kun linjuritkin Myllysillalle ajaessaan sen kiertävät? Onpa hienoa logiikkaa ja ah, niin iihanan turkulaista!